Onko enää järkeä tehdä iltatähteä?
Saatiin lapset nuorena. Kolme lasta 20-24-vuoden iässä. Neljäs raskaus päättyi keskenmenoon, kun olin 26v.
Nyt olen 31v ja lapset jo 11v, 9v ja 7v. Oman iän puolesta olisin vielä ihan keskiverosynnyttäjä, mutta ikäero toisiin lapsiin olisi jo todella suuri. Vaikka tulisin nyt raskaaksi, nuorin ehtisi täyttää 8v.
Lapset tässä vai iltatähti?
Kommentit (27)
Joskus olen miettinyt, että olisi helpompaa jos iltatähtiä olisikin kaksi. Joten vastaan, että jos mahdollista, niin yritätte vielä kahta lasta tai jätätte lapsilukunne näihin jo olemassa oleviin. :)
kun en ymmärrä tällaista ajattelua mitenkään.
t. yhden 3-v. äiti
Joskus olen miettinyt, että olisi helpompaa jos iltatähtiä olisikin kaksi. Joten vastaan, että jos mahdollista, niin yritätte vielä kahta lasta tai jätätte lapsilukunne näihin jo olemassa oleviin. :)
kun en ymmärrä tällaista ajattelua mitenkään.
t. yhden 3-v. äiti
Joskus olen miettinyt, että olisi helpompaa jos iltatähtiä olisikin kaksi. Joten vastaan, että jos mahdollista, niin yritätte vielä kahta lasta tai jätätte lapsilukunne näihin jo olemassa oleviin. :)
kun en ymmärrä tällaista ajattelua mitenkään.
t. yhden 3-v. äiti
Tarkoitan siis sitä, että vanhemmilla sisaruksilla (jotka ovat pienillä ikäeroilla) on ollut seuraa toisistaan ja "iltatähti" on joutunut tähän verrattuna elämään aika yksinäisen lapsuuden.
Eikä tätä tarvitsekaan ymmärtää, tämä nyt vaan on oma mielipiteeni oman kokemukseni pohjalta.
kuin mistä kirjoitatte. Meillä on kuitenkin jo kunnon perhe, vaikka mielissä tästä ehkä puuttuu vähän. Ja jos elettäisiin tällä perheellä, lapset lähtisivät reilun 10 vuoden päästä jo pois kotoa, jolloin miehelläni ja minulla olisi vielä enemmän vapautta. Voitaisiin vaikka matkustella ihan eri tavalla, muuttaa pienempään, luopua vaikka autosta jne. 10-vuotiaana tai kahden sellaisen kanssa näitä asioita pitäisi vielä odottaa pitkään.
Mietityttää myös tuo, että kaikki se, jonka on jo jättänyt taakseen, pitäisi tehdä uudestaan. Vaipat, uhmat, päivähoito, koulu, harrastukset jne. Yövalvomisista ja sairastelukierteistä puhumattakaan.
Voi olla, että ehkä enemmän kaipaan vain pienten läsnäoloa, enkä niinkään perheen kasvattamista. Ehkä tämä tarve tyydyttyy 10-20 vuoden päästä, kun minusta tulee toivon mukaan isoäiti.
Saa nähdä, miten käy.
ap
ihan mitä elämältäsi haluat? Nautitko todella siitä, että sinulla on hyörinää ja huollettavia paljon?
[quote author="Vierailija" time="09.06.2012 klo 12:27"]
kuin mistä kirjoitatte. Meillä on kuitenkin jo kunnon perhe, vaikka mielissä tästä ehkä puuttuu vähän. Ja jos elettäisiin tällä perheellä, lapset lähtisivät reilun 10 vuoden päästä jo pois kotoa, jolloin miehelläni ja minulla olisi vielä enemmän vapautta. Voitaisiin vaikka matkustella ihan eri tavalla, muuttaa pienempään, luopua vaikka autosta jne. 10-vuotiaana tai kahden sellaisen kanssa näitä asioita pitäisi vielä odottaa pitkään.
Mietityttää myös tuo, että kaikki se, jonka on jo jättänyt taakseen, pitäisi tehdä uudestaan. Vaipat, uhmat, päivähoito, koulu, harrastukset jne. Yövalvomisista ja sairastelukierteistä puhumattakaan.
Voi olla, että ehkä enemmän kaipaan vain pienten läsnäoloa, enkä niinkään perheen kasvattamista. Ehkä tämä tarve tyydyttyy 10-20 vuoden päästä, kun minusta tulee toivon mukaan isoäiti.
Saa nähdä, miten käy.
ap
[/quote]
miten kävi? onko neljäs tulossa?
Jos itse vielä lasta haluatte.
Itse sain viimeisen lapsen 36-vuotiaana ja ikäeroa hänellä edelliseen on kuusi vuotta. Ihan kiva ikäero, ei ole kuin yksi vaippaikäinen hoidettavana. Mutta eihän se olekaan se vauva-aika vaan se, mitä sen jälkeen seuraa. Päivähoito, koulu, kasvatus... Jaksatko siihen rumbaan vielä kertaalleen ryhtyä?