Hoitajat! Miten selviätte rankoista potilastapauksista vapaalla?
Tiedän, saan työnohjausta halutessani. Mutta en saa sitä juuri nyt, kun tämä työasia vain pyörii mielessäni... Koko päivän on väsyttänyt ihan älyttömästi ja niin pohjattomasti surettaa ihmiselämän kauheus, vääryys ja lohduttomuus, joka löi vasten kasvoja.
Lapset kaipaa huomiota, enkä ole yhtään jaksanut koko päivänä olla läsnä heille.
Luulin, että en enää järkyty mistään...
Älkää käsittäkö väärin, nautin ja pidän työstäni, mutta nyt ottaa koville. Onko muilla vastaavaa ja miten selviätte?
Kommentit (3)
En anna itseni ajatella. Tosin kotona ollessa en halua katsoa/kuunnella mitään kauheita asioita ja olen kauhean sairaus-pelkkien kotioloissa, outoa.
vaikka matkaa on 10km, on se, että tuuletan kirjaimellisesti pääni ajaessani täysillä pyörällä kotiin töiden jälkeen... Rankan päivän jälkeen oikein päätän, että nyt tämä asia minusta lähtee kun ajan kotiin... Niin lähes aina käykin. Joskun jää jokin poikkeuksellisen ikävä asia mieleen - silloinpa ei auta oikein muu kuin odottaa että pääsee taas töihin niin saa purkaa työkavereitten kanssa.. :)
itseni takia muutenkin. Terapeuttini tekee joskus EMDR-terapiaa... Käyn myös shiatsussa, jotta asiat eivät jää lihasmuistiin.