Miksei esim perheensä tappajaa saisi rittää ymmärtää?

minua joskus tuskastuttaa, kun pohdinnat ovat naiveja tyyliin: taloudellisia murheita ja mielenterveysongelmia, joiden vuoksi mies koki olevansa umpikujassa ja päätti pelastaa koko perheen kärsimykseltä ja sitten murhasi heidät kaikki.

Ongelma ymmärtämisessä on se, että luullaan, että jotkut tunnistetut taustatekijät AIHEUTTAISIVAT, JOHTAISIVAT tai SELITTÄISIVÄT murhia. Todellisuus on mutkikkaampaa: nuo tekijät voivat olla YHTEYDESSÄ tapahtumiin, mutta selittävät vaikkapa 1% tai 3 % tapahtumasta - siis tieteellisesti käsiteltynä.

Usko myös että väärintekijän lapsuus ja nuoruus selittää aika suuren osan miten tilanteeseen on päädytty.

Breivikiä saa aikaan myös sen, että ei tajuta mitään Breivikin rankaisemisesta. Muistaakseni 70 prosenttia norskeista haluaa, että Breivik laitettaisiin vankilaan, mutta mahtaakohan vankilaan joutuminen olla Breivikille kummoinenkaan rangaistus. Mieshän eli käytännössä kai aika erakoitunutta elämää, jossa pelasi pakonomaisesti sotapelejä. Vankilassa Breivikillä on hyvät oltavat, on ihmisseuraa ja ennenkaikkea Breivik voi ylläpitää harhakuvitelmiaan sankaruudestaan. Hän voi oikein velloa siinä, miten oikeamielinen ritari on laitettu aatteensa vuoksi synkkään tyrmään. Naiset lähettelee säkkikaupalla rakkauskirjeitä. Mielisairaalaan joutuiminen olisi asia, joka oikeasti sattuisi Breivikiin todella pahasti. Hänestä tulisi vain yksi pöpi muiden joukossa, jota kenenkään ei tarvitsisi ottaa tosissaan. Se olisi kyllä miehen egolle oikeasti megaluokan romahdus. Vankimielisairaalassa saattaisi jopa saada riittävästi terapiakin, jolloin mies saattaisi jopa tajuta mitä tuli tehtyä jne. Ja sitten vasta sattuiskin.

Ei-aggressiivinen osattomuus: Ihminen kokee olevansa täydellisessä umpikujassa. Ei ole mitään keinoa jatkaa elämää. Lapset otetaan mukaan, koska katsotaan että oma itsemurha on lapsille liian kova asia. Lapsien on parempi kuolla.



Aggressiviinen osattomuus: Pääasiallinen kokemus on epäreiluus. On epäreilua, että muut ihmiset saavat inhimillisen elämän ja minun elämäni on turha, surkea ja merkityksetön. Se että teen pahaa muille, palauttaa oikeudenmukaisuuden tasapainon.

Minua kiinnostaa yleensäkin ihmisten toiminnan motiivit, tuokin että miksi Rampe tappoi Turon.

Ja kyllä, uskon että tuossa on perää että perhesurmat ovat eräänlainen muoti-ilmiö. Ja että laaja mediahuomio voi lisätä tätä. Mutta oikeastaan aloitukseni tarkoitus ei ollut käsitellä nimenomaan perhesurmia, ne olivat vain esimerkki.

Mutta edelleekin tarkoitan ymmärtämisellä syy-seuraussuhteiden hahmottamista, en sympatiseeraamista.

miksi ihminen tappaa toisen. Yritätkö sinä ap yleensäkin ymmärtää, miksi joku muu ihminen on tappanut toisen? Miksi Rampe 45-v tappoi pitkäaikaisen kaverinsa Turon eräänä perjantai-iltana? Vai koskeeko ymmärtämishalusi ainoastaan omien lapsiensa tappajia? Ymmärtämisessä on se vaara, että kun motiiveista ja ymmärtämisestä puhutaan mediassa, alkavat henkisesti sairaat ihmiset jopa suunnitella vastaavia tekoja. Hehän saisivat teolla kaipaamaansa huomiota ja kenties sitä YMMÄRRYSTÄ, mitä ilman ovat mielestään aina olleet. Minä poloinen olen aina ollut päähänpotkittu. Jos tapan perheeni, minuakin aletaan ymmärtää ja minusta puhutaan! Perhesurmilla uhkailu on lisääntynyt sosiaalitoimessa jo tapahtuneiden tekojen myötä. Saako SE sinua ymmärtämään tätä asiaa yhtään laajemmin?

haluttomuus pohtia vaikeita vaivaa monia. Elämä on liian monimutkaista. Helpompi vaan ajatella, että on hyvikset ja pahikset ja itse on saanut syntyä hyvikseksi, ihanaa...

miksi ei haluta "ymmärtää" eli millään tavalla käsitellä asiaa muuta kuin kauhistelemalla, on se, että kun asiaa pohtii ja näkee joitain tekijöitä, jotka ovat johtaneet tekoon, se tuo asian lähemmäs. Mitä enemmän asiaa tutkii, sitä enemmän vahvistuu ajatus, että se ei johtunut siitä, että tuo yksilö oli jostain syystä läpimätä, täysin paha, syntynyt sellaisena vaan on joskus ollut lapsi, viaton jne. Se tarkoittaa, että periaatteellisella tasolla, jos tosi huonosti käy, meillä kaikilla on mahdollisuus päätyä samaan tilanteeseen. En sano, että samoissa olosuhteissa kovinkaan moni päätyisi, mutta siihen on mahdollisuus. Ei haluta nähdä sitä, myöntää omassa itsessään olevaa pahuuden mahdollisuutta, vaan kieltää kaikki sellainen. Puolustusreaktio.

Tottakai silloin tapetaan, tai sinut tapetaan.

Katsooko joku sivari kun lapset ja naiset raiskataan ja tapetaan? Ei tietenkään, kyllä aseeseen tartutaan.



Ei tappamista saada koskaan kuriin. Ei tule nollalukemaa henkirikoksissa mutta jos nämä "katuvat" saataisiin ensin hoitoon ja estettäisiin se henkirikos koska olisi käytökselle joku muu vaihtoehto kuin hakata toinen muusiksi niin se tässä on se pointti. Sitä se ymmärtäminen on. Kun ymmärtää niin ainakin jotakuta voitaisiin auttaa.



Mutta mikään "katuminen" ei siinä auta kun sä hautaat läheisesi. Eikeasti; ei vaan auta. Kyllä se kuollut pysyy kuolleena ja sanat on vaan sanoja, kaikkei koomisinta esim. kun lukee lehdistä kun joku vanupää autoilija ajaa jalankulkijan päälle niin hän ei voinut mitään (auto vaan sen teki kai) ja ON PAHOILLAAN. Mitä toi sana meinaa? Joku kuolee ja siitä on pahoillaan?



Kyllä tappajan pitää ymmärtää tilansa jo aikasemmin, se on hetkellinen mielijohde joka napsahtaa kun käy toiseen kiinni tai sitten se on suunniteltua ja murhaa. Minusta siis se että hakee varaston perältä bensaa, valelee lastenhuoneen yöllä ja tuikkaa tuleen on vaan ja ainoastaan suunniteltua. Ei hetki kestä niin kauaa että saa kaiken tuon tehtyä pikaistuksissa, no toinen vaihtoehto on se että päässä viiraa ja ihminen on hullu.



Tietenkin käsillään voi tehdä hyvää tai pahaa mutta varsinkin perheväkivalta on pitkällinen prosessi. Mies voi hakata perhettään vuosia seinien sisällä eikä hänellä ole muuta mallia kuin hakata.

Tai tapaukset, joissa nainen lähtee baarista miehen matkaan ja tulee loppuillasta tapetuksi? Miksi niitä pitää yrittää ymmärtää? Miten ymmärtäminen estää seuraavan teon?



Miten perhemurhat eroavat muista murhista? Miksi niitä pitäisi ymmärtää enemmän? Perheensä murhaaja pääsee lähemmäksi uhriaan, joka ei osaa olla varuillaan - siinä on se ero. Pahan tekee se, jonka piti rakastaa ja suojella. Siksi se on murhista hirvein.



Murhassa on aina kyse siitä, että joku katsoo oikeudekseen tappaa toisen.



Pitää muistaa, että ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että hyväksyy sen, että tekijän mielestä hänellä oli hyvä syy. Ymmärtäminen on - vaikkakaan ei välttämättä teon hyväksymistä - motiivin hyväksymistä.

muistetaan myös, että yli 60 % perhesurmista on naisten tekemiä ollut Suomessa 2000-luvulla. Ei lähdetä siis ainakaan ekana miehiä syyllistämään.

ap

miksi ei haluta "ymmärtää" eli millään tavalla käsitellä asiaa muuta kuin kauhistelemalla, on se, että kun asiaa pohtii ja näkee joitain tekijöitä, jotka ovat johtaneet tekoon, se tuo asian lähemmäs. Mitä enemmän asiaa tutkii, sitä enemmän vahvistuu ajatus, että se ei johtunut siitä, että tuo yksilö oli jostain syystä läpimätä, täysin paha, syntynyt sellaisena vaan on joskus ollut lapsi, viaton jne. Se tarkoittaa, että periaatteellisella tasolla, jos tosi huonosti käy, meillä kaikilla on mahdollisuus päätyä samaan tilanteeseen. En sano, että samoissa olosuhteissa kovinkaan moni päätyisi, mutta siihen on mahdollisuus. Ei haluta nähdä sitä, myöntää omassa itsessään olevaa pahuuden mahdollisuutta, vaan kieltää kaikki sellainen. Puolustusreaktio.

Pitää muistaa, että ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että hyväksyy sen, että tekijän mielestä hänellä oli hyvä syy.

Aina tekijän mielestä hänellä on hyvä syy, jollei myöhemmin niin ainakin tekohetkellä. Haaste on saada yhteiskuntaan kasvatetuksi ihmisiä, joitten mielestä tappamiseen ei ole koskaan hyvää syytä.

Näinhän se ei ole

Pitää muistaa, että ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että hyväksyy sen, että tekijän mielestä hänellä oli hyvä syy. Ymmärtäminen on - vaikkakaan ei välttämättä teon hyväksymistä - motiivin hyväksymistä.

Ymmärtäminen tarkoittaa, että tietä kaikki syyt, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet teon tapahtumiseen. Täydellistä ymmärtämistä ei voi saavuttaa, koska kaikkea ei voi koskaan tietää.

Miksi osa ihmisistä aina hermostuu kun joku miettii syitä siihen, miksi ihmisestä tuli vaikkapa tappaja? Eihän teon motiivien/syiden ymmärtäminen tarkoita sitä että etsitään oikeutusta teolle?

Ts jos vaikka "ymmärrän" että miehellä oli mt-ongelmia ja uhka menettää perhe ja nämä saivat hänet tekemään jotain hirveää, niin eihän se tarkoita että ajattelisin että hänellä oli oikeus tehdä se. Teko on yhtä hirveä edelleenkin, vaikken ajattelisikaan niin yksioikoisesti että ihminen teki sen koska on absoluuttisen paha.

Meissä kaikissa piilee kyky äärimäiseen pahuuteen, turha sitä on kieltää.

Oletteko kovin mustavalkoisia ihmisiä muutenkin, te, jotka ette voi sietää pahojen tekojen "ymmärtämistä"?

jos tekijä on hengissä, kohtaa hän pitkän aikaa ihmisiä jotka ovat puolueettomia. Tekevät työtään. Tuolaisessa tilanteessa on kai aika yhdentekevää mitä muuta ajattelevat.

että tekijän mielestä hänellä oli hyvä syy, jos siis näin oli. Millä tavalla se on motiivin hyväksymistä että hyväksyy että tekijä ajatteli näin? Kyllä Breivikilläkin oli mielestään hyvä syy, mutta vaikka sanon näin en todellakaan hyväksy hänen motiiviaan.

ap

Tai tapaukset, joissa nainen lähtee baarista miehen matkaan ja tulee loppuillasta tapetuksi? Miksi niitä pitää yrittää ymmärtää? Miten ymmärtäminen estää seuraavan teon? Miten perhemurhat eroavat muista murhista? Miksi niitä pitäisi ymmärtää enemmän? Perheensä murhaaja pääsee lähemmäksi uhriaan, joka ei osaa olla varuillaan - siinä on se ero. Pahan tekee se, jonka piti rakastaa ja suojella. Siksi se on murhista hirvein. Murhassa on aina kyse siitä, että joku katsoo oikeudekseen tappaa toisen. Pitää muistaa, että ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että hyväksyy sen, että tekijän mielestä hänellä oli hyvä syy. Ymmärtäminen on - vaikkakaan ei välttämättä teon hyväksymistä - motiivin hyväksymistä.

Tai tapaukset, joissa nainen lähtee baarista miehen matkaan ja tulee loppuillasta tapetuksi? Miksi niitä pitää yrittää ymmärtää? Miten ymmärtäminen estää seuraavan teon?

ymmärretään miten tärkeää on saada sosiaalityö oikeasti kuntoon. Ettei kasva sellaia poikia tai tyttöjä jotka tappaa tai raiskaa. Ja jos kyse on jostain geneettisestä empatian puutteesta, niin onhan silläkin saralla tekemistä. Just nää tyypit joilla on kyseinen ominaisuus (joka muuten on myös evoluution tulos, valitettavasti), voidaan joskus ehkä seuloa erilleen ja kehittää heille kasvatustapoja, joitten seurauksena heistä tulee niitä yritysjohtajia eikä sarjamurhaajia.