¤¤¤SUURPERHEKUUMEILIJOIDEN UUSI PINO¤¤¤(23.11.)

Täti onkin eri aktiivinen nykyään,ku jokapuolelle kerkeää! Siis se tais jäädä meille asumaan,kohta viikon jo ollut eikä merkkiäkään,että olis luovuttamas. Oon ihan väsynyt jo tähän vuotoon eikä mies yhtään vähempää :(



Noista sammakoista,niin monet kuvittelee olevan niin raskasta tämmösen lapsilauman kanssa,mutta musta kaikista raskainta on just ihmisten typerät kommentit! Ilmeisesti niillä ei ole omaa elämää,kun tarvii aina aukoa päätä toisten lapsiluvusta. No,nykyään siihen alkaa jo suhtautua ihan herjalla,mutta sit säälittää omat lapset,kun ne saa kuulla siitä kun niiden vanhemmat on niin " tyhmiä eikä tajua kuinka ehkäisyvälineitä käytetään jne..." typerimpiä ovat kyllä ihmiset,jotka eivät onnittele enää,kun kuulevat että odottaa...Meille lapset ovat sellainen lahja,että siitä jos mistä kantsii onnitella :D



Mutta eipä tänne kummosempia,odotellaan tädin kyllästymistä,jotta päästäis taas hommiin ;)



Mukavaa joulunodotusaikaa kaikille spk:lle!!!

Täällä taas. Olo on sekava. Olemme tämän loppukierron olleet ilman ehkäisyä. Raskauden todennäköisyys on häviävän pieni. Vuosikausia olemme tehneet niin, ja vasta kun olemme olleet tärppiaikoinsa on tulosta syntynyt. En tiedä onko minusta sittenkään aloittamaan kaikkea alusta.

Jos eivät menkät perjaihin mennessä ole alkaneet teen testin. Ja vaikka nyt podenkin jonkinsorttista rimakauhua tulee negatiivinen testitulos olemaan pettymys. Noille edellisille tuli niin pitkä ikäero että olisi ihana saada nuorimmaiselle leikkikaveri.



Terveisin yhdeksännestä haaveileva kuramyyrä

Täällä vaan, aina ja ikuisesti.. :) En mä täältä poiskaan pääse en sitten millään. Aktiivisia ei olla vauva-asioiden suhteen, mutta ehkäpä vielä puhun miehen ympäri.. Keskusteltiin eilen lisää vauva-aiheesta, kun olen myöskin potenut ties kuinka ja paljon raskausoireita jo jonkin aikaa, ja viime vuoto oli mitä oli.. Ja toisaalta en haluais testiä hakea, kun tiedän jo etukäteen, että negaa se näyttää, mutta onhan näistä oireilusta otettava selvä. Miehen mielestä koko asia on niin, että " sitte on kyllä niin sitkeä tapaus, että sen on pakko saada syntyäkin!" =D Siis jos kierukasta huolimatta joku massussa asustaa. Mutta enpä usko, ellei kierukka ole tulut huomaamattani pois, enkä oikein tiedä voiko niin käysdä?? Mutta itse asiaan siis, joka oli se, että mies puhui niin ihanan lämpimään sävyyn mahdollisesta raskaudesta ja uudesta vauvasta, että mahtaako olla sittenkin pieni kuume silläkin?!? Suunnitteli mihin voitaisiin rakentaa talo, kun tämä on nykyisinkin jo ahdas autokin olis vaihdettava jne... :) IHANA!! :D



Itse pelkään, että nipistely ja menkkajomotus on oireena jostakin muusta, jos mulla onkin vaikka kierukan aiheuttama kohtutulehdus? V.vuoto on runsasta, muttei kyllä haise. Mieskin on kyllä huomannu eron rinnoissa, joten sitä en voi kuvitella, ne tuntuu täydemmiltä ja painavammilta, samoin kohtu.. Mutta olen mä kuvitellu itelleni pahoinvoinninkin, ja meinasin jo ettei edes testiä yarvi kun homma on selvä!! Ja täti kurvas ferrarilla niin komeesti pihaan että hävetti.. Aika siis näyttäköön, ja se testi, mistä on kyse. Toisaalta haluan niin palavasti, toisaalta pelkään.. Oma jaksaminen eniten huolettaa, kun kuopuskin on vasta 9kk..



Mutta miten ihana onkaan tuo maisema tuolla ulkona! Aivan jouluinen postikortti. Ja lisää lunta satelee kokoajan, lapset eilen möyri hangessa niin iloisina ja punaposkisina harmitellen kun ei saatu kunnon lumiukkoa tehtyä. Äiti auttoi kolan kanssa, ja tehtiin lumiheppa! :)



Ja taas velvollisuus kutsuu, pyykit vyöryy kohta jo keittiöön asti, kun niitä on niin paljon...

Täällä minäkin, tosin oikeasti olen vain käynyt lukemassa pinoa, kun ei ole mitään kerrottavaa. Olen tänään vapaalla ja tietysti pienin tuli kipeeksi, että ei päästä ulos. Olin ajatellut, että käväisemme mäenlaskussa ja kaupungissa. Olisin halunnut käydä Tiimarista vähän askartelutarvikkeita.

Kiva kuulla sinusta taas Leanna. Kyselit joskus joko meillä on yritys alkanut. Mies ei ole vielä suostuvainen, enkä tiedä tuleeko koskaan olemaankaan. Itselläni vauvakuume on valtava!

Tänään tulen roikkumaan täällä varmaan koko päivän..tylsää kun lapset kipeenä.



T: Petrus ja haave viidennestä

on joo tosi tylsää kun lapset sairastaa-meillä juuri lähes toivuttu-3:n viikon rupeamalta.josta viikko oli ihan painajaista.lapset tosi kipeitä ja mä meinasin tukehtua 4:n seinän sisälle!voimia sulle!!!!!



koiran vuoro-vien sen lääkäriin tänään.



löysin muuten kännyni juuri wc-pytystä,että silleen...

pieni leikki sillä ja kai kyllästyi kun ei saanut soimaan ja heivas pyttyyn.ei auta kun mennä ostamaan uusi.esikon kännyn vuosi sitten löysin pyykinpesukoneesta....



mieti tässä kun menkat kerta alko,haenko lääkärin määräämät evrat muutamaksi kuukaudeksi.mulla kun on karseen runsas vuoto ja pitkän aikaa vuotaa.vähän tasottuis.mutta en tiedä,ehkä kumiukot ajavat asiaa.



mä oon niin kyllästynyt tähän ehkäisyn vatvomiseen...

jos yhden sais ja sitten vaikka hormoonikierukka tai sterilisaatio tai sitten seittämättä putkeen.......hih!





palailen!

L+5

Mä pikaisesti kirjoittelen kun kuopus on päiväunilla. Tänne se täti mokoma taas änki ittensä eilen ja 6.yrityskierto alkoi. Mä en oo tänne enää paljon kirjoitellukaan. On aika samat fiilikset kun opemammalla, et masentaa kun kaikki muut tuntuu plussaavan. Mä vaan täällä ryven itsesäälissä. Miten tää voi olla näin vaikeeta tää raskaaksituleminen. Ei jaksa enää uskoa plussaan ei sitten millään...Järkevälle ikäerolle kuopukseen oon heittäny jo hyvästit. Kuopus jo 1v.10 kk. Meillä on vielä mies jonossa sterilisaatioon, koska tuleva vauva ois meille ehdottomasti viimeinen, joten ehkä en edes kerkeä tulla raskaaksi ennen sitä. Ja reilun vuoden kuluttua kuopus täyttää kolme ja sit pitää mennä töihin. Oisin niin halunnu olla vielä pidempään kotona.Onneksi on kuitenkin nämä neljä ihanaa lahjaa täällä kotona.Mutta kyllä se on vaan niin, et ei tää helppo juttu oo suurperhekuumeilijallekaan. 2 ensimmäistä lasta tärppäsi ekan miehen kaa heti kun niille annettiin lupa tulla. Nyt oon oppinu sen että lapsia ei todellakaan niin vaan tehdä vaan niitä saadaan lahjaksi sitten kun aika on kypsä.Taidan pysytellä jatkossa pois tältä palstalta ainakin jonkin aikaa. Täällä vauvakuume saa vaan valtavat mittasuhteet. Mut parempaa onnea muille yritykseen!



Shannon ja neljä ihanaa lasta sekä haave pienestä ihanasta kääröstä, NIIN SUURESTA LAHJASTA...Mut niin ne haaveet vaan kaatuu kuukausi toisensa jälkeen...

hei!



pikkukakkoseta vasta yritetään, ja tuolla elolinnuissa lentelen, mutta on ihan pakko tulla kertomaan teille, että luen aina ton teidän otsikon väärin, superkuumeilijat! Pitkään ihmettelin että miten ne oikeen kuvittelee kuuleilevansa jotenkin enemmän kuin muut, kunnes huomasin tossa yks päivä että tää onkin suurperhekuumeilijat.... heh heh.



Saatte te vapaasti olla vaikka superkuumeilijoitakin, ei sillä, mutta naurattaa vaan tämä oma sisälukutaidottomuus....;D



Kaikkea hyvää teille ja plussasäteitä!!!

++++++++++++++++++++++++++

Aika hissukseen olen ollut, kun ei ole mitään kerrottavaa. Aina kyllä käyn pinoa lukemassa...



No jaa, miehellä on nyt menossa vaihe, että ehkä vielä joskus meille neljäs muksu, jos saa samasta kaupungista töitä. Nämä on näitä jos-juttuja ja ens viikonloppuna mieli voi taas olla, että ei koskaan enää. niinpä niin , parempi tuokin kuin se ehdoton ei kuiteskin. Tää on vaan niin turhauttavaa, kun mulla on kierukka ja sen kanssa on niin hyvä pelata tota ehkä joskus-peliä. Jos olis joku muu ehkäsy käytettävissä (esim. kortsut), niin ne olis pikkusen helpompi unohtaa, jos sattui sillä päällä olemaan. Kohta sitä vaan huomaa, että muksut on jo isoja ja sitten ei enää viitsikään ruveta uudestaan vauvarumbaan. Plääh, ketuttaa... Sympatiat teille kaikille muillekin miehenkäännyttäjille!!



Tähän päivään: Hirmuinen kurakeli!!! Ja tietysti vielä kerhopäivä eli ravataan kerhon ja kodin väliä moneen kertaan (isoimmilla kerhot eri aikaan). Eipä tonne juuri muuten viitsis ulkoilemaan lähtäkään. Ja kun nyt on valittamaan alettu, niin jatketaanpas vielä... mulla on vielä flunssakin päällä. Muksut sairasti putkeen tuossa pari viikkoa ja sitten kerkesin riemuitsemaan, että nyt ollaan terveitä, niin mun vuorohan se oli. Parempi kuiteskin näin, kun että lapset sairastaisi. Voimia kaikille muillekin potilaille isoille ja pienille!!



Jopa kuulostan ankeelta. Oikeesti en minä nyt näin allapäin oikeesti ole, mutta kun tämän nurinan alottaa, niin eihän siitä tule loppua! =)



Toivotaan, että teillä kaikilla perheet vielä entisestään kasvaa ja mielellään pikaseen!! Siis plussatoivotuksia!!



piipero



ps. vauvakuume ei yhtään laimentunut, kun viikonloppuna sain hoitaa kaksikuista ihanaa tyttöä. Voitte varmaan arvata...

Joskus tuntuu, ettei enää neljättä meille suoda, yritystä on nyt takana suurin piirtein koko vuosi ja ilman mitään tulosta. Masentaa niin kovasti! Ja välillä sitä sitten miettii, että miksi ihmeessä meille suotaisiin neljäs kun toiset ei saa ensimmäistäkään...



Mulla on sterilisaatioon tutkimusaika joulukuun alusta, joten alkaa aika loppumaan... vielä täytyy miettiä tehdäänkö se vai ei, se on kuitenkin lopullista... Tai tarvitaanko sitä edes, kun ei tästäkään mitään tulosta tule...



Epätoivoinen itkuvirsi, mutta yrittäkää ymmärtää!



Onnea kuitenkin muille matkaan!

Enpä tiedä jatkanko haaveiluja viidennestä enää.Muksut tappelee taas niin että koko talo raikuu. Se vauva-aika vaan on niin superihana...Mietityttää isännän haluttomuuden lisäksi sekin että ens vuonna tulee 40 mittariin ja riskit on väkisinkin mielessä kun neljä on terveenä onnistunut maailmaan saattamaan. Toisiks nuorinta tosin elvytettiin, mutta ei jättänyt onneks jälkiä. Naapuriinkin vaan on kevätvauva tulossa eikä se kyllä kuumetta lievennä!

Mutta en tiedä viitsinkö edes tehdä.. Nega se on kuitenkin ja mulla on vaan kierukasta johtuvia hörmonihäiriöitä. Äh.. Odottelen ainakin aamuun. Tuskin uutta uutisissa sittenkään, en vaan jaksa uskoa että olisin raskaana. :(

ihana lukea ihmisistä, joilla on samankaltaisia ajatuksia lapsiluvusta kun itsellä ;) en siis olekaan epänormaali kun haaveilen enemmästä kun kahdesta! MEillä on kolme ja kun aloin kolmatta odottamaan oli kommentit tyyliä " hullu, en mä ainakaan jaksaisi" . No minä jaksoin ja nyt kovasti miehen kanssa puhutaan neljännestä. Kierukkakin on jo nykäisty veks ja vähän vaan varmoilla päivillä ja silloin tällöin kondomeilla sählätään. Taas alkoi menkat ja tällä kertaa jo tuli itkukin, vaikka järkikin sen sanoi että ei edes ollut mahdollista, ovis jäi täysin hyödyntämättä ;)

Mutta siis ajattelin kysyä teiltä, kun teillä kaikilla tuntui olevan yli kolme, että miten siitä selviää? Talous? Järki? parisuhde? Ympäristö? AUto pitää vaihtaa tila-autoon ja juuri sain vakituisen työn vasta, mutta... Töihin palasin kun kuopus oli vuosi ja4kk ja nyt kaduttaa niin etten ollut kauemmin kotona, silloin kotonaolo oli ihan kauheaa, olin jo ihan puhki ja stressasi kun ei ollut vakituísta työtä. Esikoinen meillä menee sykysllä eskariin ja näiden murmeleiden välissä olen aiemmin vain käväissyt töissä. Talo on vasta valmistunut ja kai sitä pitäisi pysyä töissä tienaamassa. Mutta... kaipaan niiiin kovasti saada olla raskaana, tuntea potkut, miettiä nimiä, käydä ultrassa, tuntea supistuksia. Haluaisin niiiiin vauvan syliin ja kotiin meille, imettää ja vaikka se onkin yhtä taistelua ja tiedän kuinka vaikeaa se tulee taas olemaan niin silti.



Kertokaa siis miten siitä selviää? Muuttuuko kaikki vielä enemmän? Riittäkö rahat, syli, rakkaus, huomio lapsille????? Miksi sen pitää olla näin vaikeaa? Tätä ajatusta on nyt kuitenkin veivattu edestakaisin jo puolisen vuotta oikein tosissaan. Alunperin mies sanoi että katsotaan maalis/huhtikuussa, nyt se sanoi että ei aio enää ostaa kondomeja ja enää muutama jäljellä!!!



mutta siis nyt on lapset 5v 5kk, 3v10kk ja 2v2kk ja nuoria ollaan, mutta jotenkin en halua kovia ikäeroja, kun en haluaisi aloittaa sitten enää alusta kun isommat on jo isoja.



jahas hammaspesun aika meidän sairastelijoille. Oli ihana löytää teidät!

niin siis imetys on yhtä taistelua, vaikka en minä mikään muumimamma muutenkaan ole, eli tuskaa se on välillä muutenkin. ja nuoria siinä mielessä että kolmekympin kieppeillä vasta, mies yli, minä vuoden ali.

Täällä ollaan, kun ei muuallekaan osata mennä :)



Meille ei kummoisia kuulu, mutta ajattelinpa nyt kuitenkin jotakin raapustaa. Ensiksi, teretulemast Tuisku0202! Kyselit elämästä neljän kanssa. No, meillä on neljä, eikä elämä kyllä ole mielestäni yhtään kummoisempaa kuin oli kolmenkaan kanssa. Jos ei lasketa sitä tila-autoa :) Meillä vain on tällä hetkellä elämäntilanne jokseenkin hektinen, joten ihan arjesta selviytyminen on välillä aikamoista survival gamea. Itse olen opiskelija, mies on hirvittävien paineiden alla työssään, iso talo on remontoitavana ja siihen päälle ne kaikki kotihommat, niin jopas on välillä aikatauluissa muistamista :) Mutta kai sitä sitten joskus ehtii levätäkin... Ja lapsille sitä aikaa on vain järjestettävä, jotta ehtii kuunnella jokaisen niitä syvimpiä mietteitä. Onneksi meilläkin on tiivis perhe ja tykkäämme tehdä asioita yhdessä, etenkin viikonloppuisin.

Joten, minun viestini on, että ei kun vauvaa hankkimaan! Tai saamaan, niinhän se ihan oikeasti menee. Kyllä ne lapset vain tekevät elämästä elämisen arvoista ja aina joskus käy mielessä, kuinka tyhjää elämä ilman heitä olisi :( Ja niin kuin sinäkin, myös minä haluaisin kovasti vielä kerran ainakin kokea raskauden, synnytyksen ja sen ah, niin ihanan vauva-ajan :) Ja tottakai kaiken siitä edespäinkin.



Mutta meillä ei vielä ihan ole sen aika. Kai? Yhtenä päivänä haluaisin vauvan heti ja seuraavana olen valmis odottamaan vähän sopivampaa ajankohtaa. Täytyy vain luottaa siihen, että elämä näyttää, milloin se oikea aika on.



Ai niin, VALTAVASTI ONNEA kaikille plussanneille!! Toivottavasti kaikki menee teillä hyvin ja olette pian täällä uudelleen :)



Terkuin, Misti ja nelikko

lapsia mulla on pojat 07/02 ja 03/04 ja tyttö 07/05, vauvakuume on nostanu todella rajusti päätään, hyvä ystävä parasta aikaa synnyttämässä, ja mua niin ahdistaa!mäkin haluan, haluan pienen nyytin syliini(vaikka ei tuo nuorinkaan kovin iso vielä ole)



vaikea tässä on raskaaksikaan tulla kun on imetys päällä, eikä menkkoja ole!paitsi viikko sitten oli kaksi päivää kestävä outo tihuttelu, verta tuli pyyhkiessä, mutta ei housuun asti!



annetaan ajan kulua, täytyy keksiä muuta kuumeiltavaa!

Tervetuloa Vaanka ja Tuisku0202!!! hyvän porukan olette näiltä sivuilta bonganneet :D Aamupuuroa jäähdytellessä pari sanaa Tuiskulle,kun mietit miten isomman lapsikatraan kanssa pärjää. Viiden kokemuksella voin sanoa,että lOISTAVASTI!!! Rakkaus ei ole näet mikään vakio,joka vähenisi joltain,jos toiselle lisätään. Päinvastoin,se vaan lisääntyy entisestään! ja kun kaikki otetaan mukaan yhteisiin hommiin,niin siinähän sitä yhteistä laatuaikaa tulee roppakaupalla. Tottakai sitä joutuu monesta " aineellisesta" asiasta tinkimään,mutta toisaalta kaikkea ei mitenkään voi mitata rahassa. Ja monet hankinnot kulkevat sitten aina nuoremmalle edelliseltä jne. Itse olen ollut kotiäitinä kolmannen synnyttyä ja olen nauttinut ihan hirveästi. Rahat ovat kyllä vähissä,mutta toisaalta kotiäitinä ollessa ehtii tehdä paljon sellaisia asioita,mitkä töissä ollessa jää tekemättä. Esimerkiksi leipominen ja kotiruoka,niissäkin vaan säästyy aikas tavalla.



Parisuhde kukoistaa! Olemme monet kerrat miehen kanssa puhuneet siitä,miten hyvin meillä menee. Tietysti joskus tulee erimielisyyksiä,mutta kun asiat sovitaan eikä niistä jälkeenpäin puhuta,niin siitä vaan ilma raikastuu ja välit paranee. Eikä lapsimäärä ole välejä yhtään huonontanut,päinvastoin. Onhan meillä jotain,jonka eteen yhdessä tehdä työtä,minä täällä kotona,mies työpaikallaan. Sitä parisuhdetta kannattaa kyllä vaalia,sillä se ei ole niin itsestään selvyys,että välit pysyis hyvänä! Niin että jos vaan suinkin kahdenkeskistä aikaa on mahollista saada,niin kantsii hyödyntää muiden mielipiteistä huolimatta!!! Eikä se tarkoita,ettei perheestään välittäisi,jos haluaa kaksin joskus olla!



Lapsetkin nauttivat,kun on leikkikavereita. Ja nyt jo usein kyselevät,että koska meille tulee taas vauva. Niille se tuntuu olevan itsestäänselvyys,että vauvahan meille vielä joskus tulee :D Ja sitähän me tietty itsekin toivomme ;) Ja pikkuinen saa aina niin paljon rakkautta isommilta sisaruksiltaan,että sylivuoroista väliin tapellaan,että kenen vuoro on vauvaa pitää :)



Tästä vois kirjoittaa vaikka kuinka pitkään,mutta puuro on kyllä jo jäähtynyt :DD Joten palataan asiaan joskus toiste! H&viisikko 6kk-6v

Aamukahvilla ja viinerillä-käytii Nasun kanssa Fazerin leipomossa sen jälkeen kun vietii neiti 4vee kerhoonsa.

Joo,itse oon ollut kamalan väsynyt tässä viime aikoina,viikonloppunakin ihan nakit..jotta mietityttää et onko järkevää EDES haluta/toivoa/kuumeilla sitä kuudetta tähän sakkiin,sikäli mikäli edes saisi.Oikeastaan mä ajattelinkin koska mieliala on tää mikä on,että tän kierron jälkeen en enää " yritä" vaan ollaan kuin ei oltaiskaan.Mulla siis on fiilarit viilentyneet,kuumeesta ei voida enää puhua.Ehkä tarve on enemmän tarvetta olla raskaana,se on niin ihanaa.

MIES on hyväksynyt jutun-ei mitenkään lippuja liehutellen,vaan tietona siitä että mä haluan(jos vaan tulee ja on tullakseen)päätään pyöritellen jutteli yhtenä iltana että mieti ny,seuraava ku tulis nii Nasu ois vasta 2v..et kuin sä jaksat kun näidenkin kaa on tekemistä...Juju tässä siis se,että ukkohan oli niin niin vastaan asiaan kuin olla ja voi,ja kun se pienen vauvan alun kuoleman jälkeen aloin heti " vongata uutta" niin siitähän ukko rähähti.Mut nyt siis näin.

Kp taitaa olla 24 tai 25/32-34 eli kyllä tässä reilussa viikossa taas täti kurvailee kylään.

Tervetuloa uudet ja ONNEA raskauksista kaikille onnekkaille!!

terkuin Mamma+Fem,aika palstahiljainen

Kierukka paikallaan ja testi nega.. :P Tätin kyläilyä odotellessa..



-pettynyt Ädä-

Oma olo on alakuloinen ja ankea.Sain kuulla rakkaan ystävän vauvan kuolleen kohtuun rv 20+.

Synnyttänyt oli alkuviikosta=(

Omantunnonpistos,kuinka voinkaan toivoa kuudetta kun toinen ei saanut edes ensimmäistään?-



Lapsillekkin jouduin asian selittämään.Ensimmäinen kerta kun kävin jotain tälläistä läpi lasten kanssa.Hekin niin odottivat uutta vauvaa!Isot tytöt kyllä aika hyvin ymmärsivät asian.7 v totesi,että jos hän olisi kuollut kohtuun,ei häntä olisi olemassa=(



Itkettää....

L+5

Leanna, hirveää tuollainen ;( En uskalla edes ajatella mitä ystäväsi päässä liikkuu... Lapsille välillä vaikea selostaa tuollaisia asioita, tai sitten helppo selittää, mutta vaikea tietää mitä pieneen päähän jää liikkumaan...



Ädä (((nega))))



piihe, lännen nopein tänään.. (ja pahoinvoiva)