Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita perheitä, jotka ovat luopuneet autosta ja siirtyneet kokonaan julkisiin?
14.06.2012 |
Me, viisihenkinen perhe, luovuimme vuosi sitten autosta (omistettuamme auton sitä ennen 8 vuoden ajan) ja olemme pohtineet, että emme ainakaan lähiaikoina/vuosina suunnittele auton hankkimista.
Yllättävän helposti on sujunut!!
Asiaan vaikuttavia seikkoja:
- asumme Helsingin lähiössä, jossa kaikki palvelut ovat lähellä, parin km säteellä
- asumme hyvien kulkuyhteyksien varrella, eli lasten koulut ja aikuisten työpaikat sekä kaikkien harrastukset ovat joko kohtuullisen kävely-, pyörä- tai bussimatkan päässä
- kauppa on viereisessä korttelissa
- molemmat mummilat ovat näppärän junamatkan päässä
- suvun mökki on bussimatkan päässä
- kumpikaan vanhemmista ei tarvitse autoa työssään
- säästetyllä rahalla ajaa aika monta "hätäajoa" taksilla (no niitä ei ole ollut, mutta ajatuksena esim äkillinen sairaalamatka tms)
Olemme tosi tyytyväisiä tähän ratkaisuun, mutta huomaan, että usein saan selittää ihmettelijöille miten tällainen on lapsiperheelle mahdollista.
Muita?
Kommentit (18)
Helsingissä asutaan.
Kaipaisin autoa lähinnä siihen, että voisi tehdä isommat ostokset kerralla eli tarvitsisi käydä harvemmin kaupassa. Nyt on pakko miettiä, mitä jaksaa kantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt maalla on kaksi autoa. Lähimmälle juna-asemalle n 10km josta taitaa mennä kaksi kertaa päivässä juna kaupunkiin. Emme aio luopua autoistamme!
Suuressa kaupungissa asuessa perheeseen ei koskaan hankittu autoa, koska sitä ei koettu tarpeellisena.
Kohta kaksi vuotta pienehkössä kaupungissa huonon ja suht kalliin julkisen liikenteen kanssa eläneenä autoa todella kaipaisi. Mutta rahat on tiukassa enkä halua ajaa korttia tai ostaa autoa, koska haaveilen muuttavani parin vuoden sisällä takaisin suureen kotikaupunkiini.
Julkisen liikenteen taso on valtavan tärkeä autottomuudessa. Kouluaikana bussit kulkevat kotoani kätevästi kaupungin keskustan kautta terveyskeskukselle, neuvolalle ja rautatieasemalla puolen tunnin välein. Iltapäivisin ja lauantaisin noin tunnin välein. Myöhään illalla/yöllä ja sunnuntaisin paikallisliikenne ei kulje lainkaan.
Vanhassa kotikaupungissa opin hemmotelluksi ruuhka-aikaan vartin välein kulkevilla busseilla, jotka kulkivat myös öisin ja sunnuntaisin.
Äiti plus lapset 3v ja 5v
Meillä tosin vain yksi lapsi, joten helpompi liikkua.
Käytimme satunnaisesti taksia yksittäisiin matkoihin ja CityCarClubin autoja shoppailureissuihin. Viikonloppureissuille otettiin auto vuokraamosta, niitä saa aika edullisesti.
Auto ostettiin 2010 syksyllä ja tuntuu että siitä lähtien on kassavirta ollut miinuksella. Auton menojen kanssa tulomme eivät riitä ja joudumme syömään säästöjä. En tykkää. Mutta mies on autoon kovasti kiintynyt.
Tavallisten ostosten kanssa käytimme pitkään sellaisia kunnollisia mummokärryjä, joihin mahtui todella suuret ruokaostokset.
Tai juhliin meno?
Kivoja nuo autottomat kaverit, jotka tarvii milloin kyytiä tai autoa lainaan, että saa jonkun tavaran ostettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai juhliin meno?
Kivoja nuo autottomat kaverit, jotka tarvii milloin kyytiä tai autoa lainaan, että saa jonkun tavaran ostettua.
Normi ostokset hankitaan kantokyvyn mukaan. Huonekalut, kodinkoneet tms kotiinkuljetuksella. Juhliin pääsee julkisilla tai taksilla juhlan paikan ja hienouden mukaan.
Vanhemmiltani olemme joskus saaneet kyydin sukulaisille, kun ovat olleet siis itse joka tapauksessa menossa. Muilta en ole koskaan pyytänyt kyytiä. Ei ylpeys antaisi periksi. Yksi kaveri on joskus tarjonnut, että voisin tulla kyydillä ostoksille, mutten ole lähtenyt siihenkään. Inhoan olla kiitollisuuden velassa sellaisissa asioissa, joissa en voi korvata takaisin samalla tavalla.
Autoton elämä ei tarkoita sitä, että ajettaisiin muiden autoilla, vaan että valinnat tehdään siten, että pärjätään ilman yksityisautoja.
T:äiti plus lapset 3v ja 5v
töihin, kauppa oli tien toisella puolella, samoin kirjasto ja terkka-asema. Isompien koulu oli paeinsadan metrin päässä, samoin eskari. Ja bussit kulki. Ei asuttu Helsingissä.
Nyt asutaan Usassa (muutettiin vuosi sitten) ja täällä on pakko olla kaksi autoa. Mies käyttää toista ja itse kuskaan lapsia kouluun ja harrastuksiin ja kavereille ja käyn kaupassa jne.
Meidän kaupungissa on kyllä busseja jne. mutta emme asu keskustassa vaan esikaupunkialueella.
T: äiti, isä ja lapset 9v kaksoset, 7v, 4v, 2v ja 1kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan me asuttu sit missä tahansa. Nyt asutaan Helsingissä ja täällä elämä on tosi helppoa autottomana. Ja kun kuuntelee autollisten tuttavien juttuja, taitaa elämä olla autottomana itseasiassa helpompaa kuin autollisena. Muualla Suomessa asuttaessa autottomuus on vaatinut pieniä ja suurempiakin järjestelyjä/suunnittelua/ehkä joistakin reissuista luopumistakin, mutta ihan ollaan oltu onnellisia.
Nyt käytetään julkisia, taksilla ajetaan tarvittaessa ja auto vuokrataan jos muuten ei onnistu. Ja käytän myös jonkun verran, n. joka toinen kuukausi ruokaostoksissa kotiinkuljetuspalvelua. Ostan esim. kauppakassista kaapit täyteen jauhoja, säilykkeitä yms. säilyviä elintarvikkeita, eipä niitä tarvitse sitten jalansyten bussissa raahata.
myytti, että autoton pummaisi kyytejä kavereiltaan? Minun kokemukseni mukaan autottomat käyttää taksia, koska heillä on siihen varaa. Ne sen sijaan pummailevat kyytejä jatkuvasti, jotka eivät koskaan ole oppineet käyttämään julkisia kulkuvälineitä, ja joilla on ollut auto heti kun kortin ovat saaneet. Nämä ihmiset on ihan avuttomia jos jostain syystä eivät pääse autolla jonnekin, ja turvautuvat tässä kriisissään autollisiin kavereihinsa hyvinkin helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei täällä sellaiset liiku :D Tai no toiselle paikkakunnalle pääsee aamulla koulubussilla.
Jos työmatkat kulkee pyörällä ja julkisia ei kulje niin on varmaan tosi kivaa fillaroida töihin kaatosateessa läpimärässä tuulipuvussa lenkkarit litisten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja aloitan työssä, johon on matkaa 2km eli autosta voisin luopua. Vakuutus-ja liikennemaksut ovat niin kalliita, että autoilu tulee todellakin hintaansa. Julkinen liikenne lähikaupunkeihin kulkee aika mukavasti, tosin mökille ei sitten pääsisi kuin vuokra-auton turvin. Ruokia ja muuta tavaraa joutuu kuljettamaan paljon kerrallaan, sillä lähin kauppa mökillä on 10km matkassa.
Auto ei ole välttämätön täällä maaseudun taajamassa, sillä palvelut ovat lähellä. Kaupungeissakin tulisi käytyä sitten vielä harvemmin ilman autoa ja sekin olisi pelkkää säästöä.
olla kuskaamassa lentokentälle, Ikeaan ja ties mitä muuttohommeleita järkkäämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tänä keväänä, autoa käytettiin todella vähän silloinkin kun se meillä oli. Ollaan pärjätty erinomaisesti ilman autoa!
Me asutaan Tampereella, perheessä miehen ja minun lisäksi kaksi leikki-ikäistä lasta.
Autottomuutta edistäviä tekijöitä elämässämme ovat mm.
- ruokakaupat lähellä, ei ole ongelmaa kantaa isojakaan kasseja kotiin ja polkupyöräkin helpottaa tarvittaessa
- asutaan erinomaisten bussiyhteyksien varrella -> mies kulkee työmatkansa bussilla näppärästi
- lasten harrastukset ja päiväkoti kävelymatkan päässä (harrastukseen bussilla)
- isommat ostokset saadaan kotiinkuljetuksella ostettua, mutta olen tuonut pienehköjä kalusteitakin Ikeasta kotiin bussilla ilman ongelmaa
- ympäryskunnissa asuville ystäville mennään bussilla tai taksilla, bussilla matkustaminen sopii myös juhliin meneville, ei koettele ainakaan meidän itsetuntoa
- junalla ollaan matkustettu aiemminkin pitkät matkat kotimaassa ja lentämällä ulkomaille
- kesämökistä emme edes haaveile joten sitäkään varten ei tarvita autoa
- minulla työpaikka kävelymatkan päässä
Nuo ruokakaupassa käynnit onnistuvat hyvin kun ei tarvitse roudata mitään eineksiä, kaljakoreja, sipsipusseja tms. painavia tai tilaa vieviä juttuja jatkuvasti. Syödään peruselintarvikkeita. Reppu selässä ja kassit molemmissa käsissä on hyvää arkiliikuntaa.
Vaikka emme autoa aiemminkaan paljoa tarvinneet, oli kynnys siitä kokonaan luopumiseen suuri. Onneksemme elämä ei ole muuttunut lainkaan huonompaan suuntaan ilman sitä rahareikää. Ja ainahan autoja kaupasta saa jos tulee kauhea autopuute.
olla kuskaamassa lentokentälle, Ikeaan ja ties mitä muuttohommeleita järkkäämässä.
kuinka ärsyttävää tuollainen pummaaminen on ja siksi en ole siihen sortunut vaikka autottomia olemme. Ja ei ole kyllä tarvettakaan ollut. Jos olisi niin tarjoaisin kyllä rahaa/illallisen tms. palkkioksi.
Vaikka autottomuuteen päädyimme järjellä ja talouden kannalta ajatellen niin persaukisia emme onneksi ole.
-16-
Meillä ollaan autottomia ja ihan hyvin pärjätään! Minä kyllä "pummin" silloin tällöin tuttavilta autokyydin jos on jotain isompia ostoksia. Ei heitä haittaa ollenkaan! Tarjoan kahvit jossain tai pyydän meille syömään. Meillä toimii auttaminen puolin sun toisin ja kaverit usein ihan tarjoaakin kyytiä.
Tulee liikuttua kyllä paljon enemmän, kuin silloin kun oli vielä auto. Kipeänä ollessa tosin ärsyttää, kun joutuu kävelemään pitkän matkan pysäkille, jotta pääsee kauppaan ja takas tullessa raahata niitä kasseja.
kivaa, monen kanssa samoja ajatuksia!
ap
Alue: Aihe vapaa
Tai oli 1,5 vuotta mutta huomasimme sen olevan täysin turha kuluerä. Helsingissä mekin asumme, ja kyllähän muut liikkumistavat ovat täällä paljon autoa parempia. Julkinen liikenne toimivaa ja monipuolista, välimatkat kohtuullisia pyörällä/kävellenkin, tiet helposti ruuhkautuvia ja parkkipaikat kalliita (siis kun sellaisen löydät).
Tosin senkin olen kokenut, että yksityisautoilu on muuallakin suomessa paras/ainoa vaihtoehto vain tapauskohtaisesti. Itse auto saattaa olla useimmille välttämättömyys, mutta mitä itse olen nähnyt ja kokenut niin aika paljon niitä turhia ajokilometrejä kerrytetään vain koska se auto on...