Ihmiset eivät tajua, että sosiaalitukien nostaminen on häpeä eikä mikään automaattitulo!

..mutta vain siinä määrin kun pystytte mukelonne elättämään.KIITOS!!



veronmaksaja

oikeus toimeentulotukeen niin tottakai sitä tukea hakisin!

Nyt ei ole oikeuksia asumis ym.tukiin, mutta asumistukea ja toimeentulotukeakin olen joskus saanut enkä sitä häpeäkseni koe



t.veronmaksaja



Ja jos meistä jokainen tekisi lapsia vain jos itse pystyisi heidät elättämään niin lapsia syntyisi todella todella vähän. Harvalla kun olisi varaa itse maksaa lapsen hoitopaikka/hoitaja ja koulutus.

Hoitopaikka ilman tukia maksaa yhdestä lapsesta n.1000e kuussa

..mutta vain siinä määrin kun pystytte mukelonne elättämään.KIITOS!!

veronmaksaja

siihen malliin maksa niitä veroja vaan että on varaa sittenkin vittuilla. Toiset katso tekee niitä työntekijöitä tähänkin mahaan samaan aikaan kun sä valitat sun veroistas.

Suomessa matalimmat palkat on erittäin hyvät kansainvälisessä vertailussa ja ns. poor working class on pieni. Sen sijaan koulutetun henkilöstön palkoissa Suomi on ihan hännähuippu muihin vauraisiin maihin nähden. Ja nyt ei puhuta hoitajien palkoista vaan ihan insinöörien ja vastaavien. Aina kerrotaan, että hoitaja tienaisi niin ja niin paljon enemmän Norjassa, Saksassa tai Usa:ssa. Minäpä kerron, että insinööri on vielä pahemmassa palkkakuopassa noihin maihin verrattuna.

esim.siivoojan palkalla ei perhettä elätetä, saati perhepäivähoitajan. Tuttavani tienasi pph:na niin vähän että sai työsuhteestaan huolimatta toimeentulotukea. Oli siis yh.

Suomi on niin kallis maa

Aivan kuin tuet olisi tarkoitettu saavutetun elintason ylläpitoon eikä hengissäpysymiseen.

Kyllä ne tuet on tarkoitettu myös vähän enempään kuin pelkkään elintoimintojen ylläpitämiseen. Tukien tarkoitus on myös taata asiallinen elintaso, eli pelkkä hengissä pysyminen ei ole niiden tarkoitus, siis ihan lain mukaan.

miten niin ei ole automaatio? Kyllä ne siinä mielessä ovat automaatio, että hakemalla niitä saa (jos edellytykset täyttyvät). Ne on säädetty laissa.



Outo ajattelutapa, että olisi jotenkin kunniakkaampaa antaa elämänsä suistua raiteiltaan ja lasten kuolla nälkään kuin hakea itselleen lain mukaan kuuluvat rahat.



Minusta on häpeä, että osa palkoista on niin pieniä, ettei niillä pysty elättämään edes itseään, saati perhettä. Onkin ihan paikallaan, että yhteiskunta paikkailee tätä epäkohtaa!

gradua ja ollaan siksi ajaksi jouduttu satunnaisesti turvautumaan toimeentulotukeen. Lapsemme on päiväkodissa sillä välin kun olemme yliopistolla. Mitähän hävettävää tässä tilanteessamme pitäisi nähdä?

Ap:n tapa nähdä maailmaa ei saa yleistyä. Hän tarjoaa juuri sitä materialistista maailmankuvaa, jossa kaikki menestys mitataan massiivisilla tuloilla ja niistä putoaminen merkitsee täydellistä kasvojen menetystä. Tuollaisen maailmankatsomuksen omaksuminen johtaa epätoivoisiin tekoihin kuten perhesurmiin.

se riitä elämiseen, hyväksyn täysin tukien hakemisen. Itsekin olen suht pienituloinen yh, mutta juurikaan ei tukia tipu, siksi olenkin valinnut pienen asunnon, jossa pärjäämme aivan hyvin, vaatteet ja ruoat riittää. Elämä kun on täynnä valintoja. Tuttavapiiriini kuuluu yksi ns. ikuinen opiskelija, joka on muutamaa työtä vaille valmis.. Valmistuminen on venähtänyt ja aina jaksaa kertoa, kuinka pitäisi hakea opinnoille jatkoaikaa. Samainen ihminen myöskin on työtön, elää sossuilla, syö lääkkeitä ties mihin ahdistuksiin, minusta häntä tuntuu ahdistavan vain työnteko, äidin duunissa, äidin asunnossa, ikää jo reippaasti ja hänhän ei mitä tahansa työtä voi hakea, koska onhan hän opiskellut amk:ssa, valmistumatta sieltä. Tuuskinpa tulee töitä saamaan, kun työhistoria on vain ja ainoastaan ennen täysi-ikäisyyttä tehdyt kesätyöt, äidin duunista ei enää tipu armopaloja, koska ei jaksanut mennä töihin silloin kuin pitää, vaan nukkui puolille päiville ja meni kun huvitti. Meitä kun on niin moneen junaan...

Täällä niin monet tuntuvat ajattelevan, että tilapäisiin elämäntilanteisiin tarkoitetut asumis- ja elämistuet ovat ihmiselle jotain pysyvää ja saavutettua vakiotuloa, johon on automaattisesti oikeutettu hamaan tulevaisuuteen asti.

hyvin liukkasti tuossa yhdessä asumistukiketjussa tuli kuin liukuhihnalta vastauksia ja vinkkejä siihe, mitä kaikkea onkaan saatavilla niin yhteiskunnalta kuin es-mieheltä. Ja se aloittaja kuvitteli, että tukia saa lasten viiden tonnin harrastuksiin! Aivan kuin tuet olisi tarkoitettu saavutetun elintason ylläpitoon eikä hengissäpysymiseen. Voi vittu, on yhtä juhlaa maksella verovaroista tällaisten siipeilijöiden elämistä

koska muuten heidän on katsottu olevan syrjäytymisvaarassa. Tyttö pelaa jalkapalloa ja poika jääkiekkoa, ja sossu maksaa kausimaksut ja osan turnausmatkoista. Varusteisiin saa hakea harkinnanvaraista tukea mutta kyllä ne on aina maksettu, kun olen hakenut. Olen pienituloinen yh eikä lapsillani olisi ilman sossun apua mahdollista harrastaa niin laajasti kuin nyt tekevät.

eikä vaatia toisia elättämään itseään. Hankkia kun siihen ei itsellä ole varaa - no, sossuhan sen mahdollistaa! Lapsiluvun avulla isoon asuntoon - no sossuhan siihen auttaa ja maksaa. Sit ei enää muuta tartte kun elellä ja vikistä kun työkkäri yrittää työllistää... liian rasittavaa tuo työnteko alhaisella palkalla kun on toi perhekin, mihin alunalkaen ei ole ollut varaa kuin toisia kuppaamalla.

miten niin ei ole automaatio? Kyllä ne siinä mielessä ovat automaatio, että hakemalla niitä saa (jos edellytykset täyttyvät). Ne on säädetty laissa.

Outo ajattelutapa, että olisi jotenkin kunniakkaampaa antaa elämänsä suistua raiteiltaan ja lasten kuolla nälkään kuin hakea itselleen lain mukaan kuuluvat rahat.

Minusta on häpeä, että osa palkoista on niin pieniä, ettei niillä pysty elättämään edes itseään, saati perhettä. Onkin ihan paikallaan, että yhteiskunta paikkailee tätä epäkohtaa!

Suomessa matalimmat palkat on erittäin hyvät kansainvälisessä vertailussa ja ns. poor working class on pieni. Sen sijaan koulutetun henkilöstön palkoissa Suomi on ihan hännähuippu muihin vauraisiin maihin nähden. Ja nyt ei puhuta hoitajien palkoista vaan ihan insinöörien ja vastaavien. Aina kerrotaan, että hoitaja tienaisi niin ja niin paljon enemmän Norjassa, Saksassa tai Usa:ssa. Minäpä kerron, että insinööri on vielä pahemmassa palkkakuopassa noihin maihin verrattuna.

esim.siivoojan palkalla ei perhettä elätetä, saati perhepäivähoitajan. Tuttavani tienasi pph:na niin vähän että sai työsuhteestaan huolimatta toimeentulotukea. Oli siis yh.

Suomi on niin kallis maa

Se on niin korkea, että asialliseksi elintasoksi katsotaan ihan yleisesti nykyään kaksi autoa, kaksi ulkomaanmatkaa vuodessa ja merkkivaatteet.

vaan todellakin kaikki tuet on säädetty laissa ja siksi niitä voi hakea, heti kun tarvetta ilmenee. Mikä tässä yhtälössä on vaikea ymmärtää?

taloudellisiin tukiin koska en kyennyt työntekoon mieheni äkillisen kuoleman jälkeen. Meillä oli 2- ja 4-vuotiaat lapset kun mies kuoli liikenneonnettomuudessa.



Yritin jatkaa henkisesti raskaassa, vaativassa työssä muutama viikko hautajaisten jälkeen, mutta sitten romahdin. Toipumiseen takaisin työelämään meni melkein vuosi ja ilman tukia emme olisi pärjänneet taloudellisesti.

Täällä taas yhteiskunnan luuserit julistaa kuinka hienoa ja kunniallista on elää yhteiskunnan tuilla vuodesta toiseen. Vaikka töitäkin olisi ehkä joillekin tarjolla, niin ei mennä. Vau. Kyllä te olette mahtavaa porukkaa. JMHO.

eikä vaatia toisia elättämään itseään. Hankkia kun siihen ei itsellä ole varaa - no, sossuhan sen mahdollistaa! Lapsiluvun avulla isoon asuntoon - no sossuhan siihen auttaa ja maksaa. Sit ei enää muuta tartte kun elellä ja vikistä kun työkkäri yrittää työllistää... liian rasittavaa tuo työnteko alhaisella palkalla kun on toi perhekin, mihin alunalkaen ei ole ollut varaa kuin toisia kuppaamalla.

hakea (jos on lapsia) se on jokaisen oikeus,mutta pakkoa siihen ei ole. Samoin lastenhoitaja kannattaa palkata ihan itse, eikä kuormittaa yhteiskuntaa laittamalla lasta hoitoon, parasta olisi kun koulutuksenkin voisi hoitaa itse, ei lasta ainakaan peruskouluun, tulee kalliiksi yhteiskunnalle .

kuin myös synnytys, neuvola ym

miten niin ei ole automaatio? Kyllä ne siinä mielessä ovat automaatio, että hakemalla niitä saa (jos edellytykset täyttyvät). Ne on säädetty laissa.

Outo ajattelutapa, että olisi jotenkin kunniakkaampaa antaa elämänsä suistua raiteiltaan ja lasten kuolla nälkään kuin hakea itselleen lain mukaan kuuluvat rahat.

Minusta on häpeä, että osa palkoista on niin pieniä, ettei niillä pysty elättämään edes itseään, saati perhettä. Onkin ihan paikallaan, että yhteiskunta paikkailee tätä epäkohtaa!

Meillä opiskelevien vanhempien ja pienten kaksosten perheessä nostetaan tukia. Kelan tukia ei häpeillä, mutta satunnaiset sossun luukulla käynnit kyllä nolottavat. Valmistuttuamme maksamme ns. velkamme yhteiskunnalle kyllä muutamassa vuodessa, ja jos verorahoillamme silloin elätetään toista samassa jamassa olevaa lapsiperhettä, olkoon niin. :)



(Ja ennen kuin alatte piipittää, meidän "normaalit" tulomme ovat yleinen asumistuki, 1 x opintoraha ja opintolainan takaus, 2 x lapsilisä ja 1 x vanhempainpäiväraha. Noin joka kolmas kuukausi saan suoritettua itsenäisesti kurssin yliopistolle niin, että voin siltä kuulta nostaa opintotuen itsekin. Sossun apua on tarvittu lähinnä pikkukeskosina syntyneiden lasten sairaala- ja lääkekuluihin.)

ettekä voi sille yhtään mitään, hähhähhää!!

Oikein ehta kokkari. Kumpa tajuaisit ap että suurin osa tukia nostavista ihmisistä yrittää epätoivoisena saada oman alansa töitä ja tekevät samalla hanttihommia pikkupalkalla, joka ei riitä kunnolla kattamaan elämistä. Monella on korkea koulutus. Sitten on sellaisia akuutteja, yllättäviä tilanteita joiden vuoksi joutuu turvautumaan tukiin.

Täällä taas yhteiskunnan luuserit julistaa kuinka hienoa ja kunniallista on elää yhteiskunnan tuilla vuodesta toiseen. Vaikka töitäkin olisi ehkä joillekin tarjolla, niin ei mennä. Vau. Kyllä te olette mahtavaa porukkaa. JMHO.

Päätit sitten krapulassa oksentamisesta toivuttuasi tulla jatkamaan oksentamista AV:lle?

Sinä olet aivan viimeistä ihmistyyppiä jota kukaan kykenee kunnioittamaan.

taloudellisiin tukiin koska en kyennyt työntekoon mieheni äkillisen kuoleman jälkeen. Meillä oli 2- ja 4-vuotiaat lapset kun mies kuoli liikenneonnettomuudessa.

Yritin jatkaa henkisesti raskaassa, vaativassa työssä muutama viikko hautajaisten jälkeen, mutta sitten romahdin. Toipumiseen takaisin työelämään meni melkein vuosi ja ilman tukia emme olisi pärjänneet taloudellisesti.