Jooga raskaana

molemmilla kerroilla, mutta olenkin todella kokenut joogi. Olisin voinut todella huonosti ilman joogaa, se helpotti pahoinvointiinkin :)



Jos olet aloittelija, pidä taukoa 12. viikolle saakka, muuten voit hyvin joogata. Ikäkysymys ei mielestäni ole kovin relevantti -- itse sain lapseni 38 ja 41-vuotiaana. Jos olet astangi, jätä ristikierrot kokonaan tai tee ne hyvin lempeästi -- siis seisomasarjan trikonasana ja parshvakonasana b:t (kolmioasentojen kiertomuodot). Älä hyppää punnerrusasentoon, vaan astu. Katso ettei kantapääsi paina puolilootuksessa istuessasi kohtua. Tee ylösalaiset asennot varovasti tai seinää vasten tuettuna. Älä kierrä jalkapohjaa (janu sirsasana c). Nämä pätevät läpi raskauden -- lisää rajoituksia tulee kun vatsa kasvaa.



Hathajoogaa voi harrastaa paljon vapaammin -- väliin jätetään vain päinmakuulla tehtävät asanat ja ristikierrot (vahva kierto alaselän ja vatsan alueella) ja ollaan samalla tavoin varovaisia ylösalaisten asanoiden kanssa. Ohjaaja antaa korvaavan liikkeen kun kerrot raskaudestasi. Myös astangatunnilla kannatta kertoa ohjaajalle -- hän voi vaivihkaa muistuttaa sinua väliin jätettävistä tai ilman kiertoa tehtävistä asanoista.



Onnea odotukseen -- toivottavasti jooga pitää sinut hyvävointisena :) Usein joogavauvat ovat tyyniä mutta liikunnallisia -- ovat tottuneet kaikenlaiseen jo kohdussa, mutta saaneet myös nauttia äidin rauhallisuudesta ja happirikkaasta hengityksestä...



T: jooganohjaaja Shantista

Lähinnä juuri tuo sivananda mietityttää, siinähän niskaseisontaa jne. Haluaisin kovasti sitä jatkaa.



Saako ristikiertoja tehdä pehmeästi? Ja onko näissä rajoitukset ehdottomia vai siltä miltä kehosta tuntuu?

kunhan se voimakkaimmin kiertyvä osa selkärankaa on rintarangassa tai yläselässä (esim. kierrot kylkimakuulla käsi "kellonviisarina" tms.) Mutta seisovia, kierrot vatsan alueelle kohdistavia ristikiertoja ei kannata tehdä oikeastaan ollenkaan, itse en ainakaan ottaisi riskiä.



Sivanandaa voit hyvin harjoitella, niskaseisonta on ok kunhan teet sen varovasti. Ongelma on alastuloa -- sieltä ei voi rämähtää alas ja vatsalihakset heikkenevät raskauden myötä. Laita siis tyynyt tai pari selän alle ennen ylösnousemista tai nouse ylös jalat seinää pitkin kiiveten.



Alaselkän kohdistuvat voimakkaat kierrot vääntävät myös kohtua -- siksi niiden kanssa ei kannata kauheasti leikkiä. Hyppääminen tai putoaminen esim. ylösalaisesta asennosta voi olla vaarallista tärähdyksen vuoksi. siksi jättäisin nekin. Vatsallaan ei oikein kannata maata ihan ekojen viikkojen jälkeen. Muuten voi edetä tuntemustensa mukaan -- se mikä tuntuu hyvältä, tekeekin hyvää.



Loppuraskautta kohti kannattaa myös välttää lantiota avaavia voimakkaita ja staattisia venytyksiä -- löystyvät ligamentit mahdollistavat venymisen pitkälle, mutta kudosten palautuminen voi olla ongelmallista. Eli spagaattien tms. kaltaisia voimakkaita venytyksiä lempeästi ja lyhyesti, ei yli omien rajojen eikä pitkiä pysähtyneitä venytyksiä, mieluummin lempeitä heijailuja hengitysrytmissä...



Jatka ihmeessä joogaa, mutta muista nämä muutamat jutut. Jos olet pk-seudulta, loppuraskaudessa kannattaa miettiä myös äitiysjoogaa. niitä on paljon ja ovat taatusti turvallisia.



T: kakkonen :)

yin-jooga pitkine venytyksineen sopii aluksi, mutta viimeisellä kolmanneksella pitää olla itse tietoinen ligamenttien löystymisestä ja välttää pitkiä venytyksiä ääriasennoissa. Eli rakenna apuvälinein hyvin lempeitä asentoja ja keskity venymisen sijasta hengittämiseen tai vaihda pariksi viimeiseksi kuukaudeksi yin äitiysjoogaan :)



SE sama ohjaaja yhä

jatkan yin:niä ja kysäisen vielä sivananda opelta miten sen kanssa. Salillani on ollut aiemmin mammajoogaa mutta nyt tauolla. Toivotaan että syksyllä jatkuu niin pääsisin mukaan.