Sosiaalinen ahdistus ja parisuhde

ajautus kenties johonkin vakavampaan sellaisen himisen kanssa, jonka kanssa ette välttämättä voi viettää normaalia sosiaalista elämää? Jos hän ei ole halukas aktiivisesti "paranemaan", niin ette välttämättä voi viettää mukavia iltoja ystävien tai sukulaisten parissa.



Noh, mutta. Parasta on todennäköisesti edetä ihan normaalisti. Laitat viestiä silloin kun hyvältä tuntuu. Jos hän ei tykkää puhua puhelimessa, niin viestitelkää sähköpostitse tai sms. Koita sopia treffejä kivoihin julkisiin sijainteihin ja katsoa onnistuuko sellainen ajavietto. Jos hän on Unelmies Mies, niin ei tietenkään kannata tuohon hommaa kaataa, jollei se ole kynnyskysymys sinulle.

ja siksi itse pidän eniten siitä, että ei liikaa painosteta. Esimerkiksi se, että jos en vastaa puhelimeen ja vastaupuoli alkaa sen tähden pommittaa vartin välein soittamalla, on kauhistus ja vetäydyn kuoreeni.



Tekstarit ovat kivoja. Jos laitat tekstiviestillä, että tavattaisiinko tänään ja sen jälkeen maltat odottaa, että vastapuoli itse vastaa, niin hän saattaa päästä ahdistuksestaan, kun näkee, että häntä ei painosteta.



Sosiaalisesti ahdistunut saattaa olla ok partneri noin muuten MUTTA ongelmaksi saattaa tulla se, että parisuhde ei ole mikään muun yhteisön ulkpuolinen saari. Suhteessa sun ystäviin ja erityisesti sukulaisiin ja sukutapahtumiin voi olla tosi kärsimys, kun kumppani ei kykene olemaan niissä normaali tai jää peräti pois tai mikä pahinta, sä joudut itsekin jäämään hänen takiaan pois.



Jollei mies ole joku superkomistus tms., niin harkitse kannattaako väkisin vaikeuttaa elämääsi sellaisella kumppanilla.

aiemmin oikeastaan tajunnut, sen sijaan lääkitsin ongelmaa alkoholilla, mikä ei ollut yhtään järkevää.



Minuun on kyllä miehen täytynyt jaksaa pitää yhteyttä, soitella ja ehdottaa tapaamista, tulla kylään, pyytää leffaan yms, jotta suhde on ylipäätään mennyt eteenpäin. Minulla jännitys on mennyt yleensä ohi muutamassa kuukaudessa, ja sen jälkeen vasta seurustelu on ollut ihanaa (sitä ennen olen ollut ihastunut jne, mutta koko ajan kärsinyt jännityksestä, vastaa on sattunut, en ole pystynyt syömään, en ole keksinyt mitään sanottavaa jne).



Kun jännitys on mennyt ohi, olen ihan tavallinen ihminen, en mikään hiljainen tai edes ujo, jännitän vain ja ainostaan uusia ihmisiä ja tilanteita.

ja siksi itse pidän eniten siitä, että ei liikaa painosteta. Esimerkiksi se, että jos en vastaa puhelimeen ja vastaupuoli alkaa sen tähden pommittaa vartin välein soittamalla, on kauhistus ja vetäydyn kuoreeni.

Tekstarit ovat kivoja. Jos laitat tekstiviestillä, että tavattaisiinko tänään ja sen jälkeen maltat odottaa, että vastapuoli itse vastaa, niin hän saattaa päästä ahdistuksestaan, kun näkee, että häntä ei painosteta.

Sosiaalisesti ahdistunut saattaa olla ok partneri noin muuten MUTTA ongelmaksi saattaa tulla se, että parisuhde ei ole mikään muun yhteisön ulkpuolinen saari. Suhteessa sun ystäviin ja erityisesti sukulaisiin ja sukutapahtumiin voi olla tosi kärsimys, kun kumppani ei kykene olemaan niissä normaali tai jää peräti pois tai mikä pahinta, sä joudut itsekin jäämään hänen takiaan pois.

Jollei mies ole joku superkomistus tms., niin harkitse kannattaako väkisin vaikeuttaa elämääsi sellaisella kumppanilla.

esim. tässä äskettäin mies kysyi minulta tekstiviestillä, että haluanko nähdä seuraavana päivänä. Vastasin, että mielelläni, missä nähdään, ja sen jälkeen ei miehestä kuulunut mitään, paitsi sitten seuraavana päivänä pahoitteli vastaamatta jättämistä ja sanoi olevansa "kipeä"..toki tähän voi olla vaikka mitä muitakin selityksiä mutta ehkä sillä sos. jännityksellä on jotain tekemistä asian kanssa (tai sitten miestä ei tosiaan vain kiinnosta).

Tuo mies yrittää kyllä päästä eroon ongelmastaan ja itse asiassa on sos. tilanteissa todella supersosiaalinen enkä olisi ikinä arvannut, että hänellä on tuollaisia ongelmia. Hän kuitenkin kertoi noissa tilanteissa olevansa ahdistunut eikä oma itsensä, kai sitten koittaa sillä jatkuvalla pälätyksellä peittää ongelmaansa. Pelkää kuulemma olevansa pohjimmiltaan tylsä, mikä on kyllä kaukana totuudesta.

Ajattelin nyt vähän aikaa katsoa kuitenkin, että tuleeko tästä mitään, mutta ehkä miehellä olisi jonkun toisen naisen seurassa helpompaa..

tässä itsellä on ongelma, että kun en tiedä, että johtuuko tuo tavallaan välttelevä käytös kuitenkin vain minusta, vai pelkästään siitä jännityksestä? Enhän mäkään heti paikalla pysty olemaan oma itseni vieraiden ihmisten kanssa, enkä ole varma että kaikki tykkäävät minusta jne, joten en tiedä, pitäisikö mun antaa miehen olla vai juuri koittaa pitää yhteyttä..tuli itsellekin aivan idioottaminen olo esim. tuosta tapaamishommasta, mietin monta tuntia että mitä oikein tein väärin kun kysyin että missä nähtäisiin..

ja siksi itse pidän eniten siitä, että ei liikaa painosteta. Esimerkiksi se, että jos en vastaa puhelimeen ja vastaupuoli alkaa sen tähden pommittaa vartin välein soittamalla, on kauhistus ja vetäydyn kuoreeni.

Tekstarit ovat kivoja. Jos laitat tekstiviestillä, että tavattaisiinko tänään ja sen jälkeen maltat odottaa, että vastapuoli itse vastaa, niin hän saattaa päästä ahdistuksestaan, kun näkee, että häntä ei painosteta.

Sosiaalisesti ahdistunut saattaa olla ok partneri noin muuten MUTTA ongelmaksi saattaa tulla se, että parisuhde ei ole mikään muun yhteisön ulkpuolinen saari. Suhteessa sun ystäviin ja erityisesti sukulaisiin ja sukutapahtumiin voi olla tosi kärsimys, kun kumppani ei kykene olemaan niissä normaali tai jää peräti pois tai mikä pahinta, sä joudut itsekin jäämään hänen takiaan pois.

Jollei mies ole joku superkomistus tms., niin harkitse kannattaako väkisin vaikeuttaa elämääsi sellaisella kumppanilla.

esim. tässä äskettäin mies kysyi minulta tekstiviestillä, että haluanko nähdä seuraavana päivänä. Vastasin, että mielelläni, missä nähdään, ja sen jälkeen ei miehestä kuulunut mitään, paitsi sitten seuraavana päivänä pahoitteli vastaamatta jättämistä ja sanoi olevansa "kipeä"..toki tähän voi olla vaikka mitä muitakin selityksiä mutta ehkä sillä sos. jännityksellä on jotain tekemistä asian kanssa (tai sitten miestä ei tosiaan vain kiinnosta).

Tuo mies yrittää kyllä päästä eroon ongelmastaan ja itse asiassa on sos. tilanteissa todella supersosiaalinen enkä olisi ikinä arvannut, että hänellä on tuollaisia ongelmia. Hän kuitenkin kertoi noissa tilanteissa olevansa ahdistunut eikä oma itsensä, kai sitten koittaa sillä jatkuvalla pälätyksellä peittää ongelmaansa. Pelkää kuulemma olevansa pohjimmiltaan tylsä, mikä on kyllä kaukana totuudesta.

Ajattelin nyt vähän aikaa katsoa kuitenkin, että tuleeko tästä mitään, mutta ehkä miehellä olisi jonkun toisen naisen seurassa helpompaa..

nyt kun kerroit enemmän yksityiskohtia, niin eihän tuo tilanne kuulosta ollenkaan pahalta. Anna miehelle mahdollisuus. Hän voi sosiaalisen jännityksen lisäksi pelätä sitoutumista, ja siksi tulee yllättäviä takapakkeja ja "kipeyksiä" ennen tapaamista. Ole kärsivällinen, ota yhteyttä ja älä lannistu.

Ylenpalttinen pälätys on munkin ongelmani (ja mä siis oon toi joka puhui omasta sos. ahdistuksesaan), se on osalle sos. ahdistuksesta kärsiville tapa lieventää jännitystä.

Tsemppiä!