Tein muutama tunti sitten abortin.
se oli välttämätön. Kipu oli menkkakivun tapaista ja aaltoilevaa (vieläkin on aaltoilevaa kipua). Kyllä sen kestää. En murehdi enkä mieti enää aborttia henkisesti. Ainoa juttu mikä muistuttaa abortista on vatsakipu ja 60e lasku odottamassa.
Minusta abortti ei ole murha.
Kommentit (37)
Hyvä, hyvä säästyi sekin ei toivottu huti veronmaksajilta, Kiitos siitä!!
ettei sun äiti abortoinut sua :)
että jos oisin tienny minkä näköi oon en olis halunnu syntyäkkään. mua ei haittaa sun "muka vittuileva" kommenttis ;)
ap
harvempi sitä itse aborttia tekee vaan lääkäri.
Voi lapsi parka en voi muuta sanoa. Lyhyt aika sanoa ettet mieti etkä murehdi. Kyllä se jälkensä jättää.
Aina on mahdollista hakea jälkiehkäisy jos kumi puhkeaa, muu on selittelyä. Ehkä ajattelit ettei se kerrasta nappaa.
Niin kauan kuin laki sallii jälkeläisensä tuhoamisen näitä tapahtuu.
Näitä kyllä tapahtuu vaikka laki ei sallisikaan ja inhimillisen kärsimyksen määrä voisi olla silloin suurempi.
18
suhtaudut aborttiin /asiaan, niin parempi olikin, että teetätit abortin.
Ei susta lastaan rakastavaa Äitiä olisi tullutkaan.
Kasva ensin ja leiki nukeilla. Ala vasta sitten seksihommat.
suhtaudut aborttiin /asiaan, niin parempi olikin, että teetätit abortin.
Ei susta lastaan rakastavaa Äitiä olisi tullutkaan.
Kasva ensin ja leiki nukeilla. Ala vasta sitten seksihommat.
ap
että murkkuikänenhän sielä uhoaa ja rehvastelee abortillaan! hei,ei siinä ole mitään hienoa että tuhoaa alkavan elämän! nyt pidät jalat ristissä niin kauan että osaat hoitaa ehkäisyn!
oli koska olen 16v.
7viikolla.
en vaan näin sen istukan mukana rauta astiassa.
ei ole eikä tule.
oli.
ap
Joo, ymmärrän että sinun ikäisenä ei vielä äidiksi mielellään tulla, mutta toisaalta, jos olet mielestäsi tarpeeksi kypsä harrastamaan seksiä, niin silloin sinun tulisi huolehtia ehkäisystä, myös pillereistä. Monella aikuisellakin on sekä kumi että pillerit käytössä, ehkäpä viisastut tästä.
16-vuotiaana et ihan oikeasti vielä tiedä sitä haluatko vielä joku päivä lapsia. Itse olin vielä 20-vuotiaanakin "varma" etten halua lapsia ja kaksi vuotta sen jälkeen olinkin jo naimisissa ja odotin esikoistani ja ihan omasta halustani.
Sitä sinä et voi myöskään tietää että kadutko aborttia vuosien jälkeen. Itse olen tavannut montakin nuorena abortin tehneitä jotka ovat vanhemmalla iällä katuneet aborttiaan. Se katumus saattaa iskeä ihan yhtäkkiä.
Sulla on vielä paljon opittavaa ja yksi niistä asioista on se, että tilanteet ja mielipiteet muuttuvat.
ei se abortti susta mitään sankaritarta tee. Muista tää sitten 40 vuotiaana, kun biologinen kello tikuttaa viimeisiään ja lasta ei kuulu...
ei se abortti susta mitään sankaritarta tee. Muista tää sitten 40 vuotiaana, kun biologinen kello tikuttaa viimeisiään ja lasta ei kuulu...
haluan olla vapaaehtoisesti lapseton, haluan matkustella ja olla mieheni kanssa ja nauttia.
ap
On ihan hyvä että olet varma ratkaisustasi. Silti parempi olla sanomatta että koskaan ei kaduta. Itsekkin tein abortin 20-vuotiaana. En juurikaan miettinyt asiaa ennen kuin sain kymmenen vuoden päästä lapsen. Silloin se vasta oikeastaan itselle kirkastui mitä tuli tehtyä. Tehty mikä tehty sillä viisaudella jota silloin oli kertynyt. Nyt olen kuitenkin sitä mieltä etten koskaan tekisi sitä uudelleen...
Vois olla sunkin parempi olla viljelemättä noita absolutismeja. Itsekin luulin, että en koskaan tekisi aborttia, kunnes selvisi että kuolen todennäköisesti itse jos jätän tekemättä. Siinä vaiheessa kiitin järkevyyttäni siitä, että en ollut käynyt palstoilla hehkuttamassa kuinka en itse ainakaan _koskaan_..
Jyrkät ja ehdottomat kannat suuntaan tai toiseen ovat tässä asiassa hermostuttavia.
tänne olet vakuutellut hyvää ratkaisuasi, älykkyyttäsi ja kypsiä päätöksiäsi, niin pistäpä se "miehesi" hakemaan siwasta spärdäreitä jookos
mua ei henkilökohtaisesti nappaa maksaa verorahoillani sun aborttejasi, käyntejäsi nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja sossussa
Olet vielä elämäsi alkutaipaleella etkä tiedä juuri mistään juuri mitään. Onneksi elämä opettaa, ehdottomuudet karisevat ja viisaus karttuu. Toivottavasti toivut hyvin, opit tästä jotain ja elämäsi jatkuu onnellisena!
ei se abortti susta mitään sankaritarta tee. Muista tää sitten 40 vuotiaana, kun biologinen kello tikuttaa viimeisiään ja lasta ei kuulu...
haluan olla vapaaehtoisesti lapseton, haluan matkustella ja olla mieheni kanssa ja nauttia.
ap
Sitten tapasin elämäni miehen. Olin 25. Mies halusi lapsia alusta lähtien, enkä voinut jättää suhdetta sikseen vain siitä syystä että itse en halunnut. Tämä mies on liian arvokas ja sopiva minulle, että voisin ajatellakaan luopuvani. Jos olisin nuorena onnistunut aiheuttamaan itselleni lapsettomuuden, olisin tällä hetkellä h*vetin peloissani, että mies vielä jättää minut sen vuoksi.
Aiemmin olin itsenäinen enkä tarvinnut miehiä mihinkään. Mutta tilanne muuttui täysin, kun tapasin nykyisen mieheni. Muista sinäkin, että elämäsi jatkuu vielä pitkään (toivottavasti!), ja saa aivan uusia muotoja ja fiiliksiä (toivottavasti - muuten olisi aika tylsää, eikös?). Yritä pitää kaikki mahdolliset ovet avoimina, äläkä suhtaudu elämään epäkunnioittavasti. Ehkä et suhtaudukaan, vaan ainoastaan kirjoitat sellaiseen sävyyn, että tuollainen kuva syntyy.
Hyvää jatkoa sinulle.
Oikein tehty! Biologisten lasten hommaaminen alkaa olla pahinta mitä voit maapallolle tehdä.
abortti oli mielestäsi välttämätön?
millä viikoilla olit?
näitkö sikiön ultrassa ensin?
onko sulla lapsia ?
oliko eka abortti?oho, kyselyikä iski :D
oli koska olen 16v.
7viikolla.
en vaan näin sen istukan mukana rauta astiassa.
ei ole eikä tule.
oli.
ap
En mä vaan nähnyt mitään, humautuksesta herää vasta heräämössä...
voi voi lapsiraukkaa.. Huomaa, että reppana on vielä niin nuori.
sitten olen murhaaja. Ei se mua haittaa. Mun koko alku kesä oli pilalla sen takia! hyvä näin.
ap