Lue keskustelun säännöt.
Sain tänään tiedon syövän esiasteesta, enkä voi kertoa kenellekään.
27.06.2012 |
Minulla on ollut vuoden verran kasvoissa ihomuutos, joka tutkittiin (koepala) hiljattain. Tänään lääkäri soitti, ja kertoi siinä olevan okasolusyövän esiaste.
Olin töissä, kun tuo puhelu tuli. Olen kuukauden verran eri työpisteessä kuin normaalisti, ja ihmiset siellä ovat melko vieraita. En kertonut työpaikalla kenellekään.
Mieheni on ulkomailla työmatkalla, ja päätin, että en kerro hänelle asiasta ennen kuin hän tulee kotiin ensi viikon lopulla. Hänellä on aivan tarpeeksi tekemistä tuolla Lähi-Idässä ilman näitä murheita.
Lähes aikuisille lapsilleni en aio myöskään kertoa, ennenkuin ihon jäädytyshoito on tehty. Sisaruksille en kerro senkään vertaa, sillä veljeni kuoli ihosyöpään viime vuonna. Kavereillakin on tarpeeksi omia murheita.
Ja eihän tämä vielä mikään murhe olekaan. Minulla on lähete vetämässä keskussairaalaan, mutta lääkäri varoitti, että keskikesällä saattaa joutua odottamaan kuukaudenkin hoitoon pääsemistä.
Kuitenkin veljeni menehtyi kolmen kuukauden kuluttua syövän toteamisesta, joten vähän jänskättää. En kuitenkaan usko, että minulle käy samoin. Luotan siihen. että lääkärit osaavat tehtävänsä ja kaikki käy hyvin.
Kuitenkin halusin johonkin avautua, ja pelkkä kirjoittaminen tuntuu hyvältä. Kaunis kesäilta, kaksin koiran kanssa, miestä ikävä... Joo, todella säälittävää, joudun kirjoittamaan johonkin mammapalstalle saadakseni ehkä jonkun tsemppiviestin. :)
Kommentit (72)
Saako kysyä, että millainen se ihomuutos on ollut? Luomi vai patti vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on todennäköisyys, että tulee oikea syöpä kun on esiaste? En oikein ymmärrä ap mikä sulla on hätänä. Minä en ainakaan omille lapsilleni kertoisi mistääh hyvälaatuisista kasvaimista, nehän ovat hyvälaatuisia.
No ei kai minulla mikään olekaan hätänä. Veljen kuoleman vuosipäivä oli vasta hiljattain, suren kai tässä samalla häntä. Hänen sairautensa rajuus yllätti kaikki, terve mies meni kolmessa kuukaudessa. En voi sille mitään, että väkisin hiipii mieleen, että mitä jos kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua minä olen yhtä sairas kuin hän oli?
Ymmärrän hyvin, jos sinusta tuntuu tyhmältä huoleni. Niin tuntuisi varmaan minustakin, jos joku muu kirjoittelisi tällaista. En minäkään olisi uskonut, miltä tämä tuntuu, ennenkuin se on omalla kohdalla.
Saako kysyä, että millainen se ihomuutos on ollut? Luomi vai patti vai?
Kyseessä on "läiskä" kasvoissa, joka kutiaa. Usein ajatuksissani huomaamattani raavin sitä, ja siihen tuli haava, joka ei parantunut.
ja tsemppiä ap:lle sekä perheelle!
Kaikkea hyvää teille ja toivon sydämestäni ap:lle mahdollismman hyvää diagnoosia sekä parantumista!
Mikä on todennäköisyys, että tulee oikea syöpä kun on esiaste? En oikein ymmärrä ap mikä sulla on hätänä. Minä en ainakaan omille lapsilleni kertoisi mistääh hyvälaatuisista kasvaimista, nehän ovat hyvälaatuisia.
No ei kai minulla mikään olekaan hätänä. Veljen kuoleman vuosipäivä oli vasta hiljattain, suren kai tässä samalla häntä. Hänen sairautensa rajuus yllätti kaikki, terve mies meni kolmessa kuukaudessa. En voi sille mitään, että väkisin hiipii mieleen, että mitä jos kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua minä olen yhtä sairas kuin hän oli?
Ymmärrän hyvin, jos sinusta tuntuu tyhmältä huoleni. Niin tuntuisi varmaan minustakin, jos joku muu kirjoittelisi tällaista. En minäkään olisi uskonut, miltä tämä tuntuu, ennenkuin se on omalla kohdalla.
päivä kerrallaan! tieto kerrallaan. Nyt sinulla on esiaste, ei kuolemantuomio.
tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia sinulle! Tuossa tilanteessa varmaan käy paljon asioita mielessä... Oletko kuitenkin varma, että lapsille kertomatta jättäminen on hyvä? Saattaisit saada arvaamattoman paljon lämpöä osaksesi taakkaasi helpottamaan.
Minä odotan huomenna rakkaalta anopiltani viestiä, mikä kasvain häneltä löydetty oli, että oliko hyvä vaiko paha...
He haluavat olla sinun tukena, koska sinäkin oot aina ollu heidän tukena!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Okasolusyövässä on erinomainen ennusta, ole rohkein mielin. Äidilläni löydettiin okasolusyöpä ja heti ennen tarkempia tutkimuksia sanottiin, että kyseisessä syövässä hyvät ennusteet. Uusiutuu tosin helposti, kuten äidillänikin kerran, mutta leikkaushoito on tehokas.
Lämpimiä ajatuksia sinulle ap, asiat järjestyvät varmasti.
Jäädytyshoito on todella kallis hoito. Yksityisellä saa maksaa itsensä kipeäksi.
Noin 170 e.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten musta tuntuu että selviät tuosta ja elät vanhaksi.
Okasolusyöpä on erittäin hyväennusteinen, kyllä sinä paranet!
Lämmin halaus ja voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuten jo täällä todettukin, eihän okasolusyöpä ole ollenkaan sieltä pahimmasta päästä - ja jos siitäkin vain esiaste..? Veljelläsi kai ole melanooma..?
Voimia sinulle! Kyllä sinä selviät!
Ensin katselin kuukausi tolkulla sitä kyhmyä ja vetäytyvää nänniä ennenkun menin edes lääkäriin. Syöpädiagnoosihan sieltä tuli, ja se on levinnyt kainaloihin ja lähettänyt etäpesäkkeitä muuallekin. Lääkäri sanoi suoraan, että hoitaa voidaan muttei parantaa. Palliatiivinen hoito siis ainoa vaihtoehto, oloa voidaan helpottaa, ja ehkä etenemistä hidastaa sen verran että saisin muutaman extrakuukauden. Tällähetkellä oloni on melko hyvä, ei normaali, mutta pystyn toimimaan aika normaalisti. Hoitoihin en rupea, koska niistä on enemmän haittaa kun hyötyä (mielummin elän tämän pienen ajan kotona ja mahdollisimman normaalisti, kun otan rankkoja hoitoja sairaalassa vain elääkseni pari kuukautta pidempään)
En ole kertonut kenellekään. Alunperin oli tarkoitus kyllä, mutta kaikilla läheisillä oli jotain omaa huolta ja murhetta, ja ajattelin, että odotan parempaa aikaa. Sitä ei kuitenkaan ole tullut, ja kertominen muuttuu vain vaikeammaksi koko ajan. Ymmärrän kyllä, että jossain vaiheessa kuntoni huononee niin, että kertominen on väistämätöntä, mutta tällä hetkellä tuntuu, että odotan sitä hetkeä kun on pakko kertoa, siihen asti läheiset olkoon huolettomia ja onnellisia.
Anteeks ap, tää nyt ei liity sun asiaas millään tavalla, sulla on ihan eri tilanne, ennuste hyvä ja kyse esiasteesta, onneksi hakeuduit hoitoon ajoissa ja olen ihan varma, että selviät tästä vain varoituksella. Pakko oli vaan päästä purkaan jollekin johonkin, vaikkei välttämättä niin aloitukseesi liitykkään. Oon kyllä kirjoittanut blogia ajatuksistani jne, mutta en ole vielä julkaissut sitä. Ajattelin, että julkaisen sitten kun kuolema on tarpeeksi lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin minullakin, mutta en koskaan ajatellut, että siitä tarvitsee edes huolestua. ei kai esiaste ole millaan lailla vakava (?)
Läiskä miehustassa ja olen polttanut itseni niin usein, etten muistakaan. Käsi hakeutuu jatkuvasti raapimaan tuota kohtaa.
Ollessani nuori ei kovin paljon puhuttu liiallisen auringonoton vaaroista. Ja olisiko se vaikuttanutkaan, nuorena ei ajattele, että voisi kuolla, mihinkään.
Jaksamista kaikille.
niin minullakin, mutta en koskaan ajatellut, että siitä tarvitsee edes huolestua. ei kai esiaste ole millaan lailla vakava (?)
Minun työterveyslääkärini ainakin kirjoitti kiireellisen lähetteen ihotautilääkärille keskussairaalaan jäädytyshoitoa varten. Lääkäri jopa sanoi, että jos sairaalasta ei kuulu kahteen viikkoon mitään, minun pitää soittaa sinne ja kiirehtiä aikaa. Kai niissä sitten on jotain eroja, en tiedä. Koepala tosiaan otettiin, ja sen perusteella hoito suunniteltiin.
niin minullakin, mutta en koskaan ajatellut, että siitä tarvitsee edes huolestua. ei kai esiaste ole millaan lailla vakava (?)
Minun työterveyslääkärini ainakin kirjoitti kiireellisen lähetteen ihotautilääkärille keskussairaalaan jäädytyshoitoa varten. Lääkäri jopa sanoi, että jos sairaalasta ei kuulu kahteen viikkoon mitään, minun pitää soittaa sinne ja kiirehtiä aikaa. Kai niissä sitten on jotain eroja, en tiedä. Koepala tosiaan otettiin, ja sen perusteella hoito suunniteltiin.
Kai se nyt on itsestään selvää, että esiasteesta kasvaa ajan kanssa oikea syöpä. Tuollaiset pitää hoitaa mahdollisimman varhain, niin ennuste on hyvä.
Ensin katselin kuukausi tolkulla sitä kyhmyä ja vetäytyvää nänniä ennenkun menin edes lääkäriin. Syöpädiagnoosihan sieltä tuli, ja se on levinnyt kainaloihin ja lähettänyt etäpesäkkeitä muuallekin. Lääkäri sanoi suoraan, että hoitaa voidaan muttei parantaa. Palliatiivinen hoito siis ainoa vaihtoehto, oloa voidaan helpottaa, ja ehkä etenemistä hidastaa sen verran että saisin muutaman extrakuukauden. Tällähetkellä oloni on melko hyvä, ei normaali, mutta pystyn toimimaan aika normaalisti. Hoitoihin en rupea, koska niistä on enemmän haittaa kun hyötyä (mielummin elän tämän pienen ajan kotona ja mahdollisimman normaalisti, kun otan rankkoja hoitoja sairaalassa vain elääkseni pari kuukautta pidempään)
En ole kertonut kenellekään. Alunperin oli tarkoitus kyllä, mutta kaikilla läheisillä oli jotain omaa huolta ja murhetta, ja ajattelin, että odotan parempaa aikaa. Sitä ei kuitenkaan ole tullut, ja kertominen muuttuu vain vaikeammaksi koko ajan. Ymmärrän kyllä, että jossain vaiheessa kuntoni huononee niin, että kertominen on väistämätöntä, mutta tällä hetkellä tuntuu, että odotan sitä hetkeä kun on pakko kertoa, siihen asti läheiset olkoon huolettomia ja onnellisia.
Anteeks ap, tää nyt ei liity sun asiaas millään tavalla, sulla on ihan eri tilanne, ennuste hyvä ja kyse esiasteesta, onneksi hakeuduit hoitoon ajoissa ja olen ihan varma, että selviät tästä vain varoituksella. Pakko oli vaan päästä purkaan jollekin johonkin, vaikkei välttämättä niin aloitukseesi liitykkään. Oon kyllä kirjoittanut blogia ajatuksistani jne, mutta en ole vielä julkaissut sitä. Ajattelin, että julkaisen sitten kun kuolema on tarpeeksi lähellä.
eikä se ole siis ns. "paha" ihosyöpä. Se voi kasvaa paikallisesti, mutta vain harvoin lähettää etäpesäkkeitä. Tuolla jäädytyshoidolla se on todennäköisesti hoidettu kokonaan, joten sinuna en olisi kovin huolissani.
eikös okasolusyövällä ole yleensä ihan hyvä ennuste? Ihosyöpiä on erilaisia ja melanooma on niistä se ylivoimaisesti pahin. Olikohan veljelläsi juuri okasolusyöpä vaiko kenties melanooma, jolla on kuitenkin täysin eri ennuste?
Tsemppiä joka tapauksessa! Onneksi muutos tutkittiin ajoissa ja on vielä esiaste, niin selviät varmaan oikein hyvin :)