NAISET jotka EIVÄT nauti SEKSISTÄ!
Kertokaa onko vaivaan apua, oletteko oppineet nauttimaan mihenne kanssa panemisesta? Miten?
Kertokaa omia kokemuksia...
Kommentit (51)
jos rakastatte miestänne, olette valmiit menemään terapiaan selvittämään mielen solmut ja esteet seksin harrastamiselle. Tämä vaatii teiltä ihan yhtä paljon rakkautta, kuin se että miehenne suostuu elämään seksittömässä liitossa kanssanne.
jos rakastatte miestänne, olette valmiit menemään terapiaan selvittämään mielen solmut ja esteet seksin harrastamiselle. Tämä vaatii teiltä ihan yhtä paljon rakkautta, kuin se että miehenne suostuu elämään seksittömässä liitossa kanssanne.
Minulle vaikeinta oli päästää irti hallinnan ja itsekontrollin tuneesta. kun aloin ajatella , että minun nautintoni on tärkeää ja etsiä sitä , seksi muuttuikin mukavaksi. Mutta aikaa ja harjoitusta se vaati. ja hyvän miehen , jonka kanssa meillä on keskusteleva ja tasa-arvoinen suhde.
Ei se ole miehestä kiinni, että onko hyvä vai ei Jos ei vaan nauti niin ei nauti....
Sen tietää suutelemisesta. Jos suuteleminen natsaa ja on taivaallista, seksikin sujuu.
Ei se ole miehestä kiinni, että onko hyvä vai ei Jos ei vaan nauti niin ei nauti....
Sen tietää suutelemisesta. Jos suuteleminen natsaa ja on taivaallista, seksikin sujuu.
Toki miehissä on eroja, mutta mua alkaa vituttaa seksi kenen tahansa kanssa, kun alkaa paremmin tuntea. Mutta annan silti.
Olen saanut orgasmejakin miesten kanssa, nykyisenkin. Harrastan seksiä, hieman feikaten parisuhteen takia.Miehelläni on kaiken lisäksi liian iso, se tekee kipeää, olisi miten tahansa.
En sitä nyt inhoakaan, mutta yhdentekevää.
jos rakastatte miestänne, olette valmiit menemään terapiaan selvittämään mielen solmut ja esteet seksin harrastamiselle. Tämä vaatii teiltä ihan yhtä paljon rakkautta, kuin se että miehenne suostuu elämään seksittömässä liitossa kanssanne.
ole niin helppoa kuin luulis koska uskomatonta kyllä, ei ne mielenterveysalan ammattilaiset välttämättä halua kuulla. Kävin terapiassa vuoden ja yritin silloin kerran sanoa että mulla pahoja, siis pahoja seksuaalisia ongelmia, ja että epäilen että olisiko tullut hyväksikäytetyksi. Terapeutti ei ottanut asiaa kiinni ollekaan ja mulla jäi siitä yrityksestä niin voimakas häpeän ja nolotuksen tunne etten ottanut sitä enää puheeksi. Seuraavan kerra uskalsin yrittää kun kävin mt-toimistossa juttelemassa parin viikon välein psykiatrisen hoitsun kanssa, sama torjuva reaktio. Eikä tämä ole vain mun oma kokemus, luin jostain että hyväksikäytettyjen naiten asiaa ei oteta todesta ja että terapiaan saatetaan tuhlata vuosia kun ei tartuta siihen todelliseen ongelmaan joka on seksuaalinen hyväksikäyttö. Asiaa mutkistaa se, ettei esim. mulla ole tilanteesta, jos sellainen on ollut, mitään muistikuvia. Muita kuin hillitön halu purra, lyödä ja potkia, kun harrastamme seksiä. Tai kykenemättömyys antaa kenenkään koskea alapäähäni. Tai kykenemättömyys mennä gynekologille (ikää 40+ ja kertaakaan en ole ollut). Purskahdin itkuun, kun luin joskus netistä että yksi tyypillinen oire hyväksikäytetyillä on se, että eivät pysty käymään gynellä.
ole niin helppoa kuin luulis koska uskomatonta kyllä, ei ne mielenterveysalan ammattilaiset välttämättä halua kuulla. Kävin terapiassa vuoden ja yritin silloin kerran sanoa että mulla pahoja, siis pahoja seksuaalisia ongelmia, ja että epäilen että olisiko tullut hyväksikäytetyksi. Terapeutti ei ottanut asiaa kiinni ollekaan ja mulla jäi siitä yrityksestä niin voimakas häpeän ja nolotuksen tunne etten ottanut sitä enää puheeksi. Seuraavan kerra uskalsin yrittää kun kävin mt-toimistossa juttelemassa parin viikon välein psykiatrisen hoitsun kanssa, sama torjuva reaktio. Eikä tämä ole vain mun oma kokemus, luin jostain että hyväksikäytettyjen naiten asiaa ei oteta todesta ja että terapiaan saatetaan tuhlata vuosia kun ei tartuta siihen todelliseen ongelmaan joka on seksuaalinen hyväksikäyttö. Asiaa mutkistaa se, ettei esim. mulla ole tilanteesta, jos sellainen on ollut, mitään muistikuvia. Muita kuin hillitön halu purra, lyödä ja potkia, kun harrastamme seksiä. Tai kykenemättömyys antaa kenenkään koskea alapäähäni. Tai kykenemättömyys mennä gynekologille (ikää 40+ ja kertaakaan en ole ollut). Purskahdin itkuun, kun luin joskus netistä että yksi tyypillinen oire hyväksikäytetyillä on se, että eivät pysty käymään gynellä.
Öö, siis epäilet että olisitko tullut hyväksi käytetyksi jos sulla on ongelmia? Onko jotain todisteita? Jos ei, niin ei ole mitään hyväksikäyttöä.
Onko jotain todisteita? Jos ei, niin ei ole mitään hyväksikäyttöä.
On runsaasti esimerkkejä siitä että hyväksikäyttö on torjuttu kokonaan muistista ja nousee esiin vasta esim. keski-iässä. Ja nämä siis ihan faktisesti todistettu sillä lailla että tekijä on myöntänyt teon. Toinen kysymys on sitten se, että minkä ikäisenä, pystyykö edes muistamaan.
Mutta siis joo, toi on juuri se asenne. Ettei se avun saaminen mitenkään itsestään selvää ole.
Aluksi omaa kivaa ja sitten sitä samaa miehen nähden ja sitten miehen tekemänä. Tosi namia.
Se tuntuu alistavalta. En halua olla riippuvainen toisen tekemästä, en myöskään halua miehen näkevän sitä, että nauttisin seksistä. Olen minä joskus saanut orkunkin miehen kanssa, mutta jälkikäteen oksettaa (henkisesti) ja tunnen itseni likaiseksi ja oksettavaksi.
vaikka en ole ihan tarkkaan ajatellut, mistä tuollainen olo johtuu. Tahtoisin kyllä pitää seksistä enemmän, se olisi miehelle niin tärkeää, mutta se ei ole onnistunut, vaikka olen yrittänyt panostaa asiaan.
On runsaasti esimerkkejä siitä että hyväksikäyttö on torjuttu kokonaan muistista ja nousee esiin vasta esim. keski-iässä. Ja nämä siis ihan faktisesti todistettu sillä lailla että tekijä on myöntänyt teon. Toinen kysymys on sitten se, että minkä ikäisenä, pystyykö edes muistamaan. Mutta siis joo, toi on juuri se asenne. Ettei se avun saaminen mitenkään itsestään selvää ole.
No varmaan onkin esimerkkejä, mutta tuskin sitä hyväksikäyttödiagnoosia voidaan antaa jos asiakas vain arvailee.
Tuolla asenteella on mahdollista, että ongelman aiheuttajaa kaivetaan täysin väärästä suunnasta.
Ja en edes halua siihen apua. Nautin seksistä vain satunnaisen kumppanin kanssa, mutta pettämisestä en nauti. Miehen vaihtaminen ei tähän ongelmaan auta, miehessäni ei ole mitään vikaa. Sama juttu ollut aina.
Meillä on säännöllistä seksiä kuitenkin, joka viikko.
Ymmärsinkö oikein, ettet nauti seksistä vaikutuisen kumppanin kanssa? Mutta sen sijaan nautit yhdenillanjutuista enemmän, kenties sen intohimon takia? ;) Kuulostaa tutulta.
Kunpa minkäkin pystyisin. Minulle seksi on myös yhtä yhden tekevää, mutta en edes jaksa nähdä vaivaa sen eteen että se olisi kivempaan. Koen velvollisuutena antaa seksiä, se on kuin pakko. Tosin mies ei saa kuin kerran kuussa, ja siihenkin saa suostutella. Minkä sille voi jos se on inhottavaa? Alussa sattuu, ei tunnun miltään, joku hikinen hyppii vaan siinä päällä.... sen lisäksi kärsin yhdynnän jälkeen pari päivää runsaasta vuodosta, pikkarit haisee :/
jos rakastatte miestänne, olette valmiit menemään terapiaan selvittämään mielen solmut ja esteet seksin harrastamiselle. Tämä vaatii teiltä ihan yhtä paljon rakkautta, kuin se että miehenne suostuu elämään seksittömässä liitossa kanssanne.
Mutta ei tehonnut. Kuulkaa miehet, aina sille ei voi mitään. Se ei ole henkistä ja eikä fyysistä vikaa. Se ei vain ole kaikkien juttu!
Meillä on silti vilkas seksielämä. Seksi ei ole minulle vastenmielistäkään, vaikkei sitten nautittavaakaan. Joten toki suon miehelleni aina nautinnon kun hän haluaa, eihän se minulle suuri vaiva ole.
Mä en usko mun haluttomuuden johtuvan mistään mihin terapiat tms auttaisi vaan olen vain luonnostani aseksuaali. Eikä se minua mitenkään haittaakaan, mulla on tarpeeksi nautinnon lähteitä elämässä vaikkei seksi olekaan yksi niistä.
No varmaan onkin esimerkkejä, mutta tuskin sitä hyväksikäyttödiagnoosia voidaan antaa jos asiakas vain arvailee.
Tuolla asenteella on mahdollista, että ongelman aiheuttajaa kaivetaan täysin väärästä suunnasta.
Ja sitten ongelmaa ei koskaan ratkaista, koska kaivellaan täysin väärästä suunnasta?
ei ole mikään "diagnoosi". Siitä aiheutuneille psyykkisille vaurioille ja niiden ilmenemismuodoille voidaan antaa diagnooseja.
No varmaan onkin esimerkkejä, mutta tuskin sitä hyväksikäyttödiagnoosia voidaan antaa jos asiakas vain arvailee.
Tuolla asenteella on mahdollista, että ongelman aiheuttajaa kaivetaan täysin väärästä suunnasta.
sitä "en halua kuulla tästä" asennetta. Miten sä voit olla niin varma ettei mitään hyväksikäyttöä ole tapahtunut? Vaikka taaperoikäisenä? Kyllähän sellaisesta uutisoidaan vähän väliä ja "onnekkaita" on ne lapset, joiden hyväksikäyttö tulee ilmi ja saavat ajoissa apua. Tää on just tää instant-kieltämismekanismi joka toimii myös ammattilaisilla.
No varmaan onkin esimerkkejä, mutta tuskin sitä hyväksikäyttödiagnoosia voidaan antaa jos asiakas vain arvailee. Tuolla asenteella on mahdollista, että ongelman aiheuttajaa kaivetaan täysin väärästä suunnasta.
sitä "en halua kuulla tästä" asennetta. Miten sä voit olla niin varma ettei mitään hyväksikäyttöä ole tapahtunut? Vaikka taaperoikäisenä? Kyllähän sellaisesta uutisoidaan vähän väliä ja "onnekkaita" on ne lapset, joiden hyväksikäyttö tulee ilmi ja saavat ajoissa apua. Tää on just tää instant-kieltämismekanismi joka toimii myös ammattilaisilla.
Aivan varmasti tapahtuu sellaista ettei löydetä ratkaisua ja on tapahtunut suoranainen hoitovirhe. Mutta mitä luulet paljonko tapahtuu sitä että mammat on lukenut netistä sitä ja tätä jota sitten paasaavat lähes lääkärinä itselleen toimien. Eiköhän lääkäriammatilaiset näe aivan joka päivä sitä kuinka asiakas tekee itse diagnoosia.
Toki terapiaan pitää päästä päävaivoista, mutta jos niissä ei selviä mitään niin tuskin kannattaa jatkaa sillä linjalla, että tekee itse päätelmiään.
Ymmärrän että kaikki eivät nauti seksistä, mutta sinun tapauksesi tuntuu sillä tavalla väärältä että et ole itse tuota päätöstä tehnyt ettei ole sinun juttusi, vaan se on sinulta viety. :( oletko käynyt terapiassa puhumassa tuosta?