Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä lukion kurssitarjottimesta hölkäsen pöläystä.
20.06.2012 |
Poikani pääsi lukioon, ja kävi tekemässä kurssisuunnitelman ekaksi vuodeksi, ilmeisesti lukujärjestyskin tuli jo selville.
Tutustuin hänen kurssitarjottimeensa, enkä ymmärrä siitä yhtään mitään. Ihan siansaksaa minulle. Toivottavasti hän saa kaiken tarvitsemansa, kurssisuorituksiin liittyvän tuen koulusta - äiti ei voi auttaa.
Miten paljon lukiolaisenne ovat tarvinneet apua ja tukea kotijoukoilta?
Kommentit (23)
Koululla oli niin hyvät tutorit, jotka avustivat uusia oppilaita näiden kurssivalintojen tekemisen kanssa. Oli se vaan niin paljon helpompaa sillon muutama kymmenen vuotta sitten;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opo, ryhmänohjaaja, mahdolliset tutorit.
Ei se loppujen lopuksi ole vaikeaa, se tarjottimen lukeminen. Alussa tarvitsee siihen koulun opinto-oppaan, jotta pystyy tulkitsemaan niitä koodeja (jotka on kyllä ihan loogisia). Jonkun verran ne vaihtelee kouluittain, mutta periaate on tämä: AI1.1 on äidinkielen 1. kurssi, 1. ryhmä, AI1.2 on äidinkielen 1. kurssi, 2. ryhmä. RUB2.1 on b-ruotsin 2. kurssi, 1. ryhmä, RUB2.3 on b-ruotsin 2. kurssi, 3. ryhmä.
Kun opiskelija menee ykköselle, hän valitsee pääsääntöisesti kurssinsa sieltä tarjottimen vasemmasta laidasta, ykkösvuoden kursseista. Sieltä hänen täytyy osata valita ensisijaisesti pakolliset kurssit, mutta haluamansa valinnaiset myös. Tarjotin on järjestetty jaksoittain, eli opiskelijan täytyy tehdä nämä valinnat 5-6 kertaa vuodessa (riippuen jaksojen määrästä).
Jokaiselta vaakariviltä voi valita vain yhden kurssin, sillä jokainen vaakarivi on ns. tuntipaikka, palkki tms. (millä nimellä kukin koulu sitä kutsuukin) Nämä tunnit järjestetään samaan aikaan lukujärjestyksen mukaisesti.
Kurssitarjoitin on ihan looginen kun siihen vähän tutustuu. Toki hienoisia eroja lukioittain esiintyy, mutta yritän nyt selventää sitä yleisintä minkä olen nähnyt:
Yleensä lukiossa on 5 jaksoa, joten tarjottimessa 5 saraketta/isompaa laatikkoa. Joissain lukioissa on tarjottimessa eroteltu erikseen 1/2/3 vuonna suositeltavat kurssit, joten allekain voi olla 3 laatikkoa. Ota nyt tarkasteluun vasemman yläkulman sarake/laatikko = ekan vuoden ekan jakson tarjolla olevat kurssit:
Se on tyypillisesti jaettu pystysarakkeisiin, jotka on numeroitu 1-7 (8). Yksi pystysarake on aina lukujärjestyksen tietty kohta, eli allekain olevat kurssit menevät samaan aikaan, eli samasta pystysarakkeesta voi valita vain yhden kurssin. Tyypillisesti ääripäiden tunnit on lukujärjestyksessä ääripäinä, eli keskelle ei kannata jättää tyhjää, jos ei halua hyppytunteja.
Jokainen kurssi on merkitty koodilla: Oppiaineilla on omat koodit: ai-äidinkieli, hi-historia, ps-psykologia jne. sen perässä on numero, yleensä mallia 1.1 Ensimmäinen numero kuvaa kurssin numeroa ai1.1 on äidinkielen ensimmäinen kurssi, ai2.1 on äidinkielen toinen kurssi. Yleensä kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. Pilkun jälkeen tuleva numero kertoo ryhmän numeron: ai1.4 kertoo, että äidinkielen ykköskurssia on siinä lukiossa ainakin neljä ryhmää, joista oppilas voi valita sen, mikä parhaiten omaan lukujärjestykseen sopii.
Näiden lisäksi kurssikaaviossa saattaa olla muutakin tietoa, esim. luokkahuoneen numero, jossa kurssi pidetään tai opettajan nimikirjaimet .
Kun lukujärjestystä lähtee tekemään, niin se kannattaa aloittaa harvinaisemmista kursseista. Eli ensin etsitään esim. valinnaisen kielen kurssit ja ympyröidään ne (ekana vuonna yleensä kurssit 1-3), koska niitä tyypillisesti löytyy vain yhdet kappaleet, niin ne määrittävät sitten minne muut kurssit on sijoitettava. Sen jälkeen kannattaa etsiä muut kielet ja matematiikka, eli aineet, joissa on edettävä järjestyksessä. Useimmista reaaliaineista on ekana vuonna vain 1 kurssi, joten on ihan sama missä vaiheessa vuotta sen suorittaa, eli ne voi etsiä sitten viimeisenä. Palapeliähän se on ja kannattaa tehdä lyijykynällä, sillä todennäköisesti jotain valintaa täytyy muuttaa kun huomaa, ettei joku kurssi sovi minnekään.
T. Opo
Huomaan heti kun luin nelosen kommentin, että näköjään jossain päin Suomea palkit onkin vaakarivejä, kun itse olen tottunut, että ne ovat aina pystyrivejä. Mutta periaate on sama: yhdestä palkista voi valita vain yhden kurssin, kun ne menevät päällekäin.
Ja opas on tosiaan tärkeä apu.
Itse suosittelen tekemään heti syksyllä koko vuoden valinnat, eikä jakso kerrallaan, sillä muuten voi tulla ikäviä yllätyksiä matkan varrella, kun joku kurssi onkin jäänyt välistä... Tekemällä koko vuoden kerralla on myös helpompi tasapainottaa jaksoja, ettei yhdestä jaksosta tule aivan mahdotonta esim. pelkkiä lukuaineita ja kaikki kielet samassa jaksossa.
Itse suosittelen tekemään heti syksyllä koko vuoden valinnat, eikä jakso kerrallaan, sillä muuten voi tulla ikäviä yllätyksiä matkan varrella, kun joku kurssi onkin jäänyt välistä... Tekemällä koko vuoden kerralla on myös helpompi tasapainottaa jaksoja, ettei yhdestä jaksosta tule aivan mahdotonta esim. pelkkiä lukuaineita ja kaikki kielet samassa jaksossa.
Ehdottomasti näin, muotoilin viestini huonosti. Koko lukuvuoden valinnat kannattaa tehdä etukäteen, mutta toisaalta niitä valintoja voi sitten tarkistaa aina jakson vaihtuessa ja tarvittaessa tehdä muutoksia - siinä mielessä ne pitää käydä kuitenkin läpi monta kertaa vuodessa.
4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauska kuulla, etten ole ainoa...
Pitkään pojalla eilen meni tulevalla koulullaan valintoihin, ja onneksi käsittääkseni siinä valmisteltiin koko lukuvuosi. Kai se lukujärjestys äidillekin viimeistään syksyllä aukeaa.
Kurssejä hänelle tulee ekalle vuodelle 32. Onko se oikea/normaali määrä? Terv. AP
Kurssejä hänelle tulee ekalle vuodelle 32. Onko se oikea/normaali määrä? Terv. AP
Meillä ainakin sanotaan, että n. 30 kurssia pitäisi ekan vuoden jälkeen olla kasassa.
Ne lukujärjestykset tulee kurssitarjottimen valintojen mukaisesti. Ne voi itsekin tehdä koko lukuvuodeksi jo nyt (jos haluaa), mutta ne näkyy sitten Wilmassa tai mikä järjestelmä teillä onkaan käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ei ole äidin apua tarvinnut muuhun kuin maksajan rooliin.
Nykyään tekevät itse lukujärjestyksen ja sitäkin voi muuttaa tarvittaessa. Opon kanssa hoitavat asian.
Älä vaivaa asialla päätäsi.
on se, että mitä ÄITI tekee tässä yhtälössä? Mulle ei ois tullu mieleenkään kysyä/tehdä/näyttää kurssitarjotinta äidille, pakolliset kurssit on hyvin tarkkaan kerrottu ja alkututustumisen jälkeen tarjotinta oli helppo ymmärtää. Kyllä ne siellä koulussa neuvoo. Poikasi on jo OPISKELIJA eli vastuuta täytyy osata ottaa. Oma äitini oli lukio-opinnoissani sen verran mukana, että kävi vanhempainilloissa ja maksoi kirjat :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olemme taustalla, kun poika sortteeraa kurssejaan, mutta osoitamme kuitenkin kiinnostusta opintoja kohtaan. Poika selvitti itse systeemin ja kertoi sen sitten vanhemmille. Yhdessä ratkaistiin noita asioita. Poika hoitaa asian itsenäisesti, mutta on selvästi tyytyväinen, että vanhemmat osallistuvat ja välittävät.
Oma äitini oli lukio-opinnoissani sen verran mukana, että kävi vanhempainilloissa ja maksoi kirjat :)
ja lapset tietävät ja tuntevat sen.
Me olemme taustalla, kun poika sortteeraa kurssejaan, mutta osoitamme kuitenkin kiinnostusta opintoja kohtaan. Poika selvitti itse systeemin ja kertoi sen sitten vanhemmille. Yhdessä ratkaistiin noita asioita. Poika hoitaa asian itsenäisesti, mutta on selvästi tyytyväinen, että vanhemmat osallistuvat ja välittävät.
Oma äitini oli lukio-opinnoissani sen verran mukana, että kävi vanhempainilloissa ja maksoi kirjat :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on se, että mitä ÄITI tekee tässä yhtälössä? Mulle ei ois tullu mieleenkään kysyä/tehdä/näyttää kurssitarjotinta äidille, pakolliset kurssit on hyvin tarkkaan kerrottu ja alkututustumisen jälkeen tarjotinta oli helppo ymmärtää. Kyllä ne siellä koulussa neuvoo. Poikasi on jo OPISKELIJA eli vastuuta täytyy osata ottaa. Oma äitini oli lukio-opinnoissani sen verran mukana, että kävi vanhempainilloissa ja maksoi kirjat :)
Kyllä minua kiinnostaa poikani opinnot, ja nykylukio on ihan erilainen kuin mitä se oli omassa nuoruudessani. Tässä on vielä sellainen hauska yksityiskohta, että olen itse käynyt samaa lukiota aikoinani.
Onko sinusta jotenkin paha, että haluan osallistua? Kurssivalintoihin en toki ole puuttunut, enkä (kuten keskustelusta käy ilmi) niitä olisi ymmärtänytkään. AP
Mutta ei vanhempien tarvitse osata niitä kurssivalintoja tehdä, sen neuvonnan hoitaa koulu/opo/tutorit.
Onneksi oman tyttöni koulussa, opo oli tehnyt kurssiehdotuksen ekaluokkalaisille. Tyttö vaihtoi sieltä joitain kursseja opon avustuksella, jotta sai enemmän niitä aineita joita aikoo myös kirjoittaa.
Suoritti 35 kurssia erinomaisin arvosanoin, joten eikähän se mennyt ihan putkeen ja kerkiää suorittaa kaikki pakolliset ennen lukion loppua.
Kummipojalla äiti sähläsi kaikki lukiovuodet mutta silti istui vielä kirjoitusten jälkeenkin iltalukiossa, että sai lakkinsa pari viikkoa sitten. Olisi muuten jäänyt joku pakollinen kurssi suorittamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ei ole äidin apua tarvinnut muuhun kuin maksajan rooliin.
Nykyään tekevät itse lukujärjestyksen ja sitäkin voi muuttaa tarvittaessa. Opon kanssa hoitavat asian.
Älä vaivaa asialla päätäsi.
Meilä jo lakki kaapissa. Ei tarvittu äidin apua eikä isänkään.
Kun kyse oli ammattilukiosta ja valintoja piti tehdä ensimmäisenä syksynä seuraavaksi neljäksi vuodeksi, ainoa neuvo oli: valitse riittävän monta, että voit jättää pois sellaisen, joka tuntuu liian vaikealta.
Realisti oli sikäli, että ensimmäisenä heivattiin pois ruotsi, ja myös englannissa varauduttiin siihen, että kompensaatiopisteitä reaalista tullaan tarvitsemaan.
Siksi opiskelija valitsi riittävän monta reaaliainetta kirjoituksiin asti (yksi ilmeisesti jäi viimein pois) ja lakki tuli.
Vierailija kirjoitti:
Kurssitarjoitin on ihan looginen kun siihen vähän tutustuu. Toki hienoisia eroja lukioittain esiintyy, mutta yritän nyt selventää sitä yleisintä minkä olen nähnyt:
Yleensä lukiossa on 5 jaksoa, joten tarjottimessa 5 saraketta/isompaa laatikkoa. Joissain lukioissa on tarjottimessa eroteltu erikseen 1/2/3 vuonna suositeltavat kurssit, joten allekain voi olla 3 laatikkoa. Ota nyt tarkasteluun vasemman yläkulman sarake/laatikko = ekan vuoden ekan jakson tarjolla olevat kurssit:
Se on tyypillisesti jaettu pystysarakkeisiin, jotka on numeroitu 1-7 (8). Yksi pystysarake on aina lukujärjestyksen tietty kohta, eli allekain olevat kurssit menevät samaan aikaan, eli samasta pystysarakkeesta voi valita vain yhden kurssin. Tyypillisesti ääripäiden tunnit on lukujärjestyksessä ääripäinä, eli keskelle ei kannata jättää tyhjää, jos ei halua hyppytunteja.
Jokainen kurssi on merkitty koodilla: Oppiaineilla on omat koodit: ai-äidinkieli, hi-historia, ps-psykologia jne. sen perässä on numero, yleensä mallia 1.1 Ensimmäinen numero kuvaa kurssin numeroa ai1.1 on äidinkielen ensimmäinen kurssi, ai2.1 on äidinkielen toinen kurssi. Yleensä kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. Pilkun jälkeen tuleva numero kertoo ryhmän numeron: ai1.4 kertoo, että äidinkielen ykköskurssia on siinä lukiossa ainakin neljä ryhmää, joista oppilas voi valita sen, mikä parhaiten omaan lukujärjestykseen sopii.
Näiden lisäksi kurssikaaviossa saattaa olla muutakin tietoa, esim. luokkahuoneen numero, jossa kurssi pidetään tai opettajan nimikirjaimet .
Kun lukujärjestystä lähtee tekemään, niin se kannattaa aloittaa harvinaisemmista kursseista. Eli ensin etsitään esim. valinnaisen kielen kurssit ja ympyröidään ne (ekana vuonna yleensä kurssit 1-3), koska niitä tyypillisesti löytyy vain yhdet kappaleet, niin ne määrittävät sitten minne muut kurssit on sijoitettava. Sen jälkeen kannattaa etsiä muut kielet ja matematiikka, eli aineet, joissa on edettävä järjestyksessä. Useimmista reaaliaineista on ekana vuonna vain 1 kurssi, joten on ihan sama missä vaiheessa vuotta sen suorittaa, eli ne voi etsiä sitten viimeisenä. Palapeliähän se on ja kannattaa tehdä lyijykynällä, sillä todennäköisesti jotain valintaa täytyy muuttaa kun huomaa, ettei joku kurssi sovi minnekään.
T. Opo
En oikein tajua sitä että kun olen valinnut pitkän matematiikan, niin minulla on kaksi matikan kurssia samassa jaksossa: Ensimmäinen ja kuudestoista kurssi?? Kyllä, kuudestoista, vaikka ensimmäistäkin pitää suorittaa. Mistä syystä matikassa kuudestoista kurssi ensimmäisessä jaksossa?
Vierailija kirjoitti:
on se, että mitä ÄITI tekee tässä yhtälössä? Mulle ei ois tullu mieleenkään kysyä/tehdä/näyttää kurssitarjotinta äidille, pakolliset kurssit on hyvin tarkkaan kerrottu ja alkututustumisen jälkeen tarjotinta oli helppo ymmärtää. Kyllä ne siellä koulussa neuvoo. Poikasi on jo OPISKELIJA eli vastuuta täytyy osata ottaa. Oma äitini oli lukio-opinnoissani sen verran mukana, että kävi vanhempainilloissa ja maksoi kirjat :)
Minä en luota kouluihin enkä opoihin.
Matematiikassa (siis pitkässä) on 13 valtakunnallista kurssia. Se kurssi 16 on joku koulun oma kurssi, saattaa olla esim. peruskoulumatematiikan kertauskurssi tai jokin vastaava.
Minua taas kiinnosti tutustua kurssimuotoiseen lukioon vuosi sitten niin paljon että luin kaikki lukion sivuilta ja jo kesällä ennen ekan luokan alkua olimme jo tyttären kanssa suunnitellet mitä kursseja hän valitsee minäkin vuonna.
Ei ole mitään kryptistä vaan loogista ja ihan helppoa kun on tutustunut asiaan. Tänä vuonna on tytär tutorina neuvomassa uusia ekaluokkalaisia.
Minusta vanhempien pitäisi kyllä opetella tuo systeemi. Olemme paljon tyttäreni kanssa keskustelleet ja miettineet kursseja ja on kivaa että joku kotonakin ymmärtää asiasta.
Ap:lle vaikutat tosi mukavalle äidille (tämä ilman mitään sarkismia). Mun mielestä sinun ei kannata murehtia kurssitarjottimen koodeista ja niiden lukemisesta. Itse enemmin keskittyisin tukemaan ja kannustamaan lastani opinnoissa. Esim. kyselemällä miten koulupäivät, kurssit, tehtävät yms. sujuvat, mistä tykkää, mitkä ovat innostavia aineita jne. Tarpeen tullen voit vaikka tarjoutua kyselemään sanoja sanakokeita varten. En osaa ranskaa, mutta ihan onnistuneesti olen kuulustellut läksyjä. Kielissä lapsi on esim. tavannut kirjain kirjaimelta sanojen kirjoitusasua
Koko homma on niin muuttunut minun ajoistani. Meillä ei ole vielä tarvinnut kurssivalintaa tehdä. Mutta pitäisi alkaa katselemaan sitä nyt loppuviikosta pojan kanssa.
Olen ihan pihalla kuvioista esikoisen kanssa :)