Antaisitteko hyvälle ystävälle anteeksi,

Täysin epäluotettava. Kokemusta kertyi yli 20 vuotta. Nykyisin emme ole enää ystäviä. Ei tästä syystä, tosin yleinen epäluottavuus liittyi tuohonkin.



Sanoit että luotat hänen kanssaan tapaamisten pitävyyteen jos sopimisen hetkellä aikaa alle kaksi tuntia tapaamiseen tms. Voi kuulehan sie, eikö ystäväsi ole tehnyt sinulle vielä instant-ohareita? Minä sovin ystäväni kanssa jumppaan menosta tunnin päästä, treffit bussipysäkin kohdalle 40 min. päästä - asuimme lähekkäin - josta kävelisimme jumppaan yhdessä. Ok. Sovittu.

Siellä odotin ja odotin, lopulta lähdin, kun ei häntä näkynyt. Myöhästyin jumpasta vähän, mutta jumppasin kuitenkin. Ystävä ei saapunut jumppaan.



Koskaan ei tullut ystävältäni seliutystä tai anteeksipyyntöä. Odotin että hän olisi ottanut yhteyttä viimeistään seuraavana päivänä. Asiasta ei koskaan puhuttu sen jälkeen. En tänä päivänäkään tiedä miksi hän antoi minun odottaa pysäkillä eikä itse tullutkaan paikalle.



Vastaavaa tapahtui vähän väliä. Jossain vaiheessa, jo aikuisena perheenäitinä hän selvästi yritti parantaa vähän tapojaan. Kuitenkin lopputulos oli edelleen kehno. Hän tuli paikalle, mutta selvästi myöhässä, juosten; oli kanssani 10 minuuttia, ja sitten hänellä olikin jotain unohtunut kotiin, joten hän ei voinut olla pitempään.



Minä olin kalenteristani jälleen varta vasten raivannut tilaa rauhalliselle yhdessäololle, siivonnut jne.



Edelleenkään en tiedä mikä tällä ihmisellä on. EWrilaisia vaihtoehtoisia selityksiä olen miettinyt:



adhd, jossa impulsiivinen häiriö



epävakaa persoonallisuus



huono kasvatus (lellitty, annettu toimia miten vaan eikä opetettu miten maailmassa toimitaan)



on pakosta tekemisissä kanssani, mutta ei osaa sanoa sitä suoraan vaan näyttelee kaveria koska haluaa miellyttää ja tämä on ainoa keino ilmaista asia



täysin kykenemätön ajanhallintaan ja kalenterin käyttöön



jokin syntymässä saatu aivovaurio frontaalilohkoihin joka aiheuttanut edellämainitun toiminnanohjauksen puutteen; mutta ei voi kertoa asiaa minulle ja/tai asiaa ei ole koskaan tunnistettu terveydenhuollossa



täysin piittaamaton toisista ihmisistä, narsistinen käyttäytyminen, täydellinen opportunismi ilman piittaamista omista velvoitteista tms. luonnehäiriö



Keksittekö lisää. Terveisiä tälle entiselle kaverille. Tee jotain.

Nuorempana en olisi antanut, ja pistin tuollaiset kaverisuhteet poikki, koska koin että minua on loukattu ja käytetty hyväksi.



Nykyään olen suurpiirteisempi ja ylipäänsä odotan ihmisiltä paljon vähemmän kuin ennen. Minulla on kaltaisesi kaveri, enkä ikinä odotakaan että hän soittaa vaikka lupaisi. Toimin hänen kanssaan niin, että menen aina hänen luokseen kylään, en ikinä kutsu häntä minnekään koska ei hän kuitenkaan tule, tai tulee kaksi tuntia myöhässä.



Tällä tavalla asiat toimii, kukaan ei pety (siis minä en pety :) eikä ystävyyssuhteeseen kasaudu mielipahaa joka vie hirveästi energiaa.



Minä toimisin sinuna niin, että harventaisin noita jutteluhetkiä, ja niille sovituillekin tekisin suunnitelma B:n. Jos kaveri ei ilmoita itsestään sovittuna aikana niin alat tekemään muuta ja unohdat koko asian. Pidä odotukset kaveriasi kohtaan hyvin pieninä, ja puhu ne tärkeimmät asiat jonkun muun kanssa.

On semmoisia, jotka lupaavat, pitävät lupauksensa, sanaan voi luottaa, ja he aina saapuvat. Ei tarvitse yhtään päätään vaivata ja jännittää, että tulevatko vai tekevätkö törkeät oharit mitään ilmoittamatta.



Sitten on toisenlaisia ihmisiä; sanovat ja lupaavat asioita, mutta sanakaan ei ole totta; eivät pidä lupauksia tai aikoja; tai myöhästyvät ja odotuttavat, tekevät ohareita.



Siis mulkvisteja.



Itse en vaan kerta kaikkiaan jaksa tuhlata aikaa, vaivaa , ystävyyttäni, energiaani, mielenkiintoani mulkvisteihin, vaan en vaan sitten enää pidä heihin yhteyttä. Yhdet oharit riittää, en vaan jaksa semmoisia. Life is too short.

Säästän aikani todellisille fiksuille ystävilleni.



Ap - olet paremman kohtelun arvoinen. Ihmiset kohtelevat meitä niin kuin me itse opetamme heidät kohtelemaan meitä - miten sallimme ja siedämme heidän kohtelevan meitä. Ap - kunnioita itseäsi ja näytä hänelle, ettet salli itseäsi kohdeltavan huonosti, ala-arvoisesti.

juuri tuollainen. haluatko kysyä jotain?

Oharit ja myöhästely ovat törkeää käytöstä, mutta moni nainen haluaa kontrolloida ystäviään kuten varmaan miestäänkin. Yksikin, joka tuolla kirjoitti ystävästään, kertoi tällä olevan muita salaperäisiä ystävyyssuhteita. Kaikki eivät halua ystävyyssuhteiden olevan huonon parisuhteen kaltaisia, jossa loukkaannutaan, ollaan mustasukkaisia ja pyritään symbioosiin.

Liikaa läheisyyttä ja talutushihnassa pitoa alkaa kammoksua. Ehkä silloin osoittaa alitajuisesti mieltään tuollaisella. Miksi pitäisi olla symbioosissa? Mieskaverini ovat siitä mukavia, että heitä voi tavata vaikka pari kertaa vuodessa eikä kysellä "nyyh miksi emme ole tavanneet, miksi et näe vaivaa ystävyytemme eteen..."

mitä ap aikoo tehdä?



Otsikossa lukee "hyvä" ystävä, onko se sitten niin hyvä jos tällainen on syy katkaista välit.



Ja mulle yks ystävä avautui samasta asiasta, että teen ohareita ja vaati pitämään enemmän yhteyttä. En ole muuttunut. Enkä muutu.

onko kaverisi mies?

ja olen itse samanlainen.



Meillä on jokaisella oma elämä eikä olla enää 13v jolloin roikuttiin bestiksissä hengen hädässä.



Ainoastaan jos varataan ja ostetaan liput johonkin pari kuukauden päähän pidetään sovitusta kiinni, mutta muuten lasten harrastukset, kunnanvaltuuston kokoukset, kuoron kevätjuhlat, marttatädin säärihaavojen laitto jne menee ystävän edelle.

Mutta koska ystäväni ovat samanlaisia tietävät että mielessä ovat ja ollaan toisille tärkeitä, ohi ajaessa voidaan pysähtyä ja kertoa vain sekin että oot tärkeä vaikka ei nyt olekaan aikaa.



Hassua että yhden tälläisen ystävän kanssa meillä on telepaattinen yhteys, vaikka ei oltaisi kahteen kuukauteen soitettu voi ottaa puhelimen käteen ja se soi ennen kuin on ehtinyt ystävän numeron valita, ystävä soittaa, enää ei edes sanota että minun piti juuri soittaa.

ja olen itse samanlainen.

Meillä on jokaisella oma elämä eikä olla enää 13v jolloin roikuttiin bestiksissä hengen hädässä.

Juuri tuollainen teinimeininki tulee ap:n kaltaisista mieleen. Minulla on joitakin tuttuja, jotka yrittävät saada muita oman aikataulunsa "hallintaan" sopimalla väkisin tapaamisia. Minua moinen ahdistaa ja tulee sitoutumiskammo. Olen spontaani luonteeltani enkä suunnittele omaa elämääni kello kädessä. Lisäksi toimin fiilispohjalta, joten ensi perjantaina klo 19 sovittu terassiolut ei ehkä sillä hetkellä maistuisikaan/voi tulla muuta menoa tilalle ja ärsyttäisi lähteä väkisin jos ei huvitakaan ja fiilistä ole.

Taitavat olla ap:n kaltaiset muutenkin sellaisia suorittajatyyppejä, on "kivaa" kun saa laittaa aikataulut ja sitten vetää viivan yli "terassilla käyty" tai pitävät lukua kuinka usein ja kenen aloitteesta on soiteltu.

minä antaisin olla.

Jotta perheellinen pääsee jumppaan sovitusti, hän järjestää lastenvahdin, pyytää anoppia, äitiään tai miestä lähtemään töistä aiemmin, järjestää itse työt niin, että ehtii ajoissa, ja sitten joku hattarapää ei ilmesty eikä ilmoita edes asiasta.



Jos teinimeiningistä puhutaan, niin toisten täydellinen huomiottajättäminen ja huomaavaisuuden ja käytöstapojen puute on teinimeininkiä.



En minäkään kello kädessä vahdi puhelinsoittoja mutta jos jotain on sovittu, niin täytyyhän paikalle ilmestyä tai ainakin soittaa, ettei nyt pääsekään/ehdikään/jaksakaan. Näin toimivat aikuiset, jotka tajuavat, että toisillakin on menoja ja järjestelyjä ja että he ehkä ovat nähneet vaivaa tapaamisen järjestämiseen - joskus jopa ihan maksamalla hoitajan.



Ohareiden teko on ikävää, mutta monin verroin ikävämpää on se, että ei edes soita tekevänsä oharit. vain täydellisen itsekeskeinen ja omanapainen ihminen voi toimia muista välittämättä ja vain oman itsensä mielihalujen mukaan. Todellista teinimeininkiä.

Oharit ja myöhästely ovat törkeää käytöstä, mutta moni nainen haluaa kontrolloida ystäviään kuten varmaan miestäänkin. Yksikin, joka tuolla kirjoitti ystävästään, kertoi tällä olevan muita salaperäisiä ystävyyssuhteita. Kaikki eivät halua ystävyyssuhteiden olevan huonon parisuhteen kaltaisia, jossa loukkaannutaan, ollaan mustasukkaisia ja pyritään symbioosiin.

Liikaa läheisyyttä ja talutushihnassa pitoa alkaa kammoksua. Ehkä silloin osoittaa alitajuisesti mieltään tuollaisella. Miksi pitäisi olla symbioosissa? Mieskaverini ovat siitä mukavia, että heitä voi tavata vaikka pari kertaa vuodessa eikä kysellä "nyyh miksi emme ole tavanneet, miksi et näe vaivaa ystävyytemme eteen..."

ohareitten tekijöillä on tuskin pitemmän päälle ystäviä lainkaan.

Eihän kukaan jaksa olla yhteydessä "ystävään" jolla ei ole käytöstapoja.

Jotta perheellinen pääsee jumppaan sovitusti, hän järjestää lastenvahdin, pyytää anoppia, äitiään tai miestä lähtemään töistä aiemmin, järjestää itse työt niin, että ehtii ajoissa, ja sitten joku hattarapää ei ilmesty eikä ilmoita edes asiasta.

Jos teinimeiningistä puhutaan, niin toisten täydellinen huomiottajättäminen ja huomaavaisuuden ja käytöstapojen puute on teinimeininkiä.

En minäkään kello kädessä vahdi puhelinsoittoja mutta jos jotain on sovittu, niin täytyyhän paikalle ilmestyä tai ainakin soittaa, ettei nyt pääsekään/ehdikään/jaksakaan. Näin toimivat aikuiset, jotka tajuavat, että toisillakin on menoja ja järjestelyjä ja että he ehkä ovat nähneet vaivaa tapaamisen järjestämiseen - joskus jopa ihan maksamalla hoitajan.

Ohareiden teko on ikävää, mutta monin verroin ikävämpää on se, että ei edes soita tekevänsä oharit. vain täydellisen itsekeskeinen ja omanapainen ihminen voi toimia muista välittämättä ja vain oman itsensä mielihalujen mukaan. Todellista teinimeininkiä.

Yhdistävä tekijä näille oli, että kaikilla oli pahoja mielenterveydellisiä ongelmia, joita ei siis olisi ikinä osannut arvata (eivät näyttäneet, kertoneet niistä ainakaan minulle). Jotenkin kai sosiaaliset suhteet veivät heiltä aivan hirveästi energiaa, eivätkä he pystyneet kieltäytymään joten eivät sitten tehneet mitään. Eivät tulleet, mutta eivät myöskään ilmoittaneet.

jos toinen anteeksi haluaa saada.

Jotta perheellinen pääsee jumppaan sovitusti, hän järjestää lastenvahdin, pyytää anoppia, äitiään tai miestä lähtemään töistä aiemmin, järjestää itse työt niin, että ehtii ajoissa, ja sitten joku hattarapää ei ilmesty eikä ilmoita edes asiasta.

.

toki ilmoitan aina suunnitelmien muuttumisesta! ja kuitenkin niin hyvissä ajoin, että mitään ns. vahinkoa ei ole ehtinyt tapahtua.

JA ap:n tapauksessa oli kyse puhelintreffeistä, tarvitseeko siihen lapsenvahtia?

voit kysellä pitkäaikaiselta ystävältäsi, että mikä saa hänet käyttäytymään noin, sekä myös ilmaista, että tuommoinen kohtelu/käytös loukkaa tai on rasittavaa. Ja lopuksi luotettavalta taholta rohkaisu anteeksiantamisen pohdintaasi: "Antakaa toisillennekin anteeksi, kuten teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi." -Jeesus Kristus

Voin minä nytkin antaa anteeksi, mutta en ole varma, haluanko viettää aikaani enää tällaisen "ystävän" kanssa. t. ap

Itse kysyisin suoraan, mistä johtuu.