Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä sinun annettiin tehdä lapsena, mitä et antaisi omien lastesi tehdä?

Vierailija
06.06.2012 |

Tuosta 10-vuotiaan omatoimisuus-ketjusta tuli mieleen. Laitetaanpa pinoon vähän esimerkkiä siitä, kuinka maailma on muuttunut. Itse olin 9-vuotiaana sairas. Vanhemmat olivat töissä ja sairastin yksin kotona. Aamulla piti mennä virtsakokeeseen terveyskeskukseen. Syömättä, juomatta ja virtsaamatta aamulla. Jäi omaksi ongelmakseni pyöräillä 4 kilsaa kauheassa pissahädässä tervesyskeskukseen, ilmoittautua siellä ja etsiä labra. En tiedä selviäisikö oma 11-vuotiaanikaan samasta :) Meidät myös jätettiiin veljeni kanssa kahdestaan viikonlopuiksi kotiin, kun veli oli 13 ja minä 8. Vanhemmat menivät mökille, eikä kännyköistä ollut tietoakaan. Mitään yhteyttä sinne ei saanut. Meillä oli kyllä veljen kanssa aina todella mukavaa ja odotimme että saamme jäädä kotiin kahdestaan, katsoa leffoja ja syödä lämpimiä voileipiä. En muista, että koskaan olisin pelännyt :)

Kommentit (45)

Vierailija
41/45 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja nämä asiat tulevat ensimmäisenä mieleen:



- noudatan itse tv:n ja elokuvien katselussa aika tiukasti ikärajoja - omassa lapsuudessani olen katsonut jotain kauhuelokuvia jo todella pienenä, ehkä ekaluokkalaisena, vanhemman veljeni kanssa. Sain traumoja ja pelkäsin.



- en jätä lapsia keskenään kotiin ennen kuin ovat tarpeeksi vanhoja. Minä en ollut lapsena tarpeeksi vanha, eikä isoveljenikään ollut mikään kiva lastenhoitaja kun rääkkäsi sen minkä kerkesi.



- en anna lasten päättää kaikesta. Minä sanelin hyvin pitkälle monia asioita perheessämme jo hyvin nuoresta iästä lähtien. Olin toisaalta pilalle hemmoteltu, mutta toisaalta liiallinen päätäntävalta on muutenkin jättänyt jälkensä.



- lapseni eivät saa syödä jatkuvasti karkkia.



- tulen myös rajoittamaan lasteni kavereillaan viettämää aikaa ja panostamaan myös perheen yhteiseen aikaan lasten kasvaessakin. Vaikka kavereiden kanssa oleminen on mukavaa ja tärkeää, lapsena olisin joskus toivonut että vanhempani kieltävät menemästä ja olisivat viettäneet illan kotona jotain kivaa yhdessä tehden.

Vierailija
42/45 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ehkä hiukan se "kauhistuttaa", kun olen ekaluokalta asti kulkenut omikseen kouluun 2,5km. Siis aamuisin lähtenyt itsekseen, kun vanhemmat olleet jo töissä ja olen kävellyt sen matkan.

Omaa lastani en ekaluokalla uskaltanut päästää yksin edes kilometrin matkalle ennen kuin oltiin puoli vuotta ensin yhdessä kuljettu. :D

9-vuotiastakaan en meinaa vielä uskaltaa päästää yksin kovin kauas kotoa.

Aikamoista ylisuojelua. Samoin sillä joka ei uskalla päästää 10-vuotiasta soutelemaan. Minä päästäisin ja pääsin itsekin aikanaan, pelastusliivit vain päälle ja menoksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/45 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sain katsoa kaikkia outoja ohjelmia ja leffoja, kuten Hitchcockin kauhuleffoja, Benny Hillin pikkutuhmia sketsiohjelmia, Dallasin JR:n muhinointia jne. jo todella pienenä. Omia lapsiani varjelen enemmän heille sopimattomilta ohjelmilta.

Mulle tuli tosi pahoja painajaisia, kun katsoin ihan mitä sattuu. Hitchcockin Psyko, Hitchcock esittää, Hämärän rajamailla jne...aivan kamalaa katsottavaa lapselle.

Vierailija
44/45 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli olimme kahdestaan järven rannalla mökillä, ilman pelastusliivejä soudeltiin järvellä ja ravustettiin. Aamulla ajettiin fillarilla kotiin 4 km päähän.

Vierailija
45/45 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sain polttaa tupakkaa joskus jo alle 15-vuotiaana. Ja vielä sisätiloissa kotona.