Lue keskustelun säännöt.
Suru kirkollista?
20.06.2012 |
Miksi suurten tragedioiden yhteydessä kirkolla on monopoli kollektiiviseen suremiseen ? Kunta ryhtyy yhteistyöhön kirkon kanssa, ja hartaustilaisuuksia järjestetään peräti useita kertoja, kuten Pomarkun tapauksessa.
Eikö kenellekään juolahda mieleen, että Suomessa uskonnottomuus on niin yleistä, että edes yksi kolmesta surutilaisuudesta voisi olla ei-kirkollinen?
Jopa tulee mieleeni, että näin dominoivasti toimiessaan kirkko yrittää lisätä jäsenmääräänsä. Kunnallisten virkamiesten tulisi puolestaan olla sitoutumattomia ja tasapuolisia näissä tilanteissa, eikä alistua kirkon määräysvallan alle.
Kommentit (39)
eikä Jumalalla ole riittänyt enää voimaa pelastaa pieniä lapsia isänsä kynsistä.
vai eikö ole halunnut, ehtinyt, ...
Uskonnon kautta näitä tragedioita on mahdoton selittää, aina törmätään paradokseihin.
On todella tarpeen, että ihminen voisi hakea oikeaa lohtua järkytykseensä. Uskonto ei siihen pysty, ei todellakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tällaisten tragedioiden yhteydessä. Onpa kaikkivoipa ja hyvä tämä Jumala, kun sallii tällaiset tapahtumat. Irvokasta ja vastenmielistä. En ymmärrä uskovaisia.
-Lapsesi on nyt taivaassa ja näet hänet kuolemasi jälkeen
-Lapsesi maatuu mullaksi ja elää muistoissasi
järjestää millaisia tilaisuuksia tahansa, kunhan lakia ja hyvää tapaa ei loukata.
Kirkkoon kuulumattomat voivat järjestää ne tilaisuudet ihan hyvin. Ei sinne kirkkoon ole pakko mennä.
-Lapsesi on nyt taivaassa ja näet hänet kuolemasi jälkeen
-Lapsesi maatuu mullaksi ja elää muistoissasi
Toisekseen ainakaan kristinusko ei edes opeta, että lapsesi olisi taivaassa kuoltuaan... mutta uskovaiset taitavat muutenkin elellä jossain muussa ulottuvuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos nämä kirkkoon ei-kuuluvat nauttisivat vapaa-ajattelijoiden ym. tarjoamista kriisipalveluista.
Otat sinne yhteyttä ja valitat asiaa. Kirkko saa ihan vapaasti järjestää tilaisuuksiaan.
jotka ilmaiseksi jakavat tukea ja lohtua kriiseissä. Jostain kumman syystä näin eivät tee vaan päinvastoin vaativat kirkkoakin lopettamaan kriisiavun.
Kunnallisilla virkamiehillä on virka-aikansa (mehän emme halua maksaa lisää veroja, emmehän, siksi niin moni on kirkostakin eronnut), heitä ei voi vaatia tukemaan yhteisöjä surussa virka-ajan jälkeen ilmaiseksi. Odotankin, että ateistit vuokraavat tiloja ja palkkaavat väkeä avuksi. Kirkkohan tekee noin niillä verovaroilla, joita minäkin maksan. Ei luulisi olevan liian vaikeaa ateistien tehdä samoin ja kerätä rahat keskuudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Lapsesi on nyt taivaassa ja näet hänet kuolemasi jälkeen
-Lapsesi maatuu mullaksi ja elää muistoissasi
Jos uskovaisella kuolee oma läheinen, niin miksi sitten itketään pohjatonta surua eikä iloita sen upean ja tuskottoman elämän johdosta, jonka kuollut saa. Lisäksi tiedetään, että itse tullaan hänet näkemään kuoleman jälkeen. Jossain maassahan näin tehdään eli iloitaan ja juhlitaan itkemisen sijasta.
ymmärtää, että nämä uskovaisetkin itsekvät ja surevat kaipausta. Uskovaisellekin koko eliniän pituinen ero on pitkä.
Vai luuletko, ettei uskovaiset kaipaa esim. työmatkalla olevaa puolisoaan?
-Lapsesi on nyt taivaassa ja näet hänet kuolemasi jälkeen
-Lapsesi maatuu mullaksi ja elää muistoissasi
Jos uskovaisella kuolee oma läheinen, niin miksi sitten itketään pohjatonta surua eikä iloita sen upean ja tuskottoman elämän johdosta, jonka kuollut saa. Lisäksi tiedetään, että itse tullaan hänet näkemään kuoleman jälkeen. Jossain maassahan näin tehdään eli iloitaan ja juhlitaan itkemisen sijasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
millään tavoin? Edes sisäisesti? Kyllähän sitä menettää kun lähenen kuolee: taloudellisesti, sosiaalisesti, fyysisesti jne. voi jäljelle jääneet kärsiä.
-Lapsesi on nyt taivaassa ja näet hänet kuolemasi jälkeen
-Lapsesi maatuu mullaksi ja elää muistoissasi
Jos uskovaisella kuolee oma läheinen, niin miksi sitten itketään pohjatonta surua eikä iloita sen upean ja tuskottoman elämän johdosta, jonka kuollut saa. Lisäksi tiedetään, että itse tullaan hänet näkemään kuoleman jälkeen. Jossain maassahan näin tehdään eli iloitaan ja juhlitaan itkemisen sijasta.
että mihinkä tahoon kunnan virkamies voisi ottaa yhteyttä surutilaisuuden järjestämiseksi? Tilat, henkilöstö ym pitäisi olla koko ajan valmiina.
Mitä ap:n mielestä kirkko saisi tehdä? Miksi se ei saa tarjota jäsenilleen tilaisuuksia? Varsinkin kun tämä jäsenistö ei kiellä muitakaan nauttimasta jäsenistön maksamista veroista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etten oikein ymmärrä miksi kukaan menisi jonkun puolituntemattoman lapsen murhan takia suremaan kirkkoon. Mitä siitä saa?
En kyllä koe kirkkohäitä ja hautajaisia läheistenkään kohdalla kuin pakkopullaksi. Ihme lätinää. Kukin sitten koettaa tykönään tulla surunsa kanssa sinuiksi, mitä apua siihen voi saada papilta, joka todennäköisesti on itsekin ihan harhainen, jos nimittäin uskoo omiin juttuihinsa.
esim. taloudellista apua diakonian puolelta kuin vain jäsenilleen? Muuten on jäsenistön kalastamista?
Täytyykö kirkon ovella esittää virkatodistus, jossa lukee kirkkoon kuuluminen, muuten ei saa sisään tulla?
Entä lapsityö? Monet meidänkin lasten kerhossa eivät kuulu kirkkoon. Silti vanhemmat haluavat juuri seurakunnan kerhoon, koska siellä ohjelma monipuolista yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etten oikein ymmärrä miksi kukaan menisi jonkun puolituntemattoman lapsen murhan takia suremaan kirkkoon. Mitä siitä saa? En kyllä koe kirkkohäitä ja hautajaisia läheistenkään kohdalla kuin pakkopullaksi. Ihme lätinää. Kukin sitten koettaa tykönään tulla surunsa kanssa sinuiksi, mitä apua siihen voi saada papilta, joka todennäköisesti on itsekin ihan harhainen, jos nimittäin uskoo omiin juttuihinsa.
mutta tämä viimeinen tapahtui kunnassa jossa alle 2500 asukasta. Kaikki siis tuntevat toisensa joten koskettaa ympäröivää yhteisöä aivan eri tavoin.
En kuulu kirkkoon itsekkään, mutta en oikein tiedä kuka muu voisi järjestää jonkun yleisen surutilaisuuden ja mitä siellä sanottaisiin. Ei kunnan työntekijät ole mitään surun kohtaamisen ammattilaisia ja jos suoraan sanotaan, minulla ei ateistina ole edes mitään lohduttavaa sanottavaa. Uskon että elämä loppuu kuolemaan kokonaan. En silti haluaisi tällaista sanomaa julistaa muille sureville ihmisille, joilla ehkä on joku lohdullisempi näkemys.
keksiä mitään lohdullisia valheita! Asia on kamala, ja meidän pitäisi yhdessä kamaloida sitä ja varmistaa ettei se enää koskaan toistu. Jokainen ihminen saa vain sen yhden tilaisuuden.
Kerroppa todellakin MITEN? Jos puhuu kuin se piispa aikoinaan Aasiassa tsunamin aikaan niin onpa todella heikot eväät!
Vastaappa nyt miten kirkko lohduttaa? Äläkä sano, että kuuntelevat sillä kuka tahansa osaa kuunnella tai olla läsnä tai lukea Raamattua. Minäkin teen sitä enkä kuulu kirkkoon!
Eikös ne lohdun kuuluisat lauseet ole; kaikella on aikansa ja se oli Jumalan tahto.
Kaikki jotka oikeesti kuuntelevat niitä tekstejä, ajatuksella, eivät voi saada sieltä lohtua.
Lohtu tulee siitä kun näkee miten muut surevat, tuntee surun painaman ilman, katsooo kauniita kynttilöitä ja kuulee harmonista urkumusiikkia, tulee rauhallinen olo. Mutta ne raamatun tekstit ovat yöäk.
hah hah let me laugh
Ja sit tää koulutettu asiantuntija sanoo jotain tämmöstä että; hänellä oli varmaan niin suurta ahdistusta ettei löytänyt muuta ulospääsyä..
Joo, se me kaikki tiedettiin, ilman koulutustakin..helpompi on ampua kun lähteä kuuntelemaan hartaita säveliä ja katsomaan kun lampaan silmin muka kuunnellaan
Kunnan pitäisi järjestää ei seurakunnan