onko apteekkien palvelu muuttunut jotenkin ylilyöväksi

valmistetta ei "juuri kukaan" osta. Esim. Buranaa myydään aivan kauheasti verrattuna joihinkin tuntemattomiin kauppanimiin. Vaikka niillä halvemmilla olisi ihan samat vaikutukset. Halvoissakin tuotteissa on menekkituotteita, jotka liikkuu hyvin. Sitten on niitä harvakseltaan kysyttyjä, jotka on laatikoissa. Parinkymmenen sentin hintaeron takia ei varmaan kaikki vaihtoehdot imesty hyllyyn. Pienehkössä apteekissa tulee ihan jo tilanpuutekin vastaan kun eri firmat työntää markkinoille samaa lääkeainetta sisältävää valmistetta ei muodoissa ja pakkauskoossa jne.

valmistetta ei "juuri kukaan" osta. Esim. Buranaa myydään aivan kauheasti verrattuna joihinkin tuntemattomiin kauppanimiin. Vaikka niillä halvemmilla olisi ihan samat vaikutukset. Halvoissakin tuotteissa on menekkituotteita, jotka liikkuu hyvin. Sitten on niitä harvakseltaan kysyttyjä, jotka on laatikoissa. Parinkymmenen sentin hintaeron takia ei varmaan kaikki vaihtoehdot imesty hyllyyn. Pienehkössä apteekissa tulee ihan jo tilanpuutekin vastaan kun eri firmat työntää markkinoille samaa lääkeainetta sisältävää valmistetta ei muodoissa ja pakkauskoossa jne.

panemasta sitä halvinta vaihtoehtoa esille ja piilottamasta niitä kalliimpia laatikoihin ja kaappeihin? Ei kai ihmiset osaa edes kysyä (jos eivät ole googlettaneet kuten minä) niitä halvimpia.

ja vitamiinit. Mutta en halua. Tässä tiivistettynä viime viikkoinen apteekkikäynti.



Myyjä: päivää, voinko olla avuksi

Minä: Ei tarvitse, tiedän, mitä otan



-kävelen hyllylle ja otan ibumaxin ja käännyn katsomaan, onko paratabsilla halvempi versio vieressä

Myyjä syöksyy selän taakse ja kiekaisee



Myyjä: täälläkös sitä särkylääkkeitä ostetaan, ibumax on eri kuin burana ja paratabs eri



Minä: tiedän, en tarvitse apua kiitos



kävelen nenäsumutehyllylle ja otan ratiopharmin tuotteen

Myyjä henkäisee heti perään kun hiukan liihakdan ja kiekaisee

Myyjä: Se on sitten sama valmiste kuin nasolin



Minä nyökkään ja kireänä tiuskaisen, että

Minä: Tiedän, mitä tarvitsen, en tarvitse apua, kiiiitos vain



Siirryn intiimipuolelle ja hyllyn edessä otan sen verran sivuaskeleen, että katson sitä halvempaa hiivalääkettä. Myyjä näki kun käänsin päätä, eli hän tulkitsee, että nyt minä en tiedä, mitä haluan ja tarvitsen apua. Hän huutaa jo käytävällä kaikkien kuullen:

Myyjä: SIELLÄ ON NIITÄ HIIVALÄÄKKEITÄ SUUN KAUTTA JA PUIKKOINA JA NIITÄ EI SAA KÄYTTÄÄ YHTÄ AIKAA JA SE TABLETTI OTETAAN SIIS SUUN KAUTTA.



Kaikki apteekissa tuijottavat minua.



Vaivihkaa siirryn siitä sitten katsomaan yövoidetta. Nyt Myyjälle tulee voitonriemuinen hymy kun huomaa, että otin käteeni kaksi eri purkkia, mitä vertaan.



Myyjä: voi meillä on monenlaisia voiteita ikääntyneelle iholle, katsotaanpa yhdessä, mikä merkki olisi sinulle sopiva.



Iskin siinä vaiheessa tavarakorin penkille ja lähdin kävelemään. Menin toiseen apteekkiin, missä sain ne pillulääkkeetkin ostaa rauhassa niin, että koko apteekki kuulee, että olen ostamassa hiivalääkettä

että farmaseutti on kohdannut useita asiakkaita, jotka yrittävät tunkea sen nieltävän hiivalääkkeen pilluunsa ja niitä, jotka yrittävät syödä ne alapäähän laitettavat.

Ja edelleen veikkaan, että yhtä sinunlaistasi kohden on useita, jotka eivät taas tajua lääkkeistä mitään.

Eilinen tunnin pätkä itsevalintapuolella. Kysyin kaikilta, joilta ehdin, ja jotka eivät suoraan kävelleet hyllylle ja valinneet tuotetta, että tarvitsevatko apua. 95% tarvitsi, loput 10% kieltäytyi kohteliaasti. Jätin 5% valitsemaan itse (vähän nolonakin olin, kun sillain tungettelin). Jossain vaiheessa näistä 5% osa tuli kysymään itse joko jotain tuotetta, mitä eivät löytäneet tai jotain muuta asiaa. Loput menivät suoraan kassalle. En kysynyt toista kertaa tai tunkenut viereen.



Miksi hyllyssä ei ole kaikki markkinoilla olevat? Jotain ibuprofeenejakin löytyy toistakymmentä merkkiä ja jokaisessa useampia pakkauskokoja ja vahvuuksia. Niistä hyllyssä on meillä menekin mukaan Burana, Ibusal, Ibuxin ja halvimpana Ibumax. Loput meillä valikomissa olevat löytyvät laatikosta. Ne on niitä, joita menee ehkä paketti kuukaudessa. Ei mitään järkeä laittaa hyllyyn. Hylly menee niin sotkuisen näköiseksikin, ettei sieltä silpusta kukaan löydä enää mitään ja toiseksi menevimpien tuotteiden tila menee niin pieneksi, että joku täyttäisi Buranahyllyä kerran tunnissa.



Mutta jos siellä teidän apteekissa on noin ahdistava käydä, menkää muualle.

Kyseisestä apteekista oli kotikaupunkimme keskustelusivulla hyvin pitkä ketju ja lukuisat asiakkaat olivat todella kyllästyneitä niihin ovella kyttääviin lääkäreitä leikkiviin myyjiin.

Onneksi meillä on 3 muuta apteekkia, joissa riittää kun sanoo, että kiitos ei, en tarvitse apua.

Asiakas valitsee ja tässä apteekissa käy nykyään aika vähän ihmisiä.

että farmaseutti on kohdannut useita asiakkaita, jotka yrittävät tunkea sen nieltävän hiivalääkkeen pilluunsa ja niitä, jotka yrittävät syödä ne alapäähän laitettavat.

Ja edelleen veikkaan, että yhtä sinunlaistasi kohden on useita, jotka eivät taas tajua lääkkeistä mitään.

Itse otan palvelun ilolla vastaan. Jos apteekissa joku tulee auttamaan, toki käytän tilaisuuden hyväkseni ja annan myyjän etsiä minulle kaiken sen, mitä olen tullut hakemaan.

Kerron vaan mitä tarvitsen ja saan sen käteeni nopeasti, ilman että itse tarvii tehdä muuta kuin avata suuni.

Kaikissa tilanteissa myyjä on ollut ihan asiallinen ja pääsen apteekista ulos nopeasti, kun ei mene aikaa siihen, että tarvii etsiä jotain tuotetta.

En käy apteekissa niin usein, että olisin oppinut niiden tuotteiden vaki paikat.

Itse päädyin töihin lääkefirmaan juuri siksi, etten kestänyt työnantajatahon ahdistelua siitä, kuinka asiakkaita tulisi kohdella. Hitto. Mä en tasan myy kenellekään sitä kalleinta myrkkyä, mutta olin kyllä saatavissa neuvoja varten. Asiallisuus ennen kaikkea, vaikka kilpailu onkin kovaa.



Apteekithan saavat provikkaa myydyn lääkkeen/käsikauppavalmisteen hinnan mukaan. On siis selvää, että mieluummin myydään se Burana kuin Ratiopharmin vastaava tuote. Pieniä apteekkeja ja ns. lääkekaappeja kaatuu koko ajan.



Mutta silti... Ei asiakasta saa ahdistella ainakaan noin henilökohtaisessa asiassa kuin lääkinnässä.



Apteekissa on kyllä hemmetisti töitä myös "kulissien takana", mutta ne menevät päivän mittaan aallottain. Henkilökuntaa ei ole koskaan liikaa, paitsi ehkä alkuiltapäivän hiljaisina tunteina.



Juu, avoapteekkiin en enää palaa.

saisi valittaa, sillä heti tulee kymmenen suomalaista sanomaan, että miksi valitat palvelusta, ei siitä saa valittaa kun minusta suomalaiset valittaa liikaa.

Eli ole suomalainen, älä valita palvelusta vaan jurnuta salaa mielelläsi, koska suomalainen ei saa valittaa palvelusta vaan oltava tyytyväinen siihen laatuun, on se, mitä on. Suomalainen on huono suomalainen jos valittaa, että ei pidä saamastaan palvelusta.

Onneksi on tosiaan apteekkejä, joista voi valita. Jopa sellaisia, joissa voi verrata tuotteita rauhassa ja katsella, mitä haluaa. Ilman, että sitä palvelua tyrkytetään jos sitä ei tarvitse.

Mutta suomalainen ei saa valittaa, vaikka mikä on kun heti toinen suomalainen kitisee, että kumma kun valitat, koska minä en ikinä, en koskaan....

Itse otan palvelun ilolla vastaan. Jos apteekissa joku tulee auttamaan, toki käytän tilaisuuden hyväkseni ja annan myyjän etsiä minulle kaiken sen, mitä olen tullut hakemaan.

Kerron vaan mitä tarvitsen ja saan sen käteeni nopeasti, ilman että itse tarvii tehdä muuta kuin avata suuni.

Kaikissa tilanteissa myyjä on ollut ihan asiallinen ja pääsen apteekista ulos nopeasti, kun ei mene aikaa siihen, että tarvii etsiä jotain tuotetta.

En käy apteekissa niin usein, että olisin oppinut niiden tuotteiden vaki paikat.

saisi valittaa, sillä heti tulee kymmenen suomalaista sanomaan, että miksi valitat palvelusta, ei siitä saa valittaa kun minusta suomalaiset valittaa liikaa.

Eli ole suomalainen, älä valita palvelusta vaan jurnuta salaa mielelläsi, koska suomalainen ei saa valittaa palvelusta vaan oltava tyytyväinen siihen laatuun, on se, mitä on. Suomalainen on huono suomalainen jos valittaa, että ei pidä saamastaan palvelusta.

Onneksi on tosiaan apteekkejä, joista voi valita. Jopa sellaisia, joissa voi verrata tuotteita rauhassa ja katsella, mitä haluaa. Ilman, että sitä palvelua tyrkytetään jos sitä ei tarvitse.

Mutta suomalainen ei saa valittaa, vaikka mikä on kun heti toinen suomalainen kitisee, että kumma kun valitat, koska minä en ikinä, en koskaan....

Itse otan palvelun ilolla vastaan. Jos apteekissa joku tulee auttamaan, toki käytän tilaisuuden hyväkseni ja annan myyjän etsiä minulle kaiken sen, mitä olen tullut hakemaan.

Kerron vaan mitä tarvitsen ja saan sen käteeni nopeasti, ilman että itse tarvii tehdä muuta kuin avata suuni.

Kaikissa tilanteissa myyjä on ollut ihan asiallinen ja pääsen apteekista ulos nopeasti, kun ei mene aikaa siihen, että tarvii etsiä jotain tuotetta.

En käy apteekissa niin usein, että olisin oppinut niiden tuotteiden vaki paikat.

Ei ole, vaan se, että suomalainen ei saa valittaa saamastaan palvelun laadusta. Suomalaisen pitää olla nöyrästi tyytyväinen apteekkien pakkomyyntiin ja pakkopalveluun.



Näin se menee. Sitähän itsekin yrität. Eli vaientaa mielipiteet siitä, että kaikissa apteekeissa palvelu ei ole asiallista vaan tyrkyttävää.



Eli edelleen, suomalainen ei saa valittaa palvelusta.-

on hyvin monenlaisia. Itse olen töissä sellaisessa, jossa saan ihan itse päättää mitä suosittelen. Apteekkari ei päätä mitä myyn ja vaihtoehtoja on tarjolla. Asiakkaalle ei tyrkytetä mitään myöskään eikä kaiken maailman ylimääräisiä lisämyyntituotteita ole hyllyt täynnä.



Tuosta lääkäriä leikkivästä myyjästä...

Farmaseutin ja proviisorin koulutus on yliopistokoulutus. Toinen 3 vuotta ja toinen 5 vuotta. Koko koulutus tähtää lääkeaineiden ja niiden vaikutusten opiskeluun, lääkeneuvonnan oppimiseen jne. Opiskelu sisältää kemiaa, mikrobiologiaa, anatomiaa, fysiologiaa, farmakologiaa, farmakokinetiikkaa, lääkkeen valmistusta jne, vain muutamia mainitakseni.

Meinaatko tosiaan, että 5 vuotta yliopistossa opiskelua ei opeta yhtään mitään? Tiesitkö, että farmasisti voi opettaa opettajana niitä tulevia lääkäreitä siellä lääkiksen puolella mm. näissä farmakologian ja farmakokinetiikan asioissa?

Farmasian puolella nimenomaan opiskellaan lääkkeistä ja niiden vaikutuksista. Lääkärin koulutus on ihan erilainen.



Jos olet perusterve Buranan ostaja niin farmaseutin työnkuva vaikuttaa sinusta varmasti siltä, että apteekin myyjä tyrkyttää kalleinta. Apteekissa tehdään kovin monenlaisia töitä. Työ on hieman erilainen siinä vaiheessa kun edessä istuu 80-vuotias 15 reseptilääkkeen ostaja, joka haluaa tietää lääkkeistään jotain. Se vaatiikin hieman enemmän koulutusta kuin Buranan ojentaminen hyllystä. Apteekissa voidaan arvioida lääkityksiä kokonaisuudessaan jne.

olisi hyvä olla joku sellainen infopiste, josta voi kysyä tai vaikka hyllyn päässä painettava nappi, joka kutsuu farmaseutin tarvittaessa. Ei jokaista asiakasta tarvi vaania ja tosiaan hyökkiä kysymään joka valinnasta. Tykkään itsekin "shoppailla" apteekissa ja katsella kosmetiikkaa, vitamiineja ym. ym. ihan rauhassa.

Jonottaa sitä reseptipuolelle niin vuoronumeron saisi myös valintaan.



Meillä hävikki on niin valtava että valinnassa kiertää sen vuoksi farmaseutteja. Meillä ei apteekkari suosi yhtä tukkua tai tehdasta, myydään mitä asiakas tarvitsee.



Ja joskus jopa kehotetaan olemaan ostamatta.

valmistetta ei "juuri kukaan" osta. Esim. Buranaa myydään aivan kauheasti verrattuna joihinkin tuntemattomiin kauppanimiin. Vaikka niillä halvemmilla olisi ihan samat vaikutukset. Halvoissakin tuotteissa on menekkituotteita, jotka liikkuu hyvin. Sitten on niitä harvakseltaan kysyttyjä, jotka on laatikoissa. Parinkymmenen sentin hintaeron takia ei varmaan kaikki vaihtoehdot imesty hyllyyn. Pienehkössä apteekissa tulee ihan jo tilanpuutekin vastaan kun eri firmat työntää markkinoille samaa lääkeainetta sisältävää valmistetta ei muodoissa ja pakkauskoossa jne.

panemasta sitä halvinta vaihtoehtoa esille ja piilottamasta niitä kalliimpia laatikoihin ja kaappeihin? Ei kai ihmiset osaa edes kysyä (jos eivät ole googlettaneet kuten minä) niitä halvimpia.

halpisversioita näkyvillä.

yhtä aikaa kalkkitabletteja ja d-vitamiinia enkä meinannut millään päästä eroon farmaseutista, joka vannotti olla antamatta lapselle kumppakin tuotetta d-vitamiiniyliannostuksen takia. Juu, oli helmikuu Suomessa ja yhteisannostus 25 mikrogrammaa.

eli siis varkauksista. Kiertelevät ja apuaan tyrkyttävät farmaseutit ovatkin siis tosiasiassa vain myymälävarkaita kyttääviä vartijoita, jotka seisovat siinä niskaan läähättäen, ettei kukaan vaan varasta mitään. No ei todellakaan ole menekinedistämistä semmoinen eikä rohkaise ostamaan mitään apteekista, kun ei saa rauhassa katsella ja vertailla hintoja.



Apteekkien pitäisi ottaa oppia ruokamarketeista; siellä varmaankin ehkäistään myymälävarkauksia kameravalvonnalla ja vartijoilla. Mieluummin ottaisin jykevän vartijan seisomaan ja vahtimaan, etten nyt vaan sit varasta mitään; kunhan se olisi hiljaa, eikä tyrkyttäisi "neuvojaan" asiassa missä en ole kysynyt enkä halunnut mitään neuvoja.



Sitten kun sähköiset e-reseptit yleistyvät, niin johan ne farmaseutit tiskillä vasta innostuvat ikihyviksi, kun näkevätkin koko reseptihistorian siinä ruudulla! Kyllä alkaa ohjetta ja neuvoja pukata kuin tykin piipusta, kun he kiekuvat, että tämä teidän x lääke ei sitten sovi ollenkaan tämän z lääkkeen kanssa yhtä aikaa (vaikka eivät edes tiedä, että en käytä ollenkaan x lääkettä, kun siinä oli niin vahvat sivuvaikutukset tai tauti paranikin jo luontaistuotteilla tai lääke x on jo syöty loppuun ja tauti parantunut). En tosiaankaan ala selostaa koko elämääni ja joka ikistä ratkaisua joka ikisen lääkkeen suhteen koko historiassani joka luukulla. Eli täytyy alkaa hakea Tallinnasta lääkkeet.

Mun mielestä apteekit ja alkot on melkein ainoita mistä saa palvelua. Tuossa 24:n esimerkissä mä olisin sanonut lääkkeiden nimet ja henkilökunta olisi antanut ne käteen.



Jos sitten haluaa pällistellä kismetiikkatarjontaa, niin voi sanoa ihan kiitos, katselen vain.



Miksi pitää olla epäkohtelias kun toinen haluaa auttaa?

viivakoodillisen potilasohjeen niin farmaseutin ei tarvitse etsiä kaikkia reseptejäsi reseptikeskuksesta. Kyseinen lääke löytyy viivakoodilla ja homma on sillä selvä.

Tällaisen paperin näyttää moni lääkäri antavankin mukaan vastaanotolta.



Ikävä kuulla, että monessa apteekissa on tyrkyttämistä.

Asiakaspalvelijoissahan ei ole koskaan mitään vikaa. Kaikki soveltuvat aloille.

Juurihan tuossa kirjoitettiin, että farmaseutit kyttäävät selän takana, ettei asiakas varasta. Eli kun asiakas katsoo, onko tässä d-vitamiinipurkissa paljon d-vitamiinia ja onko tämä tuote minkä lääkefirman, on farmaseutti heti rekisteröinyt, että tuo on varma lääkevaras.

En ymmärrä, miksi myyjälle ei riitä kun sanoo, että kiitos ei, en tarvitse apua. Siihen ei tarvitse vastata, kuten miesmyyjä toissapäivänä, että jos nyt kuitenkin. Ja sitten tuli sopottamaan selän taakse, että tämä sidos sitä ja tätä. Halutti kirkua melkein, koska tiesin juuri, mitä etsin. Mutta se selän takana kälkättäminen sekoitti koko homman, että minkä kokoista olinkaan hakemassa.

Kuten tuolla aiemmin jo sanottiin, tyrkyttäminen, tunkeminen ja asiakkaan asioiden huutaminen niin, että kaikki kuulee, on huonoa asiakaspalvelua. Kaikissa apteekeissa ei näin ole, mutta luulisi omistajan kuuntelevan asiakkaita herkällä korvalla jos kaupungissa on apteekkeja useampia.

Vai onko edelleen Suomessa Venäjämeininki, että ota tai jätä, sulle kelpaa just se, mitä me annetaan.

Mun mielestä apteekit ja alkot on melkein ainoita mistä saa palvelua. Tuossa 24:n esimerkissä mä olisin sanonut lääkkeiden nimet ja henkilökunta olisi antanut ne käteen.

Jos sitten haluaa pällistellä kismetiikkatarjontaa, niin voi sanoa ihan kiitos, katselen vain.

Miksi pitää olla epäkohtelias kun toinen haluaa auttaa?