Lue keskustelun säännöt.
Voi helvetti, olen maksanut tytön harrastusleiristä 300e, ja nyt hän sanoo, ettei mene sinne!
11.06.2012 |
Ilmoittautuminen oli sitova, eli rahoja ei saa takaisin, jos peruu menon. Tiedän, että hän sitten tykkää olla siellä, mutta hänelle tulee aina jokin rimakauhu viime hetkillä. ärsyttää ruveta vääntämään tästä.
Kommentit (41)
jota se pikkuveli nyt saa enemmän kuin siskonsa. Lapselle äidin hyväksyntä ja aika äidin kanssa olisi näköjään leiriä tärkeämpää, mutta äiti kääntää selkänsä ja hylkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole ap, mutta kyllä taas mukavasti pisti kuohahatamaan. Äidinrakkaus? Entäpä äidinrakkaus, kun pisti melko paljon rahaa leiriin, jolle tyttö itse halusi mennä ? Entäpä äidinrakkaus, kun on luvattu myös hänelle kahdenkeskistä aikaa äidin kanssa ihan omalla reissulla ? Entäpä äidinrakkaus rohkaistessaan lapsiaan lähtemään myös kodin ulkopuolelle vähän itsenäistymään ? Äidinrakkaus ? Älä puhu siitä, mistä et näköjään mitään ymmärrä. Meillä suloisessa Suomessa on runsaasti tapauksia, joissa äiti todella hylkää (on huumeissa, kännissä, ei terve mieleltään). Tämä tapaus ei ole yksi niistä. Piste.
Jos halusi, eikä kysymys ollut siitä, että äiti ilmoitti tytön ja vasta jälkeenpäin kertoi tytölle leiristä ilmoitusasiana, niin minä kyllä vaatisin, että leirille on mentävä.
Yrittäisin kuitenkin miettiä tytönkin tunteita. Hän todennäköisesti arkailee mennä uuteen ympäristöön vieraiden ihmisten joukkoon. Auttaako tähän arkailuun se, jos haukut tyttöä ja mitätöit hänen tunteitaan? Olisiko rakentavampi lähtökohta pohtia yhdessä tytön kanssa sitä, että monesti outoon paikkaan meneminen pelottaa etukäteen ja haluaisi perua koko homman, mutta kun sitten kuitenkin rohkaistuu menemään, on leirillä yleensä tosi hauskaa. Olisiko sinulla kertoa jokin oma muisto vastaavasta tilanteesta?
Meillä kyllä mentäisiin vaikka väkisin. Jos on itse halunnut leirille niin saisi kyllä sinne myös mennä. Jos tyttö kerran aina jännittää uutta niin koita nyt ihmeessä puhua vielä asiasta, kivaa siellä leirillä yleensä aina on vaikka alku jännittäisikin.
Tästä on puhuttu ennenkin, että hänelle tulee rimakauhu, mutta sitten kun voittaa arkuutensa, onkin ihan kivaa. Oikeasti hän ei edes ole arka, pelkää vain epäonnistumista, kaikki pitäisi osata heti.
Naurettavaa väittää, että olisin lasta hylkäämässä! Alunperin majoitukseni oli varattu leiripaikasta, mutta vaihdoin sen, kun tyttö sanoi, että ei halua äidin olevan niin lähellä. Kaikki oli ihan ok, kun olin kaverini kanssa varannut lomapaketin parinkymmenen kilsan päästä.
On vain oikeus ja kohtuus, että viettäisin kahdenkeskistä aikaa poikani kanssa. Ollaan nimittäin tytön kanssa sitä tehty paljon enemmän, ja tosiaan elokuussa vielä hieno reissu edessä.
Eiköhän tämä tästä suttaannu ihan sopuisasti loppujen lopuksi, mutta tarvittaessa käytän pakkokeinoja. Sanon, että tyttö saa jäädä pois leiriltä, mutta veloitan maksun hänen tililtään ja lähden kuitenkin veljen kanssa reissuun. Tyttö saa jäädä isänsä kanssa kotiin. Eiköhän mieli muutu äkkiä. Julma äiti!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
selvä. Noin kallis leirikin vielä, joten sellaista vaihtoehtoa, että ei menisi, ei voi olla.
Mulla on 12 vee tytär, joten tiedän mistä puhun.
meillä sitova ilmoittautuminen ja maksun maksaminen tarkoittaa myös sitä, että se lapsi sitoutuu siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli en lähtisi edes pelaamaan asian kanssa vaan tekisin lapselle selväksi, että koska leiri on yhdessä sovittu ja varattu ja vielä maksettu niin lapsi menee leirille, vaihtoehtoja ei ole.
Tyttö tuli omia aikojaan keittiöön halaamaan ja pyytämään anteeksi kiukutteluaan. Oli kuulemma mennyt liian myöhään nukkumaan, nukkunut huonosti ja vielä herännytkin liian aikaisin, koska meille tuli remonttireiska.
Kiitos kuitenkin vertaistuesta, tuon ikäiset osaavat olla jo raivostuttavia.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttö tuli omia aikojaan keittiöön halaamaan ja pyytämään anteeksi kiukutteluaan. Oli kuulemma mennyt liian myöhään nukkumaan, nukkunut huonosti ja vielä herännytkin liian aikaisin, koska meille tuli remonttireiska.
Kiitos kuitenkin vertaistuesta, tuon ikäiset osaavat olla jo raivostuttavia.
T. Ap
Kiva että asia kääntyi noin!
Itse olen oppinut haistamaan nämä ihan vaan "kenkä väärässä jalassa" kenkkuilut ja sitten taas kaksi kertaa vahingosta viisastuneena tajunnut kuopuksemme arastelevan sellaisia leirejä, joissa ollaan monta yötä poissa kotoa. Eka kerta meni nuoruuden piikkiin, oli silloin 7 v ja öitä oli 4. Kun sama "iltaitku" yhdistettynä siihen, että päivät olivat aina kivoja ja mukavia ja jälkikäteen leiristä pulputettiin viikkotolkulla, opin, että päiväleirit ovat meidän kuopuksen juttu ja ne on aina sujuneet hyvin - saa sen hauskan ilman iltaikävää :)
No jo oler mulkeron pikku paskiaisen kasvattanut... Kerro sille ankealle mulkerolle, et kun se joskus katoa maailmasta pois kukaan ei kaipaa!!!
tämän kommentoijan lapset ne varmasti suloisia ovatkin! ja siivosuisia kuten vanhempansakin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuota kommenttia en ymmärtänyt, että lapsi maksaisi sen 300e takaisin. siis mistä, jostain palkastaan aikuisenako vai kesätöistä joskus kymmenen vuoden päästä?
Tyttö tuli omia aikojaan keittiöön halaamaan ja pyytämään anteeksi kiukutteluaan. Oli kuulemma mennyt liian myöhään nukkumaan, nukkunut huonosti ja vielä herännytkin liian aikaisin, koska meille tuli remonttireiska.
Kiitos kuitenkin vertaistuesta, tuon ikäiset osaavat olla jo raivostuttavia.
T. Ap
tuon ikäinen on lapsi
äitinä hälytyskellot heräisi jos määrittelisin lastani "pitää osata kaikki heti" vai miten sen sanoit...ts. pelkää pettymyksiä
mietipä omaa suhtautumistasi, osaatko keskustella, tukea ja kannustaa lastasi oikein, eli kun lapsi sanoo ettei lähde vedätkö ketunhäntää eli ryhdytkö valtataisteluun "sinähän lähdet! sitten ei tipu muutakaan" tms. vai istutko alas ja kysyt lapselta miksi lapsi tuntee miten tuntee
300 erkkiä on aika pieni raha lopulta ja aika halpa summa sinulle jos herättää sinut miettimään millaisia vaatimuksia lapsi kohtaa jos tuon ikäisen pitää osata eritellä "mennyt myöhään nukkumaan jne." nämä ovat edelleen vanhempien hommia
jos taas oivallat mitä ajan takaa ja otat sydämeesi lapsen tukemisen ja kuulemisen eri tavalla ja päätät lopettaa hännän vetämisen case whatever niin uskon että onnistut vielä kääntämään suunnan lapsen kasvamiselta vielä pahemmaksi suorittajaksi...
raha on lopulta vain rahaa, se että lapsi oppii arvostamaan itseään ja ajattelee itsestään hyvää on suhteellisen harvinaista mutta tavoittelemisen arvoista
(lapsen voi hylätä monella muullakin tavalla kuin päihteet, jos ei ole läsnä, tämä sille joka aiemmin aiheesta kirjoitti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vain oikeus ja kohtuus, että viettäisin kahdenkeskistä aikaa poikani kanssa. Ollaan nimittäin tytön kanssa sitä tehty paljon enemmän, ja tosiaan elokuussa vielä hieno reissu edessä.
Minusta on ihan reilua, että tyttö tietää, että äiti tekee leirin ajan pikkuveljen kanssa jotain.
Minusta oli lapsena aina tosi inhottavaa, kun äiti ja isosisko kuiskuttelivat ja suunnittelivat keskenään jotain eikä minulle kerrottu. Sitten joskus kun olin tullut mummulaviikonloppua viettämästä, kuulin jälkikäteen, että sisko oli ollut siellä ja täällä ja tehnyt sitä ja tätä. Oli monta kertaa tosi petetty olo. En minä muista, että olisin koskaan jotenkin ruikuttanut päästä siskon menoihin mukaan. Äiti ja sisko perustelivat sitä aina sillä, että minulle tulisi paha mieli, jos tietäisin, mihin sisko pääsee ja minä en. Paljon pahempi mieli tuli siitä, että muu perhe juonitteli selkäni takana salaisuuksia.
Miksei voinut reilusti sanoa suoraan, että kun sinä menet mummulaan, sisko menee kaverin kanssa Linnanmäelle? Se olisi ollut sillä selvä.
jotka olisivat kateellisia sisarukselle, jos itse pääsee kalliille viikon leirille, siitä että sisarus on sillä aikaa vanhempien kanssa? Ollaankohan me liikaa lastemme kanssa, sillä meillä olisi perheessä toisinpäin.
Tyttö tuli omia aikojaan keittiöön halaamaan ja pyytämään anteeksi kiukutteluaan. Oli kuulemma mennyt liian myöhään nukkumaan, nukkunut huonosti ja vielä herännytkin liian aikaisin, koska meille tuli remonttireiska.
Kiitos kuitenkin vertaistuesta, tuon ikäiset osaavat olla jo raivostuttavia.
T. Ap
tuon ikäinen on lapsi
äitinä hälytyskellot heräisi jos määrittelisin lastani "pitää osata kaikki heti" vai miten sen sanoit...ts. pelkää pettymyksiä
mietipä omaa suhtautumistasi, osaatko keskustella, tukea ja kannustaa lastasi oikein, eli kun lapsi sanoo ettei lähde vedätkö ketunhäntää eli ryhdytkö valtataisteluun "sinähän lähdet! sitten ei tipu muutakaan" tms. vai istutko alas ja kysyt lapselta miksi lapsi tuntee miten tuntee
300 erkkiä on aika pieni raha lopulta ja aika halpa summa sinulle jos herättää sinut miettimään millaisia vaatimuksia lapsi kohtaa jos tuon ikäisen pitää osata eritellä "mennyt myöhään nukkumaan jne." nämä ovat edelleen vanhempien hommia
jos taas oivallat mitä ajan takaa ja otat sydämeesi lapsen tukemisen ja kuulemisen eri tavalla ja päätät lopettaa hännän vetämisen case whatever niin uskon että onnistut vielä kääntämään suunnan lapsen kasvamiselta vielä pahemmaksi suorittajaksi...raha on lopulta vain rahaa, se että lapsi oppii arvostamaan itseään ja ajattelee itsestään hyvää on suhteellisen harvinaista mutta tavoittelemisen arvoista
(lapsen voi hylätä monella muullakin tavalla kuin päihteet, jos ei ole läsnä, tämä sille joka aiemmin aiheesta kirjoitti)
En sanonut, että tyttö pelkää pettymyksiä, vaan epäonnistumista. Hän on tietyllä tavoin täydellisyyden tavoittelija. Mitä tuohon syiden erittelyyn tulee, niin kyllähän 11-vuotias jo siihen kykenee. Ap
tuota kommenttia en ymmärtänyt, että lapsi maksaisi sen 300e takaisin. siis mistä, jostain palkastaan aikuisenako vai kesätöistä joskus kymmenen vuoden päästä?
Eikö sun lapsella ole?
Vanhimmalla lapsellani, joka on jo lukiossa, näyttää olevan lapsenvahtikeikoistaan säästössä 30 euroa tilillään. Ja toiseksi vanhimmalla 20 euroa.
jotka olisivat kateellisia sisarukselle, jos itse pääsee kalliille viikon leirille, siitä että sisarus on sillä aikaa vanhempien kanssa? Ollaankohan me liikaa lastemme kanssa, sillä meillä olisi perheessä toisinpäin.
Meillä ainakin iskisi hirveä kateus ja etukäteisikävä, jos toinen pääsisi äidin/isin kanssa kahdestaan johonkin reissuun ja itse menisi sillä välin leirille.
Jos taas äiti, isi ja sisko on kotona kököttämässä, leiri on parempi.
Meillä yleensä tehdään reissut perheenä, mutta jos toinen joskus pääsee johonkin leffaan tai mihin vaan äidin/isin kanssa kahdestaan, siskoa kaivataan, vaikka olis miten kivaa. En tiedä, pitäisikö vaan enemmän viedä noita erikseen paikkoihin.
Ehkä asiaa ei olis kannattanut kouhia tuolla pikkuveli huomautuksella...Kunhan tyttö vähän rauhoittuu, juttelet ihan nätisti mutta napakasti, että tällä kertaa leirille mennään, kun se on kerran maksettu ja jatkossa tytön pitää miettiä tarkemmin haluaako vai eikö siinä vaiheessa, kun ilmottaudutaan.
Tuossa iässä kyllä jo ymmärtää syyn ja seurauksen ja sopimuksista on hyvä oppia pitämään kiinni myöhempää elämää varten.