Masennuslääkkeet, ne paljon parjatut.
Ennen muinoin on ollut masennusta, ahdistusta ja paniikkia yhtä paljon kuin nykyisinkin. Ennen ihmiset vaan kärsivät tietämättä mikä heitä vaivaa. Moni invalidisoitui, erakoitui, teki itsemurhan. Nykyisin nämä sairaudet tunnetaan ja osataan hoitaa. Ja eiköhän aina ole joku naukumassa, että kamalaa kun niin paljon noita lääkkeitä popsitaan. Ihan kuin niitä kourakaupalla huvin vuoksi syötäisiin. Ei moista ennakkoluuloa ole diabeteksen lääkitykseen tai sydänlääkkeisiin. Mutta kun nämä aivojen sairaudet eivät aina näy ulospäin. Helppohan siinä on neuvoa, että reipastu ja lähde lenkille.
Kommentit (6)
itsemurhia. Juuri Jenkeissä yksi firma joutui tilille masennuslääkkeiden vaikutusten salailusta, myy lääkkeitä Suomessakin.
ja usein juuri niitä mitä varten lääkettä käytetään. Mielialalääkkeet eroavat diabeteslääkkeistä todella paljon ja aloittajan väite verrata mielialalääkkeitä diabetes- ja sudänlääkkeisiin on osoitus tietämättömyydestä.
Ja vastaavasti nuorten mielenterveyseläkeläisten määrä kasvanut. En tiedä kuinka hyvin luvut vastaavat toisiaan, mutta takuulla näillä kahdella on yhteys. Ennen ei päädytty elämänpituiselle mt-sairaseläkkeelle, silloin kuoltiin.
Aivan hyvin voi verrata noita kahta asiaa. Kukaan ei ihmettele diabeetikon tai vaikkapa verenpainetta sairastavan lääkityksen tarvetta. Masennus ja erilaiset ahdistuneisuushäiriöt eivät näy eikä niitä ymmärretä. Aivan samalla tavalla ne täytyy hoitaa kuin muutkin sairaudet. Kaikilla lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, joita eivät tietenkään kaikki saa. Hyöty verrattuna sivuvaikutuksiin ratkaisee.
söin venlafaksiinia 10 vuotta.
Nyt olen ollut vuoden ilman lääitystä.