Lue keskustelun säännöt.
Miehen nyrpeä suhtautuminen avioehtoon. miten lieventää?
28.06.2012 |
Olen suhteen alusta asti sanonut, että haluan avioehdon, jos naimisiin mennään. On siis miehelle ollut jo heti selvä asia.
No, nyt sitten olisi häät edessä. Otin avioehdon puheeksi ja sanoin, että ensi viikolla olisi tarkoitus mennä siitä keskustelemaan. Mies totesi, että vai avioehto, enpä ole asiaan perehtynyt. Ja alkoi murjottaa.
Miten saisin miehen käsittämään, että avioehdolla ei ole mitään vaikutusta avioliiton aikana? Vasta, jos avioliitto päättyy eroon, avioehto astuu voimaan. Ja minun osaltani ei näin käy, ellei mies petä.
Itse haluaisin avioehdon, joka koskee perintönä tullutta omaisuutta. Eli se, mitä yhdessä tienaamme ja rakennamme olisi tietysti yhteistä.
Kommentit (182)
täällä kukaan enää ihmettelee sun halua avioehtoon, ei kai sitä varsinaisesti edes ole ihmetelty, kukin tavallaan. Se taas jokseenkin ihmetyttää että sä väenvängällä haluat naimisiin. Asuisitte nyt edes ensin yhdessä! Avioliitto ei teidän suhdetta paranna.7
Ennen pettämistä. Monta vuotta. Kun erosimme, en halunnut itse enää asua vuokralla. Mies jatkoi samaa peliään.
Joo, ehkei se avioliitto muuta mitään. Mutta mitäs sitä sitten tekisi?
Nyt sinulla on mahdollisuus saada muutamaksi vuodeksi jonkinlainen avioliitto ja mahdollisesti lapsi(a). Riittääkö se sinulle?
Entä jos tekisit lapset yksin? Haluatko ko miehen lapsesi isäksi?
Tietysti toivon, että avioliitto olisi onnellinen ja mahdollinen lapsi saisi elää ehjässä perheessä, jossa on hyvä ilmapiiri.
Enpä tiedä, mistä muualtakaan sen lapsen isän löytäisin. Kun etsitty on. Sekin kaikin puolin hyvä ja mukava ja kunnollinen ja jopa lapsirakas mies, jonka tuossa välillä löysin ja johon jopa ihastuin, tunnusti sitten, että hän haluaisi lapsia mutta ei uskalla hankkia niitä suvun periytyvän sairauden vuoksi. Muiden lapsia hän ei huoli, keinohedelmöitys ei tulisi kysymykseen.
Että se siitäkin sitten.
Ja yksinhuoltajaksi en halua. Tai tehdä isätöntä lasta tieten tahtoen.
Sellainenkin ratkaisu voisi tulla kysymykseen, että tekisi yhteisen lapsen jonkun luotettavan ikisinkun kanssa, joka kuitenkin olisi valmis olemaan isä ja asumaan yhdessä. Jonkinlainen järjestetty avioliitto siis, vaikkei olisi suuria tunteitakaan. Mutta en tunne yhtään sellaistakaan miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi sekin sitten. Äiti ja isä asuu eri osotteissa ja sitten seilataan kahden kodin väliä.
Mä en halua olla yksinhuoltaja. Ja mies ei taatusti suostu tekemään lapsia ilman, että ollaan naimisissa.
Mene hedelmöityshoitoon.
Olisi sekin sitten. Äiti ja isä asuu eri osotteissa ja sitten seilataan kahden kodin väliä.
Mä en halua olla yksinhuoltaja. Ja mies ei taatusti suostu tekemään lapsia ilman, että ollaan naimisissa.
Mene hedelmöityshoitoon.
Olisi sekin sitten. Äiti ja isä asuu eri osotteissa ja sitten seilataan kahden kodin väliä.
Mä en halua olla yksinhuoltaja. Ja mies ei taatusti suostu tekemään lapsia ilman, että ollaan naimisissa.
Mene hedelmöityshoitoon.
...sitten on varmaan pakko. Vaikka sydäntä sitten riipaisee se mahdollisen lapsen isänkaipuun tuska.
Yksinhuoltajaksi et halua, etkä laps(i)en kulkevan kahden kodin väliä.
Entäpä jos mies alkaakin uudelleen pettää, kun teillä on lapsia? Haluatko opettaa lapsillesi, että on ihan ok, että toisella on sivusuhteita? Vai olisitko siinä tilanteessa valmis yksinhuoltajaksi? Onko siis tärkeää sinulle erityisesti se, että lapset siitetään ja saadaan avioliitossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi sekin sitten. Äiti ja isä asuu eri osotteissa ja sitten seilataan kahden kodin väliä.
Mä en halua olla yksinhuoltaja. Ja mies ei taatusti suostu tekemään lapsia ilman, että ollaan naimisissa.
Mene hedelmöityshoitoon.
...sitten on varmaan pakko. Vaikka sydäntä sitten riipaisee se mahdollisen lapsen isänkaipuun tuska.
Mitäpä jos ottaisit vaikka ihan paperia ja miettisit millaista tuleva perhe-elämänne tulisi olemaan ? Kirjaa ylös talousjutut, lapset, kotityöt jne.
Kysy itseltäsi ja mieheltäsi millaista elämää kumpikin haluaisi elää 5v kuluttua ja 10 v kuluttua ? Eikä mitään epämäääräistä lapsi joo vaan ihan tarkasti kerrottuna että jos vaikka lapsia niin hoidetaanko niitä kotona ja jos niin kumpi jne. Toivotteko sänkytouhujen jatkuvan samanlaisina kuin nyt (jos useita pieniä lapsia tuskinpa onnistuu vaan kerrat harvenee jne onko se kuinka tärkeää kummallekkin) ? Tuskinpa kummankaan jutut toteutuu sellaisenaan tai ette välttämättä enää sitten jatkossa haluakkaan sitä mitä nyt. Mutta saisitko näin yhtään selvemmäksi sitä mitä kumpikin teistä ajattelee tulevaisuudelta.
Ja sitten voisit miettiä mikä on se huonoin mahdollinen tilanne esim. odotat toista lasta kun mies lähtee miten sitten ? jne. Eli hyvät ja huonot puolet konkreettisesti. Ja kannattaa miettiä ja jutella miehen kanssa pidemmällekkin lapsiin, kotitöihin ja talouteen liittyvistä odotuksista. Saattaa olla että vastaan tuleekin yllätyksiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kysymys on heidän oikeuksistaan. avioliitto ei sinänsä ole mikään pyhä järjestys, mutta kyllä se turvaa lapsia.
On tainnut tulla notkuttua vähän liikaa MAMien foorumeilla, kun tuollaisetkin asiat saat väännettyä vaimon syyksi. Sinä olet vastuussa omasta toiminnastasi, ja omasta panoksesta avioliittoon. Se, ettet pysty pitämään heppiäsi housuissa, ei ole kuin sinun valinta.Olet juuri tyypillinen suomalainen mies, jolle vaimo on olemassa ainoastaan omien halujen tyydyttäjänä. Oletkos koskaan ajatellut, että me naisetkin olemme ihmisiä.
Eiköhän vaimoni ihan itse tehnyt omat päätöksensä. Siinä samalla myös päätöksen meidän avioliiton päättymisestä. Ei siinä sitten enää minun päätöstäni tarvittu. Avioliiton voi nimittäin päättää yksipuolisesti, juuri kuten vaimoni teki.
Enkä oikein usko, että olen tyypillinen suomalainen mies tarkoittamassasi merkityksessä, koska vaimo nimenomaan ei enää ole halujeni tyydyttäjä? *hymy*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tietysti elämässä tulee yllätyksiä. se jotenkin nyt vain on osa elämää. tiedän, mitä haluan, mutta tiedän myös, että yllätyksiä tulee aina.
On tainnut tulla notkuttua vähän liikaa MAMien foorumeilla, kun tuollaisetkin asiat saat väännettyä vaimon syyksi. Sinä olet vastuussa omasta toiminnastasi, ja omasta panoksesta avioliittoon. Se, ettet pysty pitämään heppiäsi housuissa, ei ole kuin sinun valinta.Olet juuri tyypillinen suomalainen mies, jolle vaimo on olemassa ainoastaan omien halujen tyydyttäjänä. Oletkos koskaan ajatellut, että me naisetkin olemme ihmisiä.
Eiköhän vaimoni ihan itse tehnyt omat päätöksensä. Siinä samalla myös päätöksen meidän avioliiton päättymisestä. Ei siinä sitten enää minun päätöstäni tarvittu. Avioliiton voi nimittäin päättää yksipuolisesti, juuri kuten vaimoni teki.
Enkä oikein usko, että olen tyypillinen suomalainen mies tarkoittamassasi merkityksessä, koska vaimo nimenomaan ei enää ole halujeni tyydyttäjä? *hymy*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tainnut tulla notkuttua vähän liikaa MAMien foorumeilla, kun tuollaisetkin asiat saat väännettyä vaimon syyksi. Sinä olet vastuussa omasta toiminnastasi, ja omasta panoksesta avioliittoon. Se, ettet pysty pitämään heppiäsi housuissa, ei ole kuin sinun valinta.Olet juuri tyypillinen suomalainen mies, jolle vaimo on olemassa ainoastaan omien halujen tyydyttäjänä. Oletkos koskaan ajatellut, että me naisetkin olemme ihmisiä.
Eiköhän vaimoni ihan itse tehnyt omat päätöksensä. Siinä samalla myös päätöksen meidän avioliiton päättymisestä. Ei siinä sitten enää minun päätöstäni tarvittu. Avioliiton voi nimittäin päättää yksipuolisesti, juuri kuten vaimoni teki.
Enkä oikein usko, että olen tyypillinen suomalainen mies tarkoittamassasi merkityksessä, koska vaimo nimenomaan ei enää ole halujeni tyydyttäjä? *hymy*
Mikset pysty myöntämään itsellesi (ja meille), ettet vain kestä sitä tosiasiaa ettei kaikki mene sinun halujesi mukaan? Ei vaimo voi vanhempiensa tahdolle mitään. Ja kun asiat ei sinua miellytä, teet noinkin alhaisen ratkaisun. On siinä meillä Mies;)
Vaimo halujen tyydyttäjänä tarkoittaa sinun tapauksessasi sitä, että vaimon rooli on pönkittää sinun heikkoa itsetuntoasi ja rooliasi perheen päänä. Millainen raukka oletkaan.
Onneksi itselläni on aikuinen, hyvällä itsetunnolla varustettu mies. Kaltaisiasi luusereita pyöri nurkissa nuorena, onneksi olin kaukaa viisas enkä sellaista riesaksi ottanut.
kysymys on heidän oikeuksistaan. avioliitto ei sinänsä ole mikään pyhä järjestys, mutta kyllä se turvaa lapsia.
Nykyisin lapsen asema on ihan sama, oli vanhemmat sitten naimisissa tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tainnut tulla notkuttua vähän liikaa MAMien foorumeilla, kun tuollaisetkin asiat saat väännettyä vaimon syyksi. Sinä olet vastuussa omasta toiminnastasi, ja omasta panoksesta avioliittoon. Se, ettet pysty pitämään heppiäsi housuissa, ei ole kuin sinun valinta.Olet juuri tyypillinen suomalainen mies, jolle vaimo on olemassa ainoastaan omien halujen tyydyttäjänä. Oletkos koskaan ajatellut, että me naisetkin olemme ihmisiä.
Eiköhän vaimoni ihan itse tehnyt omat päätöksensä. Siinä samalla myös päätöksen meidän avioliiton päättymisestä. Ei siinä sitten enää minun päätöstäni tarvittu. Avioliiton voi nimittäin päättää yksipuolisesti, juuri kuten vaimoni teki.
Enkä oikein usko, että olen tyypillinen suomalainen mies tarkoittamassasi merkityksessä, koska vaimo nimenomaan ei enää ole halujeni tyydyttäjä? *hymy*
Kun asiat eivät mene kuten haluat, niin kostetaan.
Vaimo halujen tyydyttäjänä tarkoittaa sinun tapauksessasi sitä, että vaimon rooli on pönkittää sinun heikkoa itsetuntoasi ja rooliasi perheen päänä. Millainen raukka oletkaan.
Onneksi itselläni on aikuinen, hyvällä itsetunnolla varustettu mies. Kaltaisiasi luusereita pyöri nurkissa nuorena, onneksi olin kaukaa viisas enkä sellaista riesaksi ottanut.
En aio kommentoida asiattomia kirjoituksiasi mitenkään.
Minua mietityttää..
Kävin perintöni saatuani vaimoni kanssa yhdessä maksamassa pois yhteisen asuntolainamme ja sen jälkeen vaihdoimme vaimoni auton uuteen. Miksköhän vaimoni ei silloin sanonut, että maksa vain oma osuutesi lainasta pois, ja autoani ei noista rahoista vaihdeta?
Kyllä hänellä oli aivan varmasti jo silloin tiedossa, että mökkitontti on sitten vain hänelle tulossa.
Miten itse toimisit vastaavassa tilanteessa? Sanoisit kaikille, että hyvin meillä yhdessä menee ja että tällaisia nämä avioliitot ovat. Tuskinpa.
Mies tosin löisi tuon ihan leikiksi. Virnuilisi vssn, ettei hän mitään hoida. Tai sit vaan toteaa, että kyllähän hänkin niitä sitten hoitaisi. Onhan näistä yritetty keskustella, mutta ei siitä mitään tule. Kotitöitä ei tee kumpikaan.
Mitäpä jos ottaisit vaikka ihan paperia ja miettisit millaista tuleva perhe-elämänne tulisi olemaan ? Kirjaa ylös talousjutut, lapset, kotityöt jne.Kysy itseltäsi ja mieheltäsi millaista elämää kumpikin haluaisi elää 5v kuluttua ja 10 v kuluttua ? Eikä mitään epämäääräistä lapsi joo vaan ihan tarkasti kerrottuna että jos vaikka lapsia niin hoidetaanko niitä kotona ja jos niin kumpi jne. Toivotteko sänkytouhujen jatkuvan samanlaisina kuin nyt (jos useita pieniä lapsia tuskinpa onnistuu vaan kerrat harvenee jne onko se kuinka tärkeää kummallekkin) ? Tuskinpa kummankaan jutut toteutuu sellaisenaan tai ette välttämättä enää sitten jatkossa haluakkaan sitä mitä nyt. Mutta saisitko näin yhtään selvemmäksi sitä mitä kumpikin teistä ajattelee tulevaisuudelta.
Ja sitten voisit miettiä mikä on se huonoin mahdollinen tilanne esim. odotat toista lasta kun mies lähtee miten sitten ? jne. Eli hyvät ja huonot puolet konkreettisesti. Ja kannattaa miettiä ja jutella miehen kanssa pidemmällekkin lapsiin, kotitöihin ja talouteen liittyvistä odotuksista. Saattaa olla että vastaan tuleekin yllätyksiä...
Vaimo halujen tyydyttäjänä tarkoittaa sinun tapauksessasi sitä, että vaimon rooli on pönkittää sinun heikkoa itsetuntoasi ja rooliasi perheen päänä. Millainen raukka oletkaan.
Onneksi itselläni on aikuinen, hyvällä itsetunnolla varustettu mies. Kaltaisiasi luusereita pyöri nurkissa nuorena, onneksi olin kaukaa viisas enkä sellaista riesaksi ottanut.
En aio kommentoida asiattomia kirjoituksiasi mitenkään.
Minua mietityttää..
Kävin perintöni saatuani vaimoni kanssa yhdessä maksamassa pois yhteisen asuntolainamme ja sen jälkeen vaihdoimme vaimoni auton uuteen. Miksköhän vaimoni ei silloin sanonut, että maksa vain oma osuutesi lainasta pois, ja autoani ei noista rahoista vaihdeta?Kyllä hänellä oli aivan varmasti jo silloin tiedossa, että mökkitontti on sitten vain hänelle tulossa.
Miten itse toimisit vastaavassa tilanteessa? Sanoisit kaikille, että hyvin meillä yhdessä menee ja että tällaisia nämä avioliitot ovat. Tuskinpa.
niin ei tarvitsisi nyt täällä itkeä omaa tyhmyyttään
Mies tosin löisi tuon ihan leikiksi. Virnuilisi vssn, ettei hän mitään hoida. Tai sit vaan toteaa, että kyllähän hänkin niitä sitten hoitaisi. Onhan näistä yritetty keskustella, mutta ei siitä mitään tule. Kotitöitä ei tee kumpikaan.
Mitäpä jos ottaisit vaikka ihan paperia ja miettisit millaista tuleva perhe-elämänne tulisi olemaan ? Kirjaa ylös talousjutut, lapset, kotityöt jne.Kysy itseltäsi ja mieheltäsi millaista elämää kumpikin haluaisi elää 5v kuluttua ja 10 v kuluttua ? Eikä mitään epämäääräistä lapsi joo vaan ihan tarkasti kerrottuna että jos vaikka lapsia niin hoidetaanko niitä kotona ja jos niin kumpi jne. Toivotteko sänkytouhujen jatkuvan samanlaisina kuin nyt (jos useita pieniä lapsia tuskinpa onnistuu vaan kerrat harvenee jne onko se kuinka tärkeää kummallekkin) ? Tuskinpa kummankaan jutut toteutuu sellaisenaan tai ette välttämättä enää sitten jatkossa haluakkaan sitä mitä nyt. Mutta saisitko näin yhtään selvemmäksi sitä mitä kumpikin teistä ajattelee tulevaisuudelta.
Ja sitten voisit miettiä mikä on se huonoin mahdollinen tilanne esim. odotat toista lasta kun mies lähtee miten sitten ? jne. Eli hyvät ja huonot puolet konkreettisesti. Ja kannattaa miettiä ja jutella miehen kanssa pidemmällekkin lapsiin, kotitöihin ja talouteen liittyvistä odotuksista. Saattaa olla että vastaan tuleekin yllätyksiä...
Asiat pitää puhua ennen avioliittoa eikä olettaa että kyllä se arki siitä sujuu. Ei se suju, jos teillä on ihan eri odotukset ja käsitykset.
niin ei tarvitsisi nyt täällä itkeä omaa tyhmyyttään
Minulla on kaksi moottoripyörää ja kaksi venettä ja uusi auto... Minulta ei puutu lelujakaan. Kaikkea on kyllä riittämiin. Aikaakin näköjään, kun jaksan vieläkin vastailla näihin kommentteihin.. :)
Ei siinä mitään. Ehkä sinä voit haluta valita elämän ilman omia lapsia. Minä haluan ainakin yrittää, jos yhden lapsen saisi. En halua valita nytku-lapsetonta elämää.