Olen ihan kamalassa tilanteessa :(
Oma tyttäreni on viimeisillään raskaana.
Olin muutama päivä sitten viettämässä iltaa kaverieni kanssa, kun samassa baarissa näin tutun näköisen miehen.
Mies oli tyttäreni kumppani.
Miehen seurassa oli tuntematon nainen (olivat siis kaksistaan) ja heillä vaikutti olevan erittäin läheiset välit. Suutelivat, halailivat ja lähtivät samalla taksilla pois. Koko illan aikana mies ei huomannut minua.
Olen tästä ihan raivoissani, tyttäreni on viimeisillään raskaana, ja mies pettää hänen selkänsä takana!
Kysyin tytöltäni, että missä hänen miehensä oli perjantai-iltana, ja tyttöni vastasi että oli jäänyt ylitöihin. Kaiken lisäksi mies siis valehteli!
Nyt en tiedä pitäiskö tästä kertoa tytölleni vai ei. Hän on raskaaana, laskettu aika on parin viikon päästä, joten pelkään että hän sairastuu masennukseen tai saa jonkun romahduksen jos kerron.
Hän on suunnitellut tämän "unelmiensa" miehen kanssa häitä, ja ovat molemmat innoissaan uudesta perheenjäsenestä... Jos tyttäreni saisi tietää, hän tippuisi kovaa ja korkealta.
Tekis mieli mennä mottaamaan sitä saamarin miestä ja kunnolla!
Mitä te tässä tilanteessa oikein tekisitte?
Kommentit (30)
läksyttäisit miestäni oikein kunnolla ja sopisitte, että minä en saa tietää asiasta IKINÄ.
mikä kusipää,siis se äijä meinaan..Mä varmaan ilmottaisin sille jätkälle että tiedän tasan mitä oot tehny ja miten aiot jatkaa...
ja nostaisin kissan pöydälle.
Kertoisin että näit miehen baarissa. Jatko on tyttäresi ja hänen miesystävänsä välinen.
Äitinä en voisi toimia toisin. Ei se mottaaminen mitään auta, joten jätä se tekemättä.
kun nyt on jo keskiviikko ja vielä vasta ihmettelet, mitä teet...
Etkö muka tosiaan ole soittanut tälle miehelle ja kurmoottanut yhtään?? Ja vielä salaat asian tyttäreltäsikin?
Olin muutama päivä sitten viettämässä iltaa kaverieni kanssa, kun samassa baarissa näin tutun näköisen miehen.
Tutun näköisen,juupa juu. Oikea anoppi olisi ilmaissut asian ihan toisin.
Koko illan aikana mies ei huomannut minua.
Ei ihan uskottavaa...
suoraan mieheen ja kuuntelisin mitä tällä sanottavana. pyydät miestä itse kertomaan pettämisestä tyttärellesi tai sinä teet sen muutoin. tyttäresi ei ikinä anna sinulle anteeksi jos olet hänen miehensä touhut salannut. parempi että selviää nyt kuin myöhemmin, jos jatkaa. muutoin et puutu tilanteeseen kuin olet tyttäresi tukena, mutta tämä päätös hänen tehtävä itse kuhan kuulee faktat
kun nyt on jo keskiviikko ja vielä vasta ihmettelet, mitä teet...
Etkö muka tosiaan ole soittanut tälle miehelle ja kurmoottanut yhtään?? Ja vielä salaat asian tyttäreltäsikin?
Nyt oin vasta itse käsittänyt koko asian, oon vaan miettinyt että tämä ei voi olla totta, tämä ei voi olla totta.
En ole vaan ihmettely, oon viettäny aika paljon unettomia öitä tän asian takia...
Kertoisin miehelle, mitä näin ja vannottaisin häntä kertomaan itse totuuden. Jos ei tekisi sitä, niin kertoisin itse.
Jos tyttäresi on vikoillaan raskaana, niin luultavasti hän lukee tätä palstaa ja on jo yhdistellyt kirjoituksesi itseensä. Joten, tyttösi tietää jo asiasta, voit unohtaa koko jutun.
Eikai tässä tilanteessa muukaan auta. Menen huomenna miehen työpaikalle, ja sanon että jos hän ei kerro niin minä kerron.
Mulla käy vaan niiin sääliksi tyttöäni, just kun hänellä meni kaikki niin hyvin... Tai no enhän minä tiedä kuinka kauan tätä on jo jatkunut.
Tyttöni ei ole ikinä sietänyt minkäänlaista pettämistä, joten en usko että tätä antaa anteeksi. Ikävä myös vauvalle, joka joutuu syntymään rikkinäiseen perheeseen.
Mutta jos nyt sattuisi olemaan totta, niin itse en ehkä kertoisi juuri nyt. Odottaisin, että vauva on syntynyt ja tilanne vähän helpottanut. Muutaman kuukauden korkeintaan. Samalla tietysti auttaisin tytärtä vauva-arjen pyörityksessä jotta hän olisi mahdollisimman voimissaan kuulemaan totuuden. Sitten, kun aika olisi kypsä, kertoisin totuuden ja sen, että en kertonut aiemmin koska en halunnut pilata häneltä lapsen syntymän ihanaa hetkeä.
Kunpa tämä olisikin pelkkää provoa, mutta valitettavasti tää on totta.
En tiedä yhtään, pitäisikö kertoa nyt vai vasta esim. kuukausi lapsen syntymän jälkeen.
Nyt hän on muutenkin herkässä tilassa, ja pelkään ettei hän pysty nauttimaan vauvan syntymästä jos tuollainen asia varjostaa sitä. Toisaalta hänellä olisi muutama viikko aikaa sulatella asiaa ennen lapsen syntymää.
Jos kerron synnytyksen jälkeen, pelkään että hän suuttuu minulle, kun en ole kertonut aikaisemmin, vaikka olen tiennyt jo pitkän aikaa.
miksi ihmeessä muuten ap just nyt päättäisi, että HUOMENNA hän menee sen miehen työpaikalle? Miksi ei muka soittaisi sille juuri nyt, heti.
miksi ihmeessä muuten ap just nyt päättäisi, että HUOMENNA hän menee sen miehen työpaikalle? Miksi ei muka soittaisi sille juuri nyt, heti.
niin hänhän on perheensä kanssa kotona (ainakin pitäisi olla). Siinä minä puhelimessa selitän, että "mene kertomaan vaimollesi" samalla kun tyttöni kuuntelee vieressä...
-Ap-
tuollanen TOLLO?
Ei tiedä mitä tehdä, ei tiedä miten toimia..havahtuu päiväkausien päästä. Ei ole kertonut tytölle, antaa miehen leikkiä siellä kotia ja tartuttaa ties mitä tauteja tyttäreen, kun mamma ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä? :D
Onko ihmiset näin typeriä oikeasti?
Minusta olisi aivan selvää että OMA lapsi on tärkein! Olisin mennyt heti tyttären luo ja tukenut häntä asiassa ja tarjonnut kaiken mahdollisen avun. Mutta ei..
miksi ihmeessä muuten ap just nyt päättäisi, että HUOMENNA hän menee sen miehen työpaikalle? Miksi ei muka soittaisi sille juuri nyt, heti.
Juu,ehkä kuitenkin kannattaisi kertoa heti. Vai haluatko katsoa vierestä, kun tyttäresi hoivaa kotona pientä vauvaansa sillä aikaa, kun hänen miehensä juoksee vieraissa. Tuskin se mies sitä suhdetta lopettaa vauvan synnyttyä vai kuinka luulet??
miksi ihmeessä muuten ap just nyt päättäisi, että HUOMENNA hän menee sen miehen työpaikalle? Miksi ei muka soittaisi sille juuri nyt, heti.
niin hänhän on perheensä kanssa kotona (ainakin pitäisi olla). Siinä minä puhelimessa selitän, että "mene kertomaan vaimollesi" samalla kun tyttöni kuuntelee vieressä...
-Ap-
kuuntelee toisen puhelua siinä vieressä ja asuvat tietty pienessä yksiössä yms...
Turhaa pelleilet ap.
Toivottavasti joku vastaavassa tilanteessa saa siitä avun – ap:n tyyli vaikuttaa vähän liian tutulta...