G:käytätkö SE-sanaa ihmisestä?
ja mistä päin olet jos käytät?
Itse käytän puhekielessä lähes aina se muotoa, ja pääkaupunki seudulla asun.
Kommentit (30)
kun puhun ihmisestä. Vain vähän virallisemmassa keskustelussa saatan käyttää hän-sanaa. Mutta se kuulosta todella teennäiseltä.
Olin joskus muinoin yleisen kielitieteen peruskurrsilla HY:ssa ja siellä muistaakseni professori oli sitä mieltä, että se-pronomiinin käyttö ihmisestä puhuttaessa tulee olemaan jossain vaiheessa yleisesti hyväksyttyä kirjakieltä.
Olin joskus muinoin yleisen kielitieteen peruskurrsilla HY:ssa ja siellä muistaakseni professori oli sitä mieltä, että se-pronomiinin käyttö ihmisestä puhuttaessa tulee olemaan jossain vaiheessa yleisesti hyväksyttyä kirjakieltä.
Ensin se yleistyy kaunokirjallisuudessa ja siirtyy siitä asiatyyliin. Samoin kuin verbintaivutuksessa passiivi moikon 1. persoonan kohdalla.
se-sanaa puhekielessä, hän-sanaa työelämässä. Kotoisin Varsinais-Suomesta, töissä Satakunnassa.
Minulle on luontaista käyttää puheessa myös hän-sanaa ihan neutraalisti esimerkiksi kertoessani henkilölle B, mitä olen kuullut henkilölle C tapahtuneen. "No hän oli sit menny sinne kampaajal mut se kampaaja oli sanonu, että hän ei kyl voi saada mitään hiuksienpidennystä."
Meillä päin lemmikit ovat "hän", samoin pilkallinen ja halveksuva muoto ("hän" yrittää olla jotenkin parempi ja hienompi kuin me).
se-pronomiinin käyttö ihmisestä puhuttaessa tulee olemaan jossain vaiheessa yleisesti hyväksyttyä kirjakieltä.
On nyt jo, esimerkiksi lausetyypeissä "se, joka asian tietää parhaiten, nostakoon nyt kätensä ylös". Relatiivipronominilla viitataan siis demonstratiiviin, ei persoonapronominiin.
se-pronomiinin käyttö ihmisestä puhuttaessa tulee olemaan jossain vaiheessa yleisesti hyväksyttyä kirjakieltä.
On nyt jo, esimerkiksi lausetyypeissä "se, joka asian tietää parhaiten, nostakoon nyt kätensä ylös". Relatiivipronominilla viitataan siis demonstratiiviin, ei persoonapronominiin.
jollain kurssilla, ja mun käsittääkseni siinä on ellipsi: se (henkilö), joka...
Jos joku äiti puhuu leikkipuistossa vaikka miehestään ja joudun vastaamaan pronominilla, sanon hän. Esim. Ai hän on myös tamperelainen.
mutta enimmäkseen sanaa "hää". Etelä-Karjalasta...
Pirkanmaalta.
Hän-sanaa käytän vapaissa tilanteissa vain jos olen vihainen,loukkaantunut tms.
Esim. Missä sun miehes on?
-Se istuu sohvalla. (Neutraali tilanne.)
-HÄN istuu sohvalla. (Vaikka minä raadan siivoamassa niska limassa ja on kiire.)
Jos sanoja hän. Miäs on joko se tai toi.
Hän on holhoava sana, jota voi käyttää lapsesta tai vaikka koirasta, tyyliin, 'onpas hän nyt niin suloinen'.
Hän on holhoava sana, jota voi käyttää lapsesta tai vaikka koirasta, tyyliin, 'onpas hän nyt niin suloinen'.
Tosiaankin lemmikkieläimistä sanon aina hän samoin pikkulapsista/vauvoista.
t. 6
Helsingissä ainakin tosi monet sanovat lapsista "hän". Kuulostaa aina niin oudolta.
tilanteessa, Keski-Suomesta olen.
eikö voisi käyttää miehestä se ja naisesta hän? Ei tarvittaisi keinotekoisia sanoja. ;-DDD
Sehän kuuluu puhekieleen koko Suomessa. Kuulostaisi hyperkorrektilta käyttää hän-sanaa, paitsi joissain tietyissä yhteyksissä niin kuin täällä jo mainittiin.
mutta olen viime vuosina yrittänyt sanoa hiä tai hää. Pääkaupunkiseudulla asun, Pohjois-Karjalasta kotoisin.
"se" sanon ihmisistä, joita pidän suht normaaleina kontakteina. "hän" on etäinen (esim. pakkokohteliaisuus vaikka asiakkaiden kanssa), vähättelevä tai alistava (esim. jonkun mainitsema "hän istuu sohvalla (kun minä raadan)")
en siis haluaisi, että minusta puhuttaisiin hänenä.
olen helsinkiläinen