Mina ärsyttää kolmen pojan äitinä ihmisten kommentit

mua vituttaa nuo mun moukkamaiset sukulaiset välillä. oon saanu kuulla kommenttia tyyliin "no milloinkas te teette sen pikkuveljen?" Viimeksi kysyinkin, et onkos meidän tytöissä jotain vikaa vai? Meillä on kaksi tervettä lasta, joten en voisi tyytyväisempi olla. Jotenkin tuntuu, et edelliselle sukupolvelle on jotenkin maailmaa suurempi asia, että lapsia on kumpaakin sukupuolta.

Meille tulossa syksyllä kolmas poika ja sukulaiset taitaa olla vähän harmissaan,osa siis.Itse olen kyllä valmis kummankin äidiksi.Pitäshän se tietää että sieltä aina tulee jompi kumpi.

Tyttölapsi tähän joukkoon ei haittais ollenkaan mutta pojat on yhtä ihanii ja taidan olla aina onnekas kun olen vilpittömästi sitä mieltä :) tiedän monia joille se tyttölapsen saaminen on melkein kuin "pakkomielle"

ja kyllä siitä niin ootettiin tyttöä. Siis puolitutut ja tutut toivoi. Minä halusin pojan :)



Nyt sitten ovat huokailleet, että ei teille sitten vieläkään tullut tyttöä. Vieläkö aiotte yrittää? Tai tyyliin, uskottava se on, ettei teille taida tyttöä tulla.



Enää ei yritetä mitään, ei tyttöä ei poikaa.



Vaikka olishan se hienoa jos olis 7 veljestä.

Ainoastaan ulkomaanmatkoilla on kyselty, eikö meillä ole poikaa ja toivottu, että Jumala/Allah sellaisen vielä meille soisi. Suomalaiset eivät ole kommentoineet ikinä.

Tosin meillä lapsiluku jäi kolmeen (poikaan), vaikka neljää jossain vaiheessa jopa suunnittelimme. Siis neljää lasta, ihan oikeasti, ja sukupuolella ei väliä.

Kolmannen kohdalla varmaan moni kuvitteli, että tyttöä toivotaan, mutta itse olin koko ajan varma siitä että poika tulee. Jos olisikin tullut tyttö, niin olisin varmaan ollut vähän ymmälläni, niin valmistautunut poikaan olin koko ajan.

Meillä tosin tilannetta helpottaa se, että mieheni tulee kolmen pojan perheestä - ihmiset kuvittelevat että perinteet velvoittavat...

Mulla on vain yksi lapsi, tyttö ja kyllä mä suren sitä että en saa kokea poikalapsen äitiyttä. Mulla ei siis ole kumppania enää eikä enempää lapsia muutenkaan tule.

Ihan sama ainakin minulle, mitä mieltä ihmiset ovat meidän lapsiasioista. Meille on tullut lapsia liian pienillä ikäeroilla ja liian monta- tyttöjä ja poikia. Jos joku kommentoi määrää niin ajattelen, että onpa moukka ihminen. Sukupuolen kommentoiminen on hölmöyttä tai small talkia. Minä ja mieheni päätetään näistä asioista, muuta voivat rauhassa olla mitä mieltä tahansa. Jos alkavat ääneen kommentoimaan niin saattavat saada kirpakan kommentin takaisin. Kyllä se kommentointi siihen loppuu.

Eikö tätä ikuisuusaihetta jo voisi jättää.



Aina sama väitely.



Mulla on kolme poikaa ja kaikki tasan tarkkaan tietävät että olen jokaisella kerralla toivonut nimenomaan poikaa. Ne on niin ihania.



Eipä ole kukaan tullut lässyttämäään mitään tytöistä. Korkeintaan olen saanut huvittuneita kommentteja että yritänkö saada seitsemää veljestä kokoon.

kun tännekin pitää kirjoittaa.

Tottakai jokainen lapsi on rakas, eikä niitä mihinkään vaihtaisi - olivat sitten tyttöjä tai poikia.

Mutta on se kieltämättä myös rikkaus, kun saa molempia sukupuolia. Ja olen tosi onnellinen, koska itselleni on käynyt näin.

Vaikka tiedän että yksilöiden väliset erot ovat vielä suurempia kuin sukupuolien. Ei minun poikaani kiinnosta jaklkapallon tai jääkiekon peluu pätkääkään.

Saatan kuitenkin olla onnellinen jonkun puolesta ja sanoa sen ääneen, jos ovat saaneet molempia sukupuolia.

Useimmat sitä kuitenkin toivovat, vaikka se onkin tabu, josta ei saa puhua.

Meillä on kolmas poika vielä mahassa. Kommentit olivat enne sukupuolen selviämistä poikkeuksetta luokkaa "voooooi kunpa se nyt sitten olisi tyttö", "päätitte sitten vielä tytön tehdä" ym. junttia. En edes ymmärrä ihmisiä jotka "tekevät" jotain sukupuolta, me olemme vain halunneet lapsia. Sukupuolella ei ole väliä, mutta on toki kiva että kaikki ovat samaa sukupuolta niin onnistuu leikitkin paremmin. Se kumpi se sukupuoli sitten on, on itselleni melkoisen yhdentekevää, mutta poikien kanssa toki varmasti on päässyt vähän helpommalla.



Olen sitten kertonut kyselijöille heti kun sukupuolen itse tiesin, ettei heidän tarvitse kovin paljon energiaa kuluttaa toivomalla meille sitä tyttöä. Tähän on sitten sanottu jotain "no voi että, mutta pääasia että on kuitenkin terve" :S Enpä ole terveydestä mitään puhunut edes, mikähän automaattinen oletus se sitten on että lapsi on terve? Ja jos ei olisikaan ja vielä poikakin kaiken lisäksi, niin mitähän sille sitten pitäisi tehdä?

Meillä on kaksi poikaa, oikein toivottuja ja ihania. Toisen pojan odotusvaiheessa anoppi toistuvasti jankutti,miten ihania tytöt on ja sellainen teidän on saatava (tiedettiin, että poika tulossa ja se kerrottiin anopillekin)ja kyllä hän niin toivoo, että sieltä tyttö tulisi, ja meidän oma ihana poikamme seisoo vieressä ällistyneenä. Puhumattakaan miehestäni, joka vähän loukkaantui, kun oma äiti näin vähätteli häntä ja kertoi, miten onnellinen oli miehen pikkusiskon synnyttyä.



Meille olisi kolmaskin poika tervetullut, nimikin olisi valmiina, mutta emme saa lapsia ihan tuosta vaan, joten jää varmaan haaveeksi. Toisaalta on jo ärsyttänyt nämä "meinaatteko vielä yrittää tyttöä" -kommentit. Erityisesti anopin möläytykset ovat satuttaneet, kun ne sanotaan niin suoraan ja lastemme kuullenkin. Taustalla tietysti se, että hänen omalla kullannupullaan on kolme tyttöä.



En tiedä, mitä näiden kommentoijien päässä oikein liikkuu. JOskus olen ajatellut, että anopin täytyy olla jotenkin kateellinen tai katkera, koska minkälainen ihminen muuten möläyttelisi tuollaisia. Mutta sitten en oikein tiedä, mistä hän niin katkera tai kateellinen olisi.

niin joka ikinen puolituttu mummeli tuli sanomaan että "varmaan teillä toiveissa nyt SE POIKA"...sanoin vaan ettei ole toiveissa mitään sukupuolta vaan ihan terve lapsi...poika tuli :D

juuri useamman tytön jälkeen....

ensin tuli poika sitten saatiin tytär. Ollaan kuultu noin 100 kertaa kuinka meillä on nyt perhe täysi ja kuinka onnekkaita olemme kun on nyt molempia sukupuolia. Alkaa mennä jo naurettavaksi koko homma.



Musta tuntuu, että on vain kasa kliseisiä vakiokommentteja riippuen lapsikatraan muodosta. Itse en kyllä kehtaa kommentoida kenenkään katrasta mutta monet näyttää kehtaavan.

... Ja yksi poika. Nyt on neljäs tulossa ja ultran mukaan tyttö. Oon iloinen, että on kuitenkin yksi poika juuri ympäristön kommenttien vuoksi. Vaikkakin onhan poika ihana rikkaus tyttöjen keskellä. Mutta oikeasti, ihan sama mitä muut miettii jos niillä ei oikeasti ole muuta tekemistä. Mua ei ainakaan kiinnosta montakopoikaa tai tyttöä jollain on.

Heinäkuun lopulla olisi esikoisen laskettu aika, ja poika tulossa.



Ihmetyttää ihmisten kommentit, että miten vanhanaikaista voikaan olla? "Hienoa, että se on poika!" "Mieskin varmasti tyytyväinen!" yms yms. En käsitä, miksi asioista ajatellaan näin?



Toisaalta, haaveena 3 lasta, ja toivon että kaikki olisivat poikia. Mutta jos tyttljä tulee niin tulee, kaikki ovat kyllä rakastettuja :) En vain käsitä näitä kaiken maailman oletuksia, eikö se ole pääasia, että lapsi ja lapsen vanmhemmat ovat onnellisia!

multa kysyttiin, ku neljättä ootin, että yritättekö nyt sitä tyttöä, aikaisemmat oli poikia. Totesin, että tarkkaan ottaen ei olla yritetty :) ku lapset on saaneet tulla, jos ovat tullakseen.. tällä hetkellä tilanne melkein tasan ja toiset on niin onnellisia meidän puolesta, ku meillä on tyttöjäkin...

Yhden lapsen äitinä - olemme tietoisesti tehneet vain yhden lapsen - voin kertoa, että appeni ensimmäinen kommentti tyttärestämme oli "seuraava on sitten poika". Kyllä muuten satutti ja vitutti, ja välitkin meni vähäksi aikaa appeen.



Meillä on yksi lapsi, jota olemme toivoneet, ja hän on maailman ihanin!



Apelle ja anopille oli kaiketi järkytys, että "jotkut haluavat vain yhden lapsen". Siinähän järkyttyivät.

Defensseillä ihminen pyrkii suojautumaan psyykkisiltä uhilta, esimerkiksi liian tuskallisilta tunteilta. Kieltämiselle on ominaista että uhan olemassaolo kielletään tai siihen liittyvä vastuu siirretään muualle. Eli tässäkin tapauksessa ap siirtää omat epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteensa ympäröiviin ihmisiin ja syyttää heitä epärealistisista odotuksista. Vaikka itse oikeasti jakaa lähipiirin odotukset. Näin se menee.

Kaikki ihmiset eivät toivo tyttöjä tai poikia, vaan haluavat lapsia ja se sukupuoli on ihan oikeasti samantekevä heille.

Mikään alitajuinen puolustautuminen ei kaikilla ole kyseessä vastaavissa tilanteissa vaan ihan puhdas ärsyyntyminen ja loukkaantuminen olemassa olevien lapsien puolesta.

Kyllä minuakin loukkaa tietyllä tapaa se, että ihmiset ovat sanoneet että "voi kun teille nyt tulisi tyttö niin teidän perheenne olisi täydellinen".

Eikö perheemme ole "täydellinen" perhe vaikka saisimmekin toisen pojan? Miksi sukupuolet määrittävät sen "täydellisyyden"?

Sitäpaitsi tuollaisten analyysien tekeminen tuntemattoman ihmisen kirjoituksen pohjalta kertoo enemmän sinusta kuin ap:sta.