Aloitin tänään suhteen varatun, pienen vauvan isän kanssa - moralistit älkää vaivautuko...

Niin siis tarkennuksena, että tämä pariskunta EI OLE naimisissa. Miehen mukaan lapsen tuloa edelsi puolitoista vuotta erillään asumista, jonka päätteeksi mies halusi erota, mutta sitten lapsi ilmoittikin tulostaan... Että näin. Outoa tässä jutussa on myös se, että mies ei ole ollenkaan huolissaan siitä, että meidät nähdään julkisesti yhdessä, esim. syömässä ja ulkona treffeillä. Ei tämä nyt sentään niin iso kaupunki ole. Välillä on tullut sellainen olo, että mies tavallaan haluaisikin jäädä kiinni tästä suhteesta.

Tai sit ei. Ainakaan paljoa. Voit selittää itsellesi asian juuri sillain, että miehessä ei ole mitään vikaa.

Kuitenkin, mies on seksiä harrastanut, tietää sen seuraukset ja seuraus on syntynyt. Miehen elämän ykkösprioriteettina pitäisi olla vastasyntynyt lapsi, vaikkei sen lapsen äidin kanssa haluaisikaan olla.

Ja minä en uskoisi kauheasti mitään mitä mies sanoo, tuo tilanne puhuu puolestaan. Mutta ehkä juuri tämä sinun tapaamasi mies ei valehtele jne!

Jos miehellä muuten olisi oikeasti selkäranka, niin hän ei yrittäisi "jäädä kiinni", vaan selvittäisi asiat lopullisesti. Tällä hetkellä tuo on kuitenkin pettämistä ja valehtelua.

Jos on selkärankaa, niin se jättää sen avovaimon. Huom avovaimon, jota sinä haluat ajatella jonain irto-tyttöystävänä. MIEHELLÄ ON NYT PERHE. terv. 47

Aloittajalle: Sinä et ole syyllistynyt mihinkään, eikä Sinun kannata kantaa suhteesta huonoa omaatuntoa.



Ainoa "syyllinen" on kyseinen mies. Hän on ainoa joka on tilivelvollinen puolisolleen.



Sinä puolestasi tiedät tilanteen ja myös siihen liittyvän epävarmuuden. Vaikuttaa siltä, että mies on kuitenkin Sinua kohtaan ollut avoin ja rehellinen. Toivottavasti näin on myös jatkossa.



Muille tiedoksi, että ihminen voi rakastua toiseen missä elämäntilanteessa hyvänsä. Ei elämä ole aina reilua, eikä täällä ole yhtään niin hyvää ihmistä että olisi varaaa "kivittää" toisia.

En ole koskaan pannut pienen vauvan isän kanssa, vaikka sellaista olisi ollut tarjolla. Sen verran on pystynyt himoaan hillitsemään.

Ihan jokaiselle jätkälle ei kannata sitä reväänsä levittää, vaikka se nyt muka niin kamalan ihana olisikin. Ihan vain itsensä takia.

Aloittajalle: Sinä et ole syyllistynyt mihinkään, eikä Sinun kannata kantaa suhteesta huonoa omaatuntoa.

Ainoa "syyllinen" on kyseinen mies. Hän on ainoa joka on tilivelvollinen puolisolleen.

Sinä puolestasi tiedät tilanteen ja myös siihen liittyvän epävarmuuden. Vaikuttaa siltä, että mies on kuitenkin Sinua kohtaan ollut avoin ja rehellinen. Toivottavasti näin on myös jatkossa.

Muille tiedoksi, että ihminen voi rakastua toiseen missä elämäntilanteessa hyvänsä. Ei elämä ole aina reilua, eikä täällä ole yhtään niin hyvää ihmistä että olisi varaaa "kivittää" toisia.

PROVO! :) Eiks ookin?

Tosissaan ottavat. Miksi tuollaisessa tilanteessa oleva tulisi vauva-palstalle kertomaan tilanteestansa. Ei takuulla tulisi. Ei ikinä.

Olette oksettavia! Ota ittees niskasta kiinni ja lopeta suhde! Sen jälkeen kerrot vauvan äidille! Kattele seuraa vapaista miehistä!

Lopeta se suhde nyt heti alkuunsa. Toi mies ei ansaitse mitään muuta kun olla yksin. Itellä tullu joskus nuorempana vastaavia kohdalle ILMAN että tiesin koko asiasta. Lemppasin miehen heti kun sain tietää että heillä pieni lapsi. Toisen sankarin kanssa en onneksi ehtinyt tehdä muuta kun nähdä 2 kertaa ja pussailla baarissa; kunnes paljasti että tyttöystävä löytyy ja on myös raskaana...kauhea vuodatus miten hän ei ole valmis isäksi jne..neuvoin menemään kotiin ja olemaan naisensa tukena ja sen jälkeen en enää kyseisen sankarin puheluihin vastannut. Toivon että teki oikein eikä hakenut enää muuta seuraa baareista. Kyllä moraali pitää olla. T. Nainen 23.v ei omia lapsia

[quote author="Vierailija" time="03.08.2012 klo 00:50"]

aiheuttaen sitä ennen julmetusti surua ja murhetta.


Meillä mies tai ex teki saman. Syynä se, ettei tiennyt miten isyyteen suhtautua ja meni ns puihin. Minä kaunis ja menevä olinkin vauvan lumoissa ja kaikki sukulaisia myöten hössötti minua ja vauvaa. No, kun suhde selvisi menetin monta vkoa vauva-aikaa, kun aivot pyyhkineet kaiken pois. Shokki, epäusko lähes lamaannutti. Tuen avulla selvisin ja vauvoineni lähdin. Mies heräsi isyyteensä ja yrittikaikkensa saadaakseen minut takaisin. En palannut. Tiedän, että mies halveksii sitä naista. Sanoi kerran itkukännipäissään, ettei kukaan oikeasti voi arvostaa naista, joka on valmis tuhoamaan toisen perheen. Minä sanoin miehelle, että hän itsetuhosi. Miesten ajatusmaailma on vaan sellainen, että ulkoistavat kaiken. Minä jakselen hyvin ja pientä romanssiakin on :) Mies taas ei ikinä saa läheistä suhdetta lapseensa ja tiedän sen katuvan sitä ikänsä.


Jos se toinen nainen olisi ollut järjen ääni, olisi miehen isyyspaniikki ajallaan mennyt. Estämmehän kaiteelta hyppäävääkin jos paikalle osumme, emmekä suinkaan tönäise rotkoon..

Miksei mies saa läheistä suhdetta lapseen? Kostetaanko tässä tarinassa lapselle isän hölmöily...

Toivottavasti ei ole sama mies joka yritti saada minun kanssani seksisuhdetta... on varakas, selittelee tuosta naisestaan (varmaan ihan keksittyjä juttuja). 

Ristiverinen mies, miellyttävänoloinen ja ihan komea. 

Puistattaa ajatus. Vielä viime vkl yritti vongata. 

[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 00:03"]

Toivottavasti ei ole sama mies joka yritti saada minun kanssani seksisuhdetta... on varakas, selittelee tuosta naisestaan (varmaan ihan keksittyjä juttuja). 

Ristiverinen mies, miellyttävänoloinen ja ihan komea. 

Puistattaa ajatus. Vielä viime vkl yritti vongata. 

[/quote]

Vuoden 2012 ketju...

No. Mies tekee mitä miehen on tehtävä ja mies määrittää teoillaan itsensä. Sama asia naisilla. Onnea ja anteeksi, mutta hyvä että juuri te olette löytäneet toisenne. Kaksi kärpästä samalla iskulla.

[quote author="Vierailija" time="10.07.2012 klo 22:41"]selkääntaputteluako?
[/quote]

Vahinkoalapeukutus! Ja ap.....Oot nolo.

Aloitin tänään suhteen varatun, pienen vauvan isän kanssa - moralistit älkää vaivautuko...

olisi mielessäni OK tekosi ja valintasi suhteen - voisiko olla, että vaikka tiedostamattomasti koet hämmennystä tai jopa syyllisyyttä... Moralistitkin jo otsikossasi haluat varmuuden vuoksi karkottaa pois kommentoimasta tai arvostelemasta; joskus me ihmiset ollaan sellaisia "otuksia", että (jälleen tiedostamatta) kiirehdimme sanomaan kiitos ei sellaiselle, mitä juuri kaipaamme. Varmasti sulla on sydän paikallaan ja olet inhimillinen ihminen ja nainen - toivon vilpittömästi hyvää ratkaisua tilanteeseesi, sellaista joka ei repisi tai vahingoittaisi ketään, kaikkein vähiten lasta http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4

että tähän on olemassa joku kaava tai muu ennakkotapaus, jonka kuulemalla päätöksentekosi helpottuu?

Suoraan sanoen kuulostat niin hölmöltä, että et opi asioita kuin kantapään kautta. Sähläät elämäsi ja siinä sivussa osallisena sotket yhden naisen ja yhden pienen lapsen elämän.

Tosiasiassa tiedät ihan tasantarkkaan mitä sinun kuuluu tehdä. Varmuuden vuoksi kerron: Tue miestä vaikeassa elämän vaiheessa palaamaan takaisin perheensä luo. Jokaisessa suhteessa on vaikeita vaiheita, ei se heti tarkoita, että pitää erota.

Sinuna miettisin sitäkin, mitä tuollaisella ongelmanratkaisukyvyllä varustettu mies tekee sitten, kun vääjäämättä teidänkin suhteessa tulee haasteita vastaan. Mutta ehkä taas joku sinun kaltaisesi kirjoittaa sitten vauvanpalstalle, että olen tavannut ihanan varatun miehen, mitähän pitäisi tehdä. Voit sitten vastata hänelle.

tuollasista miehistä onneksi ei kokemusta, mutta lähipiirissä on tällainen mies. Jätti vaimonsa ja muutaman kuukauden ikäisen lapsensa ja nyt vuosia myöhemmin sillä on kierroksessa jo liki nejäs muija ja lapsia kaikkien kanssa. Muten kuulema kelpo mies mutta ei vaan housut pysy jalassa ja yhden naisen kanssa ei viihdy.

Niin siis tarkennuksena, että tämä pariskunta EI OLE naimisissa. Miehen mukaan lapsen tuloa edelsi puolitoista vuotta erillään asumista, jonka päätteeksi mies halusi erota, mutta sitten lapsi ilmoittikin tulostaan... Että näin. Outoa tässä jutussa on myös se, että mies ei ole ollenkaan huolissaan siitä, että meidät nähdään julkisesti yhdessä, esim. syömässä ja ulkona treffeillä. Ei tämä nyt sentään niin iso kaupunki ole. Välillä on tullut sellainen olo, että mies tavallaan haluaisikin jäädä kiinni tästä suhteesta.

Ja vaikkei mies oo pitänyt huolta ehkäisystä...

Varmasti raskauskin on vaan sen likkakaverin kiero temppu, jolla sitoa mies - kysy vaikka mieheltä.

Mutta älä kysy naiselta, se vaan valehtelis sulle vaikka mitä!

Mutta kyllä me naisetkin osataan.

Eli paras ystäväni hässi avomieheni kanssa. Ero tuli.

Mutta enpä pannutkaan poikki välejä kaveriini vaan ajattelin, että sitä niittää, mitä kylvää.

Meni joku vuosi ja kaverini löysin miehen ja meni naimisiin ja teki 2 lasta. Kun mies vietti toisen lapsen varpajaisia, oli puutteessa oleva känninen mies helppo iskeä seksiin.

Ai jai, pidin huolen, että käry kävi ja erohan heille tuli.

Hurskastelin kaverilleni, että voi voi, enhän minä mitään. Minähän olen sinkku, kuten sinä olit silloin kun hässit minun mieheni kanssa. Miehet nyt vain on niiiiiiiin sikoja, voivoi.

Nykyään kun tapahtumasta on toistakymmentä vuotta, en kamalan ylpeä ole itsestäni.

Mutta kyllä me naiset pystytään aika paljon tekemään ja saamaan aikaiseksi seksin varjolla. Jokunen muukin ikävä juttu tuli nuorena tehtyä ja iskettyä todella kunnollisia pienten lasten isiä, jotka eivät taatusti uskoneet pettävänsä ikinä vaimojaan. Se oli sitä aikaa kun olin rikki ja katkera oman avokkini pettämisestä. Panin pahan kiertämään.

Mutta se siitä.

Miten voit ihastua mieheen, joka voi kohdella noin järkyttävällä tavalla vastasynnyttänyttä vaimoaan ja lastaan? Miten voit arvostaa ja kunnioittaa häntä? Edes pitää hänestä?

Halveksin tuollaisia miehiä todella, ja jos itse olisin vaimon tilanteessa, haluaisin todellakin tietää. Toisaalta halveksin myös kaltaisiasi haaskoja, jotka pyörivät ympärillä odottamassa, kuka sortuu. Toivon itsellesi ihan samaa tilannetta kuin tälle tuoreelle äidille, jonka yli nyt kävelet. Toivon lapsellesi samaa kohtaloa kuin tälle lapselle, jonka elämän juuri monella tapaa tuhoat.

Olet heikko ja itsekeskeinen. Sinulla on myös huono itsetunto ja koet, ettet ansaitse parempaa miestä kuin pettäjän ja valehtelijan. Itsetuntoasi nostaa se, että sinut on valittu tämän vaimon ohi. Säälittävää.

Tässä viestissä oli kyllä monta hyvää pointtia ja olen niitä miettinytkin. Voi olla että ajan myötä menetänkin kiinnostukseni ko. mieheen juuri ylläolevan kirjoittajan mainitsemista syistä... Nyt suhde on vielä niin alussa, etten osaa oikein ajatella järjellä. Mies ei ole naimisissa, sanoo ettei aio koskaan mennäkään lapsen äidin kanssa ja että jos ei lasta olisi, jättäisi naisen. On siisn kuulemma toistaiseksi yhdessä vain lapsen takia. Joku kyseli mistä olen, ihan Helsingistä. Mielestäni mies ottaa kyllä kamalan riskin tässä, koska mistä voi tietää etten ole esim. sitä tyyppiä joka kertoo hänen vaimolleen? Meillä on jonkin verran yhteisiä tuttuja, joiden kautta asia voisi hänen korviinsa mennä muutenkin... No aika näyttää miten tässä käy. Olen jo tässä tänään jättänyt vastaamatta miehen viesteihin, koska mietityttää niin paljon koko juttu ja toisaalta tekis mieli lopettaa suhde heti alkuunsa. Kiitos kaikille kommentoijille!

Ap

Jos suhde alkanut EILEN niin sovitteko siis oikein että tästä tulee suhde? Kun muuten nyt yhtä panoa yhtänä iltana en niin suhteeksi vielä kutsuisi.

Eilen harrastettiin seksiä ekan kerran, tekstailu, tapailu ym. on jatkunut jo kuukauden.

Ihan itsesikin takia - ja myös siksi, että ehkä valinnassasi on kyse enemmästä kuin vain ihmistenvälisestä asiasta; http://www.sinuntahtesi.com/rakkaus2.html

aiheuttaen sitä ennen julmetusti surua ja murhetta.

Meillä mies tai ex teki saman. Syynä se, ettei tiennyt miten isyyteen suhtautua ja meni ns puihin. Minä kaunis ja menevä olinkin vauvan lumoissa ja kaikki sukulaisia myöten hössötti minua ja vauvaa. No, kun suhde selvisi menetin monta vkoa vauva-aikaa, kun aivot pyyhkineet kaiken pois. Shokki, epäusko lähes lamaannutti. Tuen avulla selvisin ja vauvoineni lähdin. Mies heräsi isyyteensä ja yrittikaikkensa saadaakseen minut takaisin. En palannut. Tiedän, että mies halveksii sitä naista. Sanoi kerran itkukännipäissään, ettei kukaan oikeasti voi arvostaa naista, joka on valmis tuhoamaan toisen perheen. Minä sanoin miehelle, että hän itsetuhosi. Miesten ajatusmaailma on vaan sellainen, että ulkoistavat kaiken. Minä jakselen hyvin ja pientä romanssiakin on :) Mies taas ei ikinä saa läheistä suhdetta lapseensa ja tiedän sen katuvan sitä ikänsä.

Jos se toinen nainen olisi ollut järjen ääni, olisi miehen isyyspaniikki ajallaan mennyt. Estämmehän kaiteelta hyppäävääkin jos paikalle osumme, emmekä suinkaan tönäise rotkoon..