Mummo on yksinäinen, mitä tehdä?
Vanha mummoni asuu kuuden tunnin junamatkan päässä meistä lapsenlapsista, omia lapsia hänellä ei enää elossa ole. Käymme katsomassa häntä vajaan viikon ajan pari kertaa vuodessa, enemmän ei ole ajallisesti mahdollista. lisäksi soitellaan. Aina kun hänelle soittaa, hän surkuttelee yksinäisyyttään, vaikka hänellä käykin ilmeisesti useasti viikossa tuttavia vierailulla. Mutta me hänelle tärkeät lapsenlapset emme :( Pyrin soittelemaan usein, mutta hän lopettaa puhelut yleensä melko lyhyeen, noin viiden minuutin kuluttua.
Asia vaivaa minua tosi paljon, mummoni on minulle todella rakas, mutta ei vain ole mahdollisuutta vierailla useammin :( mitä ihmettä voin tehdä?!
Kommentit (13)
Ollaan ehdotettu, mutta ei... Hän asui ennen täällä pk-seudulla, vihasi olla täällä eikä enää halua muuttaa takaisin.
ap
se etta mummo on 6h ajomatkan paassa, ei valttamatta ole este esim. viikonloppumatkailuun. Ota asia puheeksi myos muiden lastenlapsien kanssa ja miettikaa yhdessa ratkaisuja. Tai aikatauluttakaa etta mita kukin voisi tehda ottaakseen mummon enemman osaksi elamaansa.
Esimerkkeja:
- suunnitelkaa pitka viikonloppu matka kylpylaan.
- onko mummon asuinpaikkakunnalla senioritoimintaa, jotka jarjestaisivat esim. kulttuuriretkia?
- voisiko mummo menna kansalaisopistoon tai marttojen kurssille?
- voisiko mummo asua osan ajasta teilla, voisit pyytaa hanet lasten hoitoavun varjolla...
-onko sulla lapsia, joiden kanssa mummo parjaisi? laita ne kesalomalla pariksi viikoksi mummolaan.
-voisiko mummolle hankkia pienen koiran (seuraa ja liikuntaa!)
Tuo neuvo etta mummon pitaisi muuttaa lahemmaksi on itsekasta, jos han ei sita itse halua. Muutto uudelle paikkakunnalla ei valttamatta kuin pahenna asiaa. Mummo olisi erossa tuttavistaan/ ystavistaan. Ja sinulla ja perheellasi on tyot, koulut jne, joten olisitteko te sitten kuitenkaan paivittain yhteyksissa?
Muutto on minusta vaihtoehto vain jos mummo itse sita miettii/ haluaa tai jos olet valmis siihen etta han muuttaisi teille tai esim. omaan asuntoon mutta ihan naapuriin.
se etta mummo on 6h ajomatkan paassa, ei valttamatta ole este esim. viikonloppumatkailuun. Ota asia puheeksi myos muiden lastenlapsien kanssa ja miettikaa yhdessa ratkaisuja. Tai aikatauluttakaa etta mita kukin voisi tehda ottaakseen mummon enemman osaksi elamaansa.
Esimerkkeja:
- suunnitelkaa pitka viikonloppu matka kylpylaan.
- onko mummon asuinpaikkakunnalla senioritoimintaa, jotka jarjestaisivat esim. kulttuuriretkia?
- voisiko mummo menna kansalaisopistoon tai marttojen kurssille?
- voisiko mummo asua osan ajasta teilla, voisit pyytaa hanet lasten hoitoavun varjolla...
-onko sulla lapsia, joiden kanssa mummo parjaisi? laita ne kesalomalla pariksi viikoksi mummolaan.
-voisiko mummolle hankkia pienen koiran (seuraa ja liikuntaa!)Tuo neuvo etta mummon pitaisi muuttaa lahemmaksi on itsekasta, jos han ei sita itse halua. Muutto uudelle paikkakunnalla ei valttamatta kuin pahenna asiaa. Mummo olisi erossa tuttavistaan/ ystavistaan. Ja sinulla ja perheellasi on tyot, koulut jne, joten olisitteko te sitten kuitenkaan paivittain yhteyksissa?
Muutto on minusta vaihtoehto vain jos mummo itse sita miettii/ haluaa tai jos olet valmis siihen etta han muuttaisi teille tai esim. omaan asuntoon mutta ihan naapuriin.
Mummo on siis yli 80v. eikä hänelle voisi esim. lapsenlapsenlapsia laittaa hoitoon. Martat jne hyviä ideoita, mutta kavereita hänellä kuitenkin on, ongelmana on se, että suku ei vieraile tarpeeksi usein.
Meitä lapsenlapsia on siis minä ja veljeni, kummallakaan ei autoa eikä ajokorttia. Olen opiskelija ja liput maksaa 60e junalla, veljelleni sitten 120e. Kumpikin olemme pienituloisia, joten rahakin on ongelmana :(
Ap
No jos vain sukulaisten seura auttaa, ei itse halua muuttaa ettekä te voi muuttaa niin aika pattitilanne. Oppisiko mummo käyttämään skypeä ja nettikameraa? Nehän on oikeastaan aika helppoja.
varmaan alkaa suurin osa senkin kavereista olla kuolleita tai dementoituneita. Ja yksin hän se on, sille ei kukaan mitään voi. Jokainen meistä vanhenee, onneks sillä on sentään teidät, monella sinkulla joita nykyään on paljon ei sitten myöhemmin ole yhtikäs ketään sukulaista, säälin jo etukäteen.
No jos vain sukulaisten seura auttaa, ei itse halua muuttaa ettekä te voi muuttaa niin aika pattitilanne. Oppisiko mummo käyttämään skypeä ja nettikameraa? Nehän on oikeastaan aika helppoja.
ja huomaan, että hän höperöityy ja menettää muistiaan päivä päivältä enemmän :( pattitilanne tosiaan!
ap
ap esittää että hänellä on ongelma. Hyvää tarkoittavat vastaajat aontavat neuvoja. AP pommitta jokaisen neuvon alas tyyliin niin niin mutkun mummo ei halua muutttaa, niin niin mutku mummo ei opi käyttämään kännykkää jne. jne.
Älkää ihmiset vaivautuko. Ap haluaa vain kuulla, ettei hänen tarvitse tuntea tilanteesta syyllisyyttä. HÄn on siis putsaamassa täällä omatuntoaan teidän avullanne, ja kaikki konkreettiset neuvot menevät hukkaan
ap esittää että hänellä on ongelma. Hyvää tarkoittavat vastaajat aontavat neuvoja. AP pommitta jokaisen neuvon alas tyyliin niin niin mutkun mummo ei halua muutttaa, niin niin mutku mummo ei opi käyttämään kännykkää jne. jne.
Älkää ihmiset vaivautuko. Ap haluaa vain kuulla, ettei hänen tarvitse tuntea tilanteesta syyllisyyttä. HÄn on siis putsaamassa täällä omatuntoaan teidän avullanne, ja kaikki konkreettiset neuvot menevät hukkaan
minä en voi sille mitään, että mummoni on jo vanha ja huonokuntoinen, ei voi hoitaa lapsia, ei opi uusia asioita eikä halua muuttaa! Olen miettinyt pääni puhki ja tulin kysymään, jos jollakin olisi vielä idea, jota en ole keksinut. Toivottavasti sinun ei tarvitse koskaan huolehtia iäkkäistä isovanhemmistasi tai vanhemmistasi.
ap
ap esittää että hänellä on ongelma. Hyvää tarkoittavat vastaajat aontavat neuvoja. AP pommitta jokaisen neuvon alas tyyliin niin niin mutkun mummo ei halua muutttaa, niin niin mutku mummo ei opi käyttämään kännykkää jne. jne.
Älkää ihmiset vaivautuko. Ap haluaa vain kuulla, ettei hänen tarvitse tuntea tilanteesta syyllisyyttä. HÄn on siis putsaamassa täällä omatuntoaan teidän avullanne, ja kaikki konkreettiset neuvot menevät hukkaan
olisi äänessä. Kunhan vain saa paistatella parrasvaloissa kuviteltuine vaivoineen niin kaikki on hyvin. Ja itkua päälle kun kukaan ei välitä....vittu teitä ämmiä.
monet mummot on masentuneita. Oikeasti.
Ja se ei liity suoraan siihen että lapsenlapset tai lapset ei käy tarpeeksi, vaan muuhunkin vanhenemiseen liittyvään.
Mummosi tuntee olonsa yksinäiseksi ja ehkä syyllistääkin sillä, mutta vaikka mummosi on vanha jne. hän on edelleen ihminen (vikoineen ja hyvine puolineen) ja hänen on mahdollista vaikuttaa myös itse oman elämänsä laatuun.
Mummoillakin voi olla ystäviä ja harrastuksia. Jos niitä ei ole, niin mummo ei voi syyttää teitä elämänsä tylsyydestä ja yksinäisyydestä.
Toki mummoa pitää käydä katsomassa ja sille soitella, mutta saa niillä sukulaisilla olla omakin elämä..Niin on mummollakin ollut nuorempana.
löytyä ystävä (kuka tahansa, opiskelija, aikuinen, eläkeläinen) mummollesi. Hän olisi koulutettu tehtäväänsä, ei rasittaisi mummoasi omilla ongelmillaan, vaan kuuntelisi hänen arkeaan, muistojaan jne., kävelyttäisi ulkona, istuskelisi tuvassa, kahvittelisi ja antaisi sitä ihmisen läheisyyttä. Toinen asia on sitten, että on todella yksinäisiä vanhuksia, ilman mitään sukulais- tai ystäväkontaktia, eikä vapaaehtoisia vanhusten ystäviäkään ole jonoksi asti. Tämä nyt vain tuli mieleeni, jos kuitenkin kyse on todella ahdistavasta tilanteesta ja jos paikkakunnalta löytyy SPR:n toimisto, yhteys sinne.
Anoppi 75v kans valitteli pitkään yksinäisyyttään ja syyllisti kun ei käyty.... ei halunnut haraastaa mitään eikä käydä missään. Kunnes hänen samanikäiset serkkunsa otti mukaan senioritoimintaan. Kerhotoimintaa on joka vko ja tekevät retkiä yms. Anoppi on piristynyt silmissä. Onko mummollasi serkkuja hengissä? ja asuvatko siellä mummon lähellä?
paikkakunnalle, silloin on rakas ihminen lähellä, en tiedä kuinka kauan nämä paperiasiat vie aikaa, mutta itse tekisin näin.