YH=varma pano?

kokemusta asiasta, mutta omalla kohdallani olen nyt ehdottomasti paljon vaikeampi tai lähes mahdoton pokattava kun olen yh, kuin koskaan aiemmin. En ala yhdenyön juttuihin, ei huvita. Otan nyt tilanteet hitaammin kuin koskaan ja viimeisin seksi on edelleen lasteni isän kanssa, vaikka muita olen jo tapaillut ja tapaan edelleen.

Olen erittäin varovainen ja välttelen aktiivisesti kaikkia kontakteja miehiin.

Kai sitä nyt Yh:kin seksiä haluaa ja tämä yh haluaa paljon ja usein. Totuin avioliittoni aikana että seksiä oli joka päivä ja seksi oli hyvää. Minkäs koira karvoistaan :D. Ei se että olen nykyään yh, ole vaikuttanut seksuaalisuuteeni.

joku sentään myöntää :D

Kai sitä nyt Yh:kin seksiä haluaa ja tämä yh haluaa paljon ja usein. Totuin avioliittoni aikana että seksiä oli joka päivä ja seksi oli hyvää. Minkäs koira karvoistaan :D. Ei se että olen nykyään yh, ole vaikuttanut seksuaalisuuteeni.

eivät kaikki elä täsmälleen samalla tavalla ja tunne ja koe keskenään samalla tavalla. Tuo kyseinen leski kertoi nauttivansa säännöllisistä seksisuhteista, MUTTA monelle muulle puolestaan säännöllinen seksi ei ole välttämättömyys tai välttämättä kiinnosta lainkaan.

Mutta taidat olla sitä tyyppiä joka valikoi "totena" kommentit sillä perusteella että ne vahvistavat omia mielikuviasi jostain asiasta, riippumatta siitä ovatko omat mielikuvasti edes totta tai ei. Vaikutat suoraan sanottuna kuule aika tyhmältä.

yh:t yrittää vokotella meidän miehet! Jos ette kelvannut omille miehillennekään niin miksi kelpaisitte meidän miehille?

Enkä tiedä onko harhaluuloni yksinhuoltajia kohtaan tunnetusta katkeruudesta jotenkin sen väärempi, kuin oletus, että yh:t olisivat "helppoja" tai erityisen miehenkipeitä.

kovia kokenut ujo nainen joka pelkää miehiä. Hän on ollut eronsa jälkeen sinkku jo vuosikaudet. Hänen eronsa takana on hyvin traaginen tapaus joka kosketti monia ihmisiä pienessä kaupungissa. Hänen ex-miehensä on ollut jo vuosia laitoshoidossa. Muistan vielä ne ajat miten mukava hänen mies oli ennen sairastumistaan, ja kukaan naisen tunteva ei syyttele naista "väärästä miesvalinnasta" tai varsinkaan siitä että hän on yksinhuoltaja. Toisaalta, asummekin Ruotsissa jossa asenteet elämässään kovia kokeneita kohtaan eivät ole oniin vahingoniloiset ja julmat kuin Suomessa, siltä minusta tuntuu.



Olen yrittänyt aina toisinaan turhaan houkutella tuota naista kaveriksi illanviettoon tai sellaisiin tapahtumiin jossa hän voisi tavata sinkkuja. Hänen varautuneisuutensa läpi ei varmasti helpolla pääse.

Helsingissä ainakin on tietyt baarit, joissa juurikin yh-mammat metsästävät miestä. Touhu on suoraviivaista, mikä selittyy luonnollisesti sillä, että lapsia ei saa kovin usein hoitoon. Hommat hoituu sitten poikki ja pinoon -meiningillä.



Samaisissa kapakoissa on kaikennähneitä limaisia miehiä ja vaari-ikäisiä pukumiehiä onneaan koittamassa.



Suoraan voi sanoa että nämä paikat ovat paneskelua varten - ei niinkään kumppanin metsästystä. Tiedä sitten mikä meininki pikkukaupungeissa on, jossa ainakin periaatteessa ihmiset tuntevat toisensa. Ne kai sitten käy laivalla?