Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsia ei enempää kasvateta ottamaan kaikki huomioon??
18.06.2012 |
Olen niin kyllästynyt tyttäreni "kavereihin". Käyttävät tyttöä hyväkseen ja ovat hänen kanssaan kun ei ole muuta tekemistä.
Tyttö on 12v ja itkee itsekseen kun ei kelpaa kenellekään.
Minä hermorauniona yritän ohjata tyttöä olemaan vahvempi ja sanomaan näille "kavereille" suorat sanat. Ja etsimään kuita kavereita (vähän vaikeampi homma)..
Nytkin ovat tulossa meille mutta matka kestänyt jo toista tuntia (asuvat 10 min päässä). Tyttö soittaa koko ajan että koska tuutte ja sanovat että tulossa, tulossa...
Meillä on tramboliini ja ulkoporeamme ja ainoa koti jonne isompikin kaveriporukka on tervetullut. Mutta kun sanon että tänään ei saa olla meillä kun tehdään pihatöitä tmv, niin sitten ei ole lapsellakaan kavereita.
Miksi aikuiset eivät opeta lapsilleen miten toisia kohdellaan!!!
Meidän kumpikaan lapsista ei ole koskaan syrijinyt muita ja aina ovat valmiina ottamaan kolmannen ja neljännen jne kaverin mukaan. Mutta tuntuu että tosi monella muulla on niin vaikea ottaa sitä kolmatta jne mukaan..
Olen niin rikki tän asian kanssa. Miten lapset voivatkaan olla nin ilkeitä toisilleen.
Kommentit (21)
Tytöillä on juurikin tuollaista. Kilttejä ja muita huomioivia on helppo pomottaa ja sivuuttaa, koska he eivät itse ole kyynärpäät ojossa omimassa itselleen bestiksiä ja syrjimässä ns. kolmansia pyöriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli suosittu ekalla ja tokalla ja mun toinen lapseni on aina ollut ns. suosittu.
Ja olen aina ollut valppaana kaveriasioiden kanssa ja herkästi kysellyt miksi se ja se meni kotiin (jos on esim kolme leikkinyt ja yht´äkkiä yksi lähtenyt kotiin). Siinä helposti huomaa jos on syrjimisen takia lähtenyt. Ja tällöin olen jäljelle jääneille pitänyt pienen puhuttelun.
Olen myös toisella korvalla kuunnellut mitä keskenäään puhuvat jne ja helposti äänensävyistä kuullut jos jollekin ollaan ilkeitä ja ohjannut tässäkin tilanteessa.
Ja pari vuotta sitten yritin puhua muutaman vanhemman kanssa syrjimisestä ja vanhempien kommentti oli että kyllä lapset osaavat keskenään ratkoa asiat, ei tarvi puuttua. Kysyin että jos teidän lasta aletaan syrjiä, eikä silloinkaan tarvi puuttua, ja vastaus oli ei.
AP
Inhottavaa. Meillä auttoi se, kun kolmannella luokat muuttuivat ja ystäväpiiri sitä myöten laajeni.
musiikkiluokalla ja luokka on sama 3-9 luokat. Nyt tyttö menee kuudennelle.
Joten kaverit eivät luokalla vaihdu:(
AP
Tytöllesi sanoisin että pää pystyyn ja uusia kavereita etsimään! Jos yksi vaan odottaa kotosalla että muut tulevat leikkimään, asetelma menee helposti tuollaiseksi kieroutuneeksi. Sano sille tytöllesi että näin kivalla ilmalla voisi lähteä esim. hakemaan jätskin tai pyöräilemään, ihan turha odotella kotosalla! Kun tytölläsi on muuta puuhaa ja kaverinsa huomaavat sen, arvostus voi yllättäen nousta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se tosin usein loppuu vähän vanhempana, n. 15 vuotiaana, ellei sitten kyse ole "oikeasta kiusaamisesta". Vaikka onhan tuollainen syrjiminenkin kiusaamista, mutta usein se on niin, ettei syrjitä vain yhtä, vaan joukossa on yksi ns. keskushenkilö, joka liittoutuu milloin kenenkin kanssa ja syrjii sitten toisia.
Ehkä sinun tyttösi eroaa joukosta siinä, ettei hän osallistu syrjintään, sen sijaan ko. tyttöporukassa on varmasti muitakin, joita aina välillä syrjitään, eli sinun tyttösi ei ole ainoa.
Jos pystyt keksimään, kuka joukosta on se "keskushenkilö", joka toimintaa pyörittää, voisit sanoa tytöllesi että yrittäisin ystävystyä lähemmin sen/niiden tyttöjen kanssa, joita tämä keskushenkilö tiettynä hetkenä syrjii. Ehkä he saisivat perustettua oman porukan, jossa ketään ei syrjitä, koska sellaisiakin tyttöporukoita on. Tosin kun tytöt ovat tottuneet tuollaiseen syrjimistouhuun, on niiden tosi vaikea oppia toisenlaista ystävyyttä, ennen kuin vasta vähän vanhempina ja viisaampina.
Ihan on täälläkin koulukiusaajia liikkeellä, samoin metodein, ja irl heihin törmää myös. Siis sellaisia, joiden on pakko pönkittää omaa olemistaan parjaamalla poissaolevia ja yrittämällä kerätä ympärilleen uskollisia vasalleja.
-3-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli suosittu ekalla ja tokalla ja mun toinen lapseni on aina ollut ns. suosittu.
tokaluokan jälkeen, ettei lapses ollutkaan enää ns suosittu? Siitäkö lähtien hän on ollut ns varakavaeri?
Tyttöjen keskuudessa ihan normaalia. Yleensä 3 hengen kaveripiirit on ongelmallisimpia, koska yksi on aina se joka jää ulkopuolelle. Siitä syntyy sitten kilpailu, ketkä ovat "bestiksiä" ja valitsevat aina toisensa kun johonkin tehtävään vaadikaan kaksi...
Itse ehdottaisin että kehotat lasta puhumaan kavereille. Ei ole väärin kysyä tilanteesta ja sanoa että hei, mä tykkään teistä kaikista, miksi me ei voida olla yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on niin totta tyttöjen keskuudessa. Pojilla ei koskaan ole ollut vastaavia ongelmia, isompi porukka on aina leikkinyt keskenään. Joka luokalla näköjään on joku toisia sorsiva tyttö, jonka "annetaan" tehdä valinnat kuka milloinkin pääsee mukaan. Se oikeasti empaattinen ja reilu kaveri ei sitten olekaan välttämättä suosituin vaan joku ilkeä kiusaaja. Syy on monesti myös aikuisten naisten eikä omena kauaksi puusta putoa.. Joku äiti kehtaakin sanoa, että "ei kaikkien kanssa tarvitse leikkiä, kyllä Jessica saa itse valita kaverinsa". Miten muuten työpaikoilla aikuiset naiset leikkisivät näitä samoja "hiekkalaatikkoleikkejä".
Se on valitettavasti niin, että kilttiys on luonteenpiirteenä vahva altistumisriski kiusaamiselle ja masentumiselle. Mulla on samantyyppinen tausta. Kun haluttiin käyttää mukavaa, isoa kotia hyväksi, oli kavereita. Kun meille ei saanut tulla, en yhtäkkiä ollutkaan haluttu kaveri. Koulussa olin se, joka antoi kopioida läksyt ja teki asioita muiden puolesta, mutta ei siltikään päässyt porukoihin mukaan ennen kuin vasta yläasteella, kun sai rohkeutta sanoa, että ei! Minä en lähde enää tähän. Pikkuhiljaa alkoi löytyä ystäviä muista piireistä. Mukavista piireistä, joissa kiusaamista ei harjoitettu millään tavalla. Kaikki olivat tasavertaisia. Tytöt ja pojat. Hiket ja lusmuajat.:)
AP: 12-vuotiaalle on melko turhaa sanoa, että kyllä se elämä vielä muuttuu. Lapsi elää vain tuossa hetkessä ja suosio on tärkeää. Voit kuitenkin rohkaista häntä ja kertoa, että asiat voisivat toisenlaisen porukan kanssa olla toisin. Että maailma ei lopu tähän. Oma vahvuus ja oma tahto antavat onnea ihan eri tavalla kuin muiden pinnallinen ihailu. Tyttö ei välttämättä vielä usko, mutta seuraile kehitystä. Näin minä tekisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän pojalla oli tuollainen kaveri. Niille sai tulla sitten kun arvon herra soittaa pojalleni. Pari tuntia myöhemmin poikani soitti ja ns. kaveri vastaa, että juujuu ihan pian. Jossain vaiheessa oli pakko sanoo pojalle, että älä kerjää. Tiedän että luvattiin, mutta kaikki eivät pidä sanaansa.
Nyt tuo ns. kaveri on toisessa koulussa ja kiusaa muita, eikä ole enää kovin suosittu.
Kaikki aikuisetkaan ei osaa kohdella toisiaan kunnioittavasti ja ottaa kaikkia huomioon tai toimia hienotunteisesti, joten miten ihmeessä he silloin osaisivat näitä asioita opettaa lapsilleenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ottamaan huomioon?
Äkkiseltään tulee mieleen meidän naapuri jossa on trampoliini vetonaulana. Lapsia ei vahdita ja huomaanpompotuksen jota siellä asuva lapsi pitää. On luonnollista että lapsia sitten ohjataan leikkimään muualla.
Jos teillä tullaan leikkimään vaan koska teillä on huvipuisto niin kehottaisin pohtimaan vähän syvemmin tuota miksi lapsellasi käy edes joskus kavereita mutta muutoin lapsi jää yksin.
Miksi lapsesi ei mene muiden kavereiden mukana?
Minusta tuo on huolestuttavaa. Onko tuo edes oikeaa ystävyyttä? Jos vanhemmat ei vie lapsia hoploppiin niin tulee teille? :D Eikö sinua nolota?
Meillä ei ole mitään pomppulinnoja mutta TADAA, lapsella on kavereita! Ja jos ne menee aina johonkin yhteen kotiin jossa on trampoliini niin koitan keksiä lapselle toisen kaverin. Ihan vaan sillä että siellä yhdessä paikassa voi kasvaa vähän vinoon.. Ei millään pahalla mutta joku raja pitää olla "saa aina herkkuja" = Lue kielletään enempi tramppaa ja sanotaan että menette vaikka lähimetsään rakentamaan majan.
Laita lapsi vaikka harrastamaan jotain. Ei oikeasti voi olla niin vaikeaa olla keksimässä mistä lapsi saa ystävän. Sinun lapsen "sosiaalisuus" on sitä että sillä on kotona jotain hienoa jota kaverit tahtoo. Ei se että se lapsesi olisi sosiaalinen tapaus. koska silloin et pohtisi tätä ONGELMAA MISTÄ LAPSI SAA KAVERIN!
Avaa silmäsi.
Tuosta kolmannen ottamisesta porukkaan on meilläkin puhuttu paljon. Oeln korostanut lapselleni, että jos sulla on meillä yksi kaveri ja toinen soittaa (usein vielä kummankin kaveri), niin aina voi sanoa, että en voi tulla teille, koska Teppo on meillä, mutta tule säkin tänne meidän kanssa leikkimään.
Moni kavereista ei toimi noin. Meillä on joidenkin kavereiden kanssa pitempi matka joka vaatii autokyytejä ja joskus sovitaan vanhempien kesken näitä kyläilyjä. Huomaan, ettei kaikki vanhemmatkaan huomioi sitä kolmatta vaan heistä on ok jättää se yksin.
Meidän tytöllä oli tuollainen "ystävä" ja hänen perheensä on ihan samanlainen eli siirtävät omaa käyttäytymistään lapseensa suoraan. Tytön äiti ja isä harrastavat kaikenlaista syrjimistä ja eristämistä yms. miksei siis myös lapsensa? Kaikki kolme lasta samanlaisia.
Jotkut vanhemmat kasvattavat lapsensa maailmannavaksi. Ei tarvitse ottaa ketään tai toisten tunteita huomioon:(
Ap, miksi et tosiaan kannusta lastasi tähyämään muihin suuntiin ystäven löytymiseksi. Nyt olet opettamassa häntä siihen, että odottaa ja odottaa, mitä muut tekevät ja vahvistat hänen ajatteluaan siitä, että hän ei kelpaa. Harrastus on hyvä ratkaisu, siinä on valmiiksi ryhmä, johon voi tuntea kuuluvansa eikä kelpaamisajatukset tule mieleen.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 10:34"]
Jotkut vanhemmat kasvattavat lapsensa maailmannavaksi. Ei tarvitse ottaa ketään tai toisten tunteita huomioon:(
[/quote]
näin se narsismi leviää kun ei opeta empatiaa ja toisista välittämistä.
teillä, jos sinun 12v olis hieman toisenlainen, suositumpi. Silloinhan sillä olisi kavereita ja olisit iloinen, kun lapsia kasvatetaan niin hyvin, että otetaan kaikki huomioon...