Lue keskustelun säännöt.
Elintasokilpailu kyllästyttää! Onko tätä teidän tuttavapiirissä?
18.06.2012 |
On tullut sellainen olo, että sitä myötä, kun tuttavapiiri alkanut keski-ikäistyä, niin jutut menneet pelkästään sille asteelle, että mitä me nyt on ostettu tai seuraavaksi ostetaan.
Oli se sitten asunto, talo, auto, vene, mökki - tai jotain huonekaluja tai jotain pienempää, kuten kengät, laukku, tms. Tosi tylsää. Keskustelut taantuneet joidenkin autojen ajo-omiaisuuksien vertailun tasolle.
Kun jossain kyläilee tai näkee tuttavia, niin jutut on vaan sitä päivitystä, mitä he ostaneet - tai sitten, mitä heidän tutut ostaneet. Meille arvostellaan joidenkin meille täysin tuntemattomien ihmisten koteja ja sisustusratkaisuja, jne.
Haluaisin keskustella asioista, politiikasta, kulttuurista, elämyksistä, ajatuksista. En tavarasta!
Tuttavien FB-päivityksetkin on enää jotain tyyliin "ostin just kalliin merkkilaukun" tai "ajettiin juuri uusi auto talliin".
Miten tämä näin pinnalliseksi on mennyt?
Ostettiin mekin uusi auto. Ei tulisi mieleenkään kirjoittaa siitä FBiin tai muutenkaan mainostaa tutuille. Kun mennään kylään, niin sitten näkevät - tai eivät näe. Itselle se auto ostettiin, ei heille. En halua leuhkia, vaikka olikin ns. "parempaa merkkiä" kuin mitä nuo autot, millä tutut yleensä ajaa.
Lainasin vanhempieni vanhaa autoa, kun omani oli kausihuollossa ja olin menossa tuttavan luo kylään. Tuttava oli pihalla vastassa. Katsoi nenänvarttaan pitkin happamesti mun autoa ja totesi "mikäs toi on, etkö sä ajakaan enää mersulla, mä luulin, että sulla on mersu". Sanoin vaan, että auto kuin auto, perille päästiin. Enkä kertonut vaihtaneeni vähän "parempaan" merkkiin.
Ostettiin uudet sohvat. Mutta ostettiin ne ihan itseä varten. Ei mainostettu niitä ystävän päivälliskutsuilla, joissa yhdet sepusti, mitkä tuolit olivat ostaneet ja toiset, minkä ruokapöydän aikovat ostaa. Merkkituotteita tietysti.
Ostin toiset Parikan kengät. En silti alkanut ystäväni tavoin kahvilassa esitellä, että katsokaas, mitkä mulla on jalassa. Nämä on nyt ne parikat, tiedättekö!
Sama juttu ruokasnobbailun kanssa. Kehuin ystävälleni saaneeni yhteisen tutun luona tosi hyvää tiramisua, itse tehtyä. Tähän ystävä tuhahti, että joo, mutta se laittaa siihen Amarettoa. Pitäisi olla marsalaa, jos haluaa tehdä aitoa tiramisua! Siis WTF?!
Mua on niin alkanut etoa tuo jonkinlainen elintasokilpailu, jota tuttavapiiri harrastaa. Ihan kaikki, nekin, joilla ei olisi varaa - kehuvat vaan, että taas otettiin lisää lainaa. Ja sillä hankitaan jotain tavaraa, jota ilmankin tulee hyvin toimeen. Ja kaikki pyörii vaan sen ympärillä, mitä ostettu ja onko lapsilla nyt Ralph Laurenin vai Gantin paidat. Siis mitä väliä.
Kommentit (53)
On ollut pakko feidata heidät. Aivoni kuivuvat pois, jos kuuntelen niitä golflippalakkien laatuvertailuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kuulostat itse ihan samalta. Ostettiin sitä ja ostetiin tätä..huomasitko?
Yleensä kaveriporukassa olen ihan hiljaa, kun en jaksa tuota kehukerhoa. Mutta kuten sanottua, jos tässä en nyt olisi kirjoittanut, että samaa tavaraa meillä on, mutta ei koeta tarpeen tehdä siitä numeroa, niin olisitte syyttäneet kateellisiksi.
Itse kyllä huomannut sortuvani välillä samaan, vaikka puitteet on varmasti vaatimattomammat kuin teillä. Johtuu lähinnä siitä että ollaan valmistuttu ja siirrytty työelämään vasta pari vuotta sitten, ja lapsia alkanut tulla.
Niitä hankintoja on sen takia paljon, että ennen asuttiin pienessä opiskelijakämpässä ja omaisuutta oli tosi vähän, nyt sitten elämäntilanteen muutos on luonut kaikenlaisia uusia tarpeita.
En silti kenenkään tutun kanssa puhu pelkästään siitä mitä on ostettu, vaikka ihan parin viime vuoden aikana sitä on ollutkin enemmän...
On ollut pakko feidata heidät. Aivoni kuivuvat pois, jos kuuntelen niitä golflippalakkien laatuvertailuja.
Ainoa puheenaihe on se, kun just ostin tytölle sellaisen liukuvärjätyn paidan, jossa tommoset kaulukset ja joo, se oli Laurenin... Mitä tuolla infolla tekee?!
kysy ihan iteltäs miks sun on pakko ostaa kavereides lailla niitä merkkitavaroita. Vain se että niihin on varaa ni ei vielä oo mikään peruste ostaa niitä. Väität ettei oo välii minkä merkkinen tavara on mutta silti ite ostat niin merkkitavaroita, miksi?? Katso peiliin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla on varaa ostaa, mitä tykkäävät, mutta silti jutut pyörivät edelleen pissi-kakka-tasolla. Ja kaikki tykkäävät.... Tuttavapiirissäsi ei taida olla hirveän koulutettua porukkaa, jos materia on kaiken keskiössä?
Onneksi en kuulu teidän korkeasti koulutettuun pissa-kakka-kerhoon... Omat Korkeasti Koulutetut ystäväni osaavat puhua hieman muustakin...
Tuo ap: n kuvaama on sellaista pakonomaista, ilotonta, leuhkaa ja ennen kaikkea TYLSÄÄ.
Mutta tunnettehan rakkauslaulun
"rikkaat ostaa, se saa heidät unohtamaan
että sulla ja mulla on jotain parempaa".
Tavaroiden ostaminen sijaistoimintona.
Ostoksista jauhaminen kulissina.
Kuten joku yllä kuvaili, se on junttimaista. Sivistymätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole varaa ostaa parikan kenkiä ja sitä parempimerkkistä autoa ja kehua, että söin kaverilla hyvää tiramisua:)
Ap ei ole yhtään parempi kuin kaverinsa. Samaa elintasokilpaa ja ekologista tuhlausta. Lapset kiittää kun vanhemmat on tuhlanneet maapallon heiltä.
Jos ap ei välittäisi merkeistä ja kilpailusta, hän ostaisi halvempaa tavaraa ja kierrättäisi ja ostaisi harvemmin.
Onneks mun tutut tai ite ei olla tollasia. Onneks ollaan vielä nuoria ja köyhiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän kuten tällä palstalla jotkut kiihkoilee lasten vaatteiden merkeistä - se on sellainen tarve, joka tulee vasta siinä vaiheessa kun on varaa siihen.
[/quote]
Ap:lle. Miksi muuten ostat itse merkkikamaa? Oletko koskaan pysähtynyt miettimään mitä tarvetta itse sillä tyydytät? Ja miksi sinun pitäisi voida sanella mistä ystäväsi puhuvat? Laajenna ystäväpiiriä. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuntuu ettei sulla ole mitään yhteistä ystäviesi kanssa, jos he puhuvat vain mitä ovat ostaneet ja itseäsi ei moinen kiinnosta. Koita löytää uusia ystäviä, tai voisitko ajatella sanovasi näille olemassaoleville ystäville että voitaisiko puhua jostain muusta, tai vaihtaa puheenaihetta aina kun alkavat sen leuhkimisen jne?
Itsellä ei ole tuollaisia kavereita. En kyllä jaksaisi jatkuvasti puhua mitä kukakin on ostanut. EVVK.
kuin materialistiset kaverisi. Helppo sanoa, että hanki uusia ystäviä mutta ei se ole niin helppoa.. Usein akateemiset ja sivistyneet, tai taiteelliset ovat hieman boheemeja eivätkä lainkaan materialisteja. Heiltä löytyy usein kuvaputki-tv ja karvalakkimallia oleva kännykkä. Oletteko huomanneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä aina kierrän tollaiset ihmiset. Usein ne on helppo tunnistaa jostain näkyvästä vaatemerkistä. Mulla on ystävinä köyhiä ja rikkaita, mutta kaikki omituisia filosofisia ihmisiä, jotka ovat mielenkiintoisia ja joilla on ajatuksia.
Esimerkiksi Fiskarsin lapioita.
Myös mun tappavan tylsät dippainssi-kotirouva-tuttavaparit ostavat Fiskarsin lapioita. Mutta ne puhuu niistä koko ajan. Niiden ominaisuuksista, hinnoista, miten heillä on koko sarja, taas tuli uusi malli, heti hankittiin. FISKARS. FISKARS. FISKARS. Ja kumpikaan ei edes tee koskaan pihatöitä.
Esimerkki on keksitty, mutta se voisi olla totta, jos Fiskarsin lapiot maksaisivat enemmän.
Pointti on siinä, että nuo tylsimykset puhuvat kuin kuvastoa ulkoa. Elämän sisältönä keksiä koko ajan uutta ostettavaa.
Ap, oletko huomannut, että tuo todellakin koskee vai tavaroita eikä vaikkapa palveluja? Mun team boring ainakin menee ihan mykäksi, jos kehun vaikkapa jotain kasvohoitoa tai kukkakauppiasta. Vievät sitten puheen erikoiskalliin kosmetiikan ja superhintavien erikoiskasvien ostamiseen.
sekin on ärsyttävää että kehutaan sillä miten vähän lapsilla on leluja ja nekin on kaikki puuta ja käsintehtyjä ja telkkaa ei ole tietenkään ja harrastetaan metsässä retkeilyä. Näissä kaikissa ei ole tietenkään sinänsä mitään pahaa, mutta se ekoelämäntavalla ja hispteriydellä leveily on rasittavaa.
Ai niin - ja kaikki huonekalut on mummon vanhoja tai roskalavalta löydettyjä ja itse tuunattuja.
Itse en kehtaisi ostoksilla leveillä eikä tuttavapiirissänikään kukaan. Käyn itsekin kirppareilla ja olen kyllä esitellyt ystäville jos on jotain oikein ihanaa löytynyt halvalla. : )
Onneksi omaan kaveripiiriini ei kuulu sellaisia. Pari meidän naapuria kylläkin on juuri ap:n kuvaileman kaltaisia. Yrittävät jatkuvasti päteä kehuskelemalla mitä kallista milloinkin ovat ostaneet ja paljonko mikäkin on maksanut.
Itse en koskaan kommentoi noita juttuja millään tavalla, koska ne eivät kiinnosta minua. Meillä on itselläkin ihan hyvät tulot, mutta ei silti tungeta rahojamme merkkipaitoihin ym. turhakkeisiin. Nämä ovat arvostuskysymyksiä. Yksi arvostaa rahaa ja tavaraa, toinen jotain muuta.
pinnalliselta kuin kaverinpiirinsäkin...sori vaan. Itse pysyn kaukana tuollaista piireistä, ei vois vähempää kiinnostaa. Oikein Parikan kengät...oi että ;).
Menee varmasti ohi jossakin vaiheessa. Mutta sitten tulee uusia juttuja. Mietin vaan näitä meidän kuusikymppisiä vanhempia, jotka pätee lapsenlapsillaan minkä kerkeää. :)
Never-ending story kunnes kuolema uhkaa ja tulee...
..että miksi hehkuttavat. Jos joku osaisi kertoa syyn? Itse en viitsi hehkuttaa, kun minusta se kuulostaa typerältä. En halua mennä tuohon hypetykseen mukaan.