Yleinen tyytymättömyys arkeen- lapsien asettaminen etusijalle

meillä on koira jota en voi enää käyttää kävelyillä koska en pysty sitä tekemään kaikkien lasten kanssa ja jos lähtisin illalla miehen vahtiessa vaikka osaa lapsista niin se olisi heidän ajastaan pois.

Milloin sinulla on omaa aikaa? Miksi uhraudut? Ei kyllä kuulosta normaalilta perhe-elämältä...



T:Kolmen pienen kotiäiti

Eihän lasten etu ole se, että sinä olet hunningolla.



Miksi teillä on niin paljon kotitöitä?



Voisiko tavaramäärää vähentää ja muuttaa kerrostaloasuntoon?

NYT NAINEN otat ihan vaan itsellesi aikaa, mies viettäköön lasten kanssa iltoja ihan yksin välillä, kuten perhenisän kuuluu! Eikö sinulla ole mitään harrastuksia?



Ei sinun tarvitse joka ilta viettää ihme kahdenkeskisiä tuokioita kunkin lapsen kanssa!! Kyllä lapsia voi huomioida yksilöllisesti ihan vaan arjen keskellä ja vaikka kerran viikossa enemmän. Nyt lopetat tuollaisen, poltat itsesi aivan loppuun tuolla suorittamisella!

vai oletko sä liian tarkka tuon siivoamisen suhteen, että lapsiperheessä pitää olla kaikki tiptop.



Anna itsellesi mahdollisuus ja lapsiperheen näkyä. Eikä se tarkoita edes sitä, että paikat olisi rempallaan.



Otat nyt vähän aikaa miehesi kanssa ja keskustelette, että missä on järjeä ja missä ei. Kyllä lastenkin on hyvä tuntea isänsä, jos vaikka he tekee sen fillarilenkin pari kertaa viikossa ja sä teet silloin omias.(et siivoa!)

... jos jatkat tuollaista uhrautumista. Ne ei ole tervettä. Mies kunnolla mukaan perhe-elämään, otat ihan vaan ilmoittamalla sitä omaa aikaa (aikuinen ei todellakaan kysy mitään lupaa, vai onko mies isäsi?) vaikkapa kaksi-kolme kertaa viikossa (esim. koiralenkki, joku harrastus, kahvittelu, vaikka ihan baarikin, mitä vaan) ja unohdat tuon pingottamisen ja ihmeellisen suorittamisen. Ota iisimmin. Rentoudu. Nauti elämästäsi ja perheestäsi ja opettele olemaan itsellesi kiltti ja armollinen!

mutta ei sinun miehen etua tarvitse ajaa, herranen aika! Hän kyllä kykenee huolehtimaan ihan itse itsestään.



Nyt rupeat ottamaan omaa aikaa miehen ollessa kotona. Tai jos häntä ei kotona näy, niin lähdet omille menoillesi silloin kun MLL:n hoitaja on teillä.

Meillä kans mies ei siivoa tai oikein tee muitakaan kotitöitä (paitsi nyt leikkaa ruohoa kun jaksaa tms.) Lapsia hoitaa "pakolla" sillon kun olen iltavuorot töissä, ei kuitenkaan oikein mielellään ole heidän kanssaan muuten, esim. jos itse haluaisin omaa aikaa, esim. nähdä ystäviä.. Sit alkaa valitus. Mut itse kyllä menee ja tulee miten haluaa. Niinä päivinä kun en töiden jälkeen ehdi siivota, niin on kamala kaaos talossa. Jotkut miehet vaan on... tosi itsekkäitä.

ja ystävät käyvät auttamassa askareissa, kuten ruohonleikkuu etc.

ELi ystävät pönkittävät teidän kulisseja, joita ette itse jaksa pitää pystyssä? Melko outo kuvio. Mitä tekee mies? Miksi pitää olla okt ja leikattavaa ruohoa ylipäätään? Mitä ihmettä sä siivoilet kello 5 aamulla?



Olet ainoastaan tyhmä tai niin väsynyt että se tekee tyhmäksi.

1. Kysymys: mitä ihmettä teet tuollaisella miehellä?

2. Jokaisen on opittava pitämään puolensa. Joskus se tarkoittaa kovaakin toimintaa ja jopa toisen suututtamista. Mies on itsekäs, koska SINÄ mahdollistat sen, etkä yksinkertaisesti OTA sinulle kuuluvaa aikaa suuttumisista tai marinoista huolimatta. Eli kun mies alkaa valittamaan, sinä peräännyt ja luovutat. Et nousu todelliseen vastarintaan, vaan odotat ymmärrystä ja hyväksyntää, jota ei koskaan tule.

Meillä kans mies ei siivoa tai oikein tee muitakaan kotitöitä (paitsi nyt leikkaa ruohoa kun jaksaa tms.) Lapsia hoitaa "pakolla" sillon kun olen iltavuorot töissä, ei kuitenkaan oikein mielellään ole heidän kanssaan muuten, esim. jos itse haluaisin omaa aikaa, esim. nähdä ystäviä.. Sit alkaa valitus. Mut itse kyllä menee ja tulee miten haluaa. Niinä päivinä kun en töiden jälkeen ehdi siivota, niin on kamala kaaos talossa. Jotkut miehet vaan on... tosi itsekkäitä.

Mä aloitin antamalla koiran pois. Helpotti todella paljon. Meillä oli koira, joka vaati ainakin tunnin lenkitystä päivittäin. Koiran kanssa harrastaminen ei ollut enää kivaa vaan hirveä velvollisuus ja ainainen tappelun aihe kuka lenkittää. Myös siivouksen tarve väheni kuin taikaiskusta.



Mä en pystyisi tuohon ja osittain siksi lapsiluku ei ole kasvanut.

Sori. Huono tarina.

kukaan ei ymmärrä. Tää pitäis nähdä telkkarista! Lapsien ikäjakauma on sellainen että niille ei yksinkertaisesti voi antaa omaa aikaa erikseen arjen oheessa, tämä koskettaa kyllä lähinnä vanhinta lasta. Kerron teille eilisen päivän kulun.

Aamulla imettänyt vauvaa sängyssä puoli kuudelta. Makaan sängyssä seitsemään jolloin 2vee herää. Siitä pissille ja sen jälkeen itse vessaan ja kahvia tippumaan. Vauva herää, vaipanvaihto ja tissille, aamiaistarvikkeita pöytään. 2vee juoksentelee jääkaapilla ja sorkkii kaikkia tavaroita pöydästä, yritän samalla tyhjentää tiskikonetta ja latoa pöydältä uudet astiat tilalle. Vanhin herää ja tulee olkkariin katsomaan telkkaria. Tappelu alkaa 2veen kanssa, ärsyttää isompaa ja sammuttaa telkkaria, vauva haluaa rintaa ja mies tulee aamukahville.Syödään, 2vee on miehen sylissä joten eeehdin pikaisesti syömään ja imettämään. Sitten mies lähtee, raivaan pöytää kannan vaatteet vanhimmalle, yritän pukea 2veetä joka karkailee koko ajan ulko-ovesta ulos ja kannan vauvaa sitterissä mukanani kun yritän pukea itse. Rahaan vanhemmat vessaan hampaidenpesulle ja pakkailen vielä eväitä vanhimmalle reppuun ja vaatteita sään mukaan, jos tarvii lisätä. Omat hampaat jää pesemättä. Sitten puen vauvan ja 2veen ja isoin tietty itse ja mennään autolla läheiselle leikkikentälle yhdeksäksi. Siellä on ihana rauha! Isompi menee porukan mukana ohjatussa toiminnassa, vauva nukkuu vaunuissa ja voin seurata 2veetä joka kiipeilee ja laskee mäkeä joukon jatkona. Imetin vauvan ja noin yhdentoista aikaan lähdimme 2veen ja vauvan kanssa kotiin. Kotona vastahakoinen 2vee sisään ja vauva jää kaukalossa kodinhoitohuoneen pöydälle. Ei oluut valmista ruokaa joten 2veelle jugurttia ja leipää vauvalle tissiä silläaikaa kun 2vee söi(mieti sotkua) sitten 2vee tulee itkien sohvan eteen kun väsyttää ja ei ole tuttia ja en voinut siltä seisomalta lähteä etsimään niin heitti housut jalasta ja pissi matolle nenäni edessä. Ei kun vauva sitteriin ja 2vee sänkyyn. Hetken rauha! Kävin heti sytyttämässä keskuslämmityskattilan ja ladoin halkotelineet täyteen puita ja riensin sisälle tekemään makaronilaatikon ja kanan rintafileitä uuniin. Söin ja selasin päivän lehteä. "vee heräsi alle tunnin unien jälkeen. Pissille ja samantien se häipyi ulos, nappasin kuistilta ja laitoin vatteet ja laskin menemään. Tarkkailin ikkunasta samalla kuin puin vauvan ja itseni ja perässä ulos. Haettiin yhdessä posti ja käytiin ruoat uunista pois ja laitoin vauvan autoon ja koiran ja ajoimme kahdeksi leikkipuistoon hakemaan vanhimman. Siitä lähikauppaan, vanhin työntää 2veetä ja minä kaukalossa olevaa vauvaa ostoskärreissä ja pikaisesti pariksi päiväksi evästä. Sitten ajoimme venerantaan uittamaan koiraa, vauva nukkui autossa, minä pidin 2veetä sylissä ettei mene veteen tai lähde seikkailemaan ja vanhin heitteli muutaman kerran damia koiralle. Sitten kotiin. Isommat jäi ulos ja kannoin äkkiä ostokset jääkaappiin ja menin itsekin ulos imettämään vauvaa talon rappusille. Vanhemmat aloittivat tappelemaan liukumäestä ja isompi tönäisi 2veen pahasti alas jolloin käskin omaan huoneeseen, "vee lähti määrätietoiseti kävelemään tielle ja vauva sylissä menin estämään kävellen aina eteen ja yritin houkutella joko sisään tai hiekkalaatikolle. Puoli viisi sisään, vauva sitteriin ja syötiin porukalla. Laittelin tiskejä koneeseen ja koneellisen pyykkiä pyörimään, purin kerhoreppua ja sitten 2vee olikin jo kyllästynyt ja halusi ulos. Vauva vaunuihin nukkumaan ja ulos. Istuttiin hiekkalaatikolla ja eräs ystäväni tuli leikkaamaan nurmikon. Sytytin grillin ja kuudelta kun mies tuli, lykkäsin 2veen sille ja hain makkarat ja grillasin ne ja mentiin sisälle syömään. Vanhin katteli tällä välin lastenohjelmia ja videoita. Raivasin pöydän, levitin pyykt, mies meni sytyttämään kattilan uudestaan kun olin unohtanut lisätä puita. Sitten olisi siinä seitsemän aikaan ollut mahdollista lähteä vanhimman kanssa lenkille, mutta hän ei enää jaksanut.Imetin ja vaihdoin vaipat ja yövaattet vauvalle ja mies antoi 2veelle iltapalaa ja pesi hampaat. Jouduin nukuttamaan 2veetä noin tunnin imetellen ja seurustellen samalla vauvan kanssa. Noin puoli yhdeksältä aloin viikkamaan edellisiä pyykkejä, lakaisin kuistit ja pesin vessat. Ruokin koiran ja täytin lapsilisähakemuksen. Tein eväät ja katsoin seuraavan aamun vaatteet valmiiksi, puhdistin kerholaisen rapaiset kengät.Kymmeneltä pesin hampaat ja menin vauvan kanssa nukkumaan, mies oli jo mennyt.

Tämmöinen on suht normaali päivä, mutta kun pitäisi imuroida ja pestä lattioita, vaihtaa lakanoita, pestä kylppäri, sauna, auto ja ikkunat. Ei oikeasti aika riitä. "vee on hankalassa vaiheessa, uhma alkanut ja sisällä on niin täystuho että en jokatapauksessa voi mitään tehdä sen vahtimiselta. Hermot säästyy paljon paremmin kun on ulkona. Yritän etsiä meille paikkoja jonne voimme mennä, jossa minun ei tarvitsisi koko ajan juosta sen perässä.