Sukunimi ja avioliitto, ongelma :(
Ollaan menossa vuoden päästä naimisiin. Minä olen täysi-ikäisenä ottanut äitini tyttönimen, joka on melko harvinainen ja vain meidän sukumme käytössä. Miehen sukunimi on perus tyyliin "Peltola". Ei siinä sinällään mitään vikaa, mutta tässä kohtaa meillä on keskinäinen erimielisyys. Tavallaan toivoisin, että mieskin ottaisi minun sukunimeni, ja kastettaisiin mahdolliset tulevat lapsemme minun nimelle. En voi toki pakottaa miestä ottamaan sukunimeäni, mutta haluan kyllä kastaa lapsemme minun sukunimeni alle. Mies on aika perinteinen tässä asiassa ja murjottaa vähän. Mikä ihme tässä nyt auttaa?
Kommentit (33)
ettei lapsille voi antaa yhdistelmänimiä. Ne kun menee aikanaan naimisiin jonkun toisen yhdistelmän kanssa, olisi tuloksen Puska-Peltonen-Tuska-Turunen. Entäs niiden lapset?
minusta olisi todella noloa ottaa vaimoni sukunimi! naiset vaihtavat sukunimea avioituessaan halutessaan mutta miehet eivat vaihda!
t. mies
Eihän se naisen nimikään ap:n tapauksessa ollut oma vaan otettu
ettei mitään sukunimeä voi ottaa ilman kytköksiä,joten ap otti nimen joka hänellä voisi olla muutenkin.Ap voisi kieltäytyä miehen sukunimestä ja jättää lapset omalle nimelleen ihan tas-arvon vuoksi.
Eihän se naisen nimikään ap:n tapauksessa ollut oma vaan otettu
ettei mitään sukunimeä voi ottaa ilman kytköksiä,joten ap otti nimen joka hänellä voisi olla muutenkin.Ap voisi kieltäytyä miehen sukunimestä ja jättää lapset omalle nimelleen ihan tas-arvon vuoksi.
Ajatellaan vaikka Anja Kaurasta. Meni Saska Saarikosken kanssa naimisiin, vaihtoivat nimeksi Snellman, miehen suvun puolelta. Ilmeisesti vielä kulturellimpi nimi kuin Saarikoski, vaikka eihän siinäkään vikaa ole. Ero tuli, mutta luopuiko Kauranen nimestä. Ei.
Ero tuli, mutta luopuiko Kauranen nimestä. Ei.
Jos tykkää siitä nimestä?
Eihän se naisen nimikään ap:n tapauksessa ollut oma vaan otettu
ettei mitään sukunimeä voi ottaa ilman kytköksiä,joten ap otti nimen joka hänellä voisi olla muutenkin.Ap voisi kieltäytyä miehen sukunimestä ja jättää lapset omalle nimelleen ihan tas-arvon vuoksi.Ajatellaan vaikka Anja Kaurasta. Meni Saska Saarikosken kanssa naimisiin, vaihtoivat nimeksi Snellman, miehen suvun puolelta. Ilmeisesti vielä kulturellimpi nimi kuin Saarikoski, vaikka eihän siinäkään vikaa ole. Ero tuli, mutta luopuiko Kauranen nimestä. Ei.
itselläni on ollut syntymästä lähtien sukunimi jolle en ole sukua ollenkaan...
Ero tuli, mutta luopuiko Kauranen nimestä. Ei.
No miksi olisi pitänyt luopua? Jos tykkää siitä nimestä?
Kauranen on aina ollut turhamainen, ja helppo kuvitella että hän haluaa kynsin hampain pysyä Snellmannina.
ja sovitte sitten esim. että jos eka lapsi on tyttö, niin hän ja tulevat lapset saavat sinun sukunimesi (nimilaki määrää tämän) ja jos taas poika, niin hän ja tulevat lapset saavat miehen sukunimen.
Lisänä sovitte, että kun vanhin täyttää 15 vuotta, saavat lapset valita, kumman sukunimen haluavat.
Eikö olekin reilua ja tasapuolista eikä tarvitse pakottaa ketään mihinkään?
ja sovitte sitten esim. että jos eka lapsi on tyttö, niin hän ja tulevat lapset saavat sinun sukunimesi (nimilaki määrää tämän) ja jos taas poika, niin hän ja tulevat lapset saavat miehen sukunimen.
Lisänä sovitte, että kun vanhin täyttää 15 vuotta, saavat lapset valita, kumman sukunimen haluavat.
Eikö olekin reilua ja tasapuolista eikä tarvitse pakottaa ketään mihinkään?
Tää on ehdottomasti paras ehdotus tähän mennessä.
hän oli sen niminen. Miksi kenenkään pitäisi omasta nimestään luopua?
Ero tuli, mutta luopuiko Kauranen nimestä. Ei.
No miksi olisi pitänyt luopua? Jos tykkää siitä nimestä?
Kauranen on aina ollut turhamainen, ja helppo kuvitella että hän haluaa kynsin hampain pysyä Snellmannina.
Ei hänellä ollut enää kytköstä siihen.
Ero tuli, mutta luopuiko Kauranen nimestä. Ei.
No miksi olisi pitänyt luopua? Jos tykkää siitä nimestä?
Kauranen on aina ollut turhamainen, ja helppo kuvitella että hän haluaa kynsin hampain pysyä Snellmannina.
Se on sen oma nimi! Ei siinä tarvitse "kynsin hampain roikkua", kun se on kerran sen jo. Ei nimiä mitenkään lainaan oteta, että erotilanteessa sitten on pakko palauttaa. Ihme vinkumista yhden nimen takia.
eli tuon harvinaisen nimen ja ukkosi sukunimen. Käytännössä käytät vain sitä omaa sukunimeäsi, eli voit vastata meileihin ja puhelimeen "entiseen tapaan", virallisissa yhteyksissä käytät kaksiosaista nimeä.
Ja lapset vaadit saada haluamallesi sukunimelle, ainakin siihen saakka kunnes itse asiasta päättävät. Jos ei ukolle se sovi, niin kenkää vaan!
Tietysti kaikki olisivat mieluummin Adlercreutzeja, auf und zu Hohenzollerneja tai edes Svinhufvudeja kuin Virtasia, vai olisivatko?
Mitä jos ap ja miehensä valitsisivat jonkun uuden sukunimen, tällä kertaa miehen suvun puolelta? Kai sieltäkin joku hieno ja harvinainen löytyisi.