Lue keskustelun säännöt.
Jos puolet niistä, jotka nyt ovat lukeneet pakkoruotsia, olisivat lukeneet venäjää
05.06.2012 |
niin olisikohan meillä paremmat välit Venäjän kanssa? Nyt koko maa tuntuu "oudolta", kun emme edes kirjaimia ymmärrä.
Kommentit (53)
Vaikka pakkoruotsi poistuisi, niin tuskin nyt kielenopiskelupakko kuitenkaan. Olisi vaan siinä mielessä fiksumpi tilanne, että meillä olisi enemmän eri kielten osaajia tulevaisuudessa.
Monille on vaikeaa opetella useaa kieltä samanaikaisesti.
Meillä ainakin oli ns. valinnaisia aineita, joissa myös kieliä esim. ranska. Tietääkseni kukaan ruotsia vastustanut ei valinnaista kieltä ottanut.
opetelleet jotain muuta kuin ruotsia englannin ohella?
Tekosyitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mikä estää opiskelemasta sen nyt?]
Mikä estää opiskelemasta ruotsia, jos joskus sattuisi tarvitsemaan? Helppona kielenä sen oppii myöhemminkin ja koulussa pitäisi keskittyä vaikeampiin kieliin, esim. venäjään.
Mutta mikä siis estää?
No mikä estää opiskelemasta sen nyt?]
Mikä estää opiskelemasta ruotsia, jos joskus sattuisi tarvitsemaan? Helppona kielenä sen oppii myöhemminkin ja koulussa pitäisi keskittyä vaikeampiin kieliin, esim. venäjään.
Mutta mikä siis estää?
Niin siis ruotsin pakollisuus pitäisi poistaa ja ne jotka tarvitsevat sitä joskus, voivat opiskella sen myöhemminkin, eikö niin? Elleivät sitten valitse vapaaehtoisena jo koulussa.
Vaikka pakkoruotsi poistuisi, niin tuskin nyt kielenopiskelupakko kuitenkaan. Olisi vaan siinä mielessä fiksumpi tilanne, että meillä olisi enemmän eri kielten osaajia tulevaisuudessa.
Monille on vaikeaa opetella useaa kieltä samanaikaisesti.
Meillä ainakin oli ns. valinnaisia aineita, joissa myös kieliä esim. ranska. Tietääkseni kukaan ruotsia vastustanut ei valinnaista kieltä ottanut.
opetelleet jotain muuta kuin ruotsia englannin ohella? Tekosyitä.
No mikä estää opiskelemasta sen nyt?]
Mikä estää opiskelemasta ruotsia, jos joskus sattuisi tarvitsemaan? Helppona kielenä sen oppii myöhemminkin ja koulussa pitäisi keskittyä vaikeampiin kieliin, esim. venäjään.
Mutta mikä siis estää?
Niin siis ruotsin pakollisuus pitäisi poistaa ja ne jotka tarvitsevat sitä joskus, voivat opiskella sen myöhemminkin, eikö niin? Elleivät sitten valitse vapaaehtoisena jo koulussa.
Tässä joku kirjoittaja oli niin pahoillaan, ettei ole voinut saksaa opiskella ruotsin takia. Vaikka pakkoruotsi poistettaisiin, se ei auta häntä, vai mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä hetkellä 100% koululaisista lukee yhdistelmää englanti + ruotsi. Jos pakkoruotsi poistuisi, niin peruskoulun opiskelijat voisivat jakautua vaikkapa näin: englanti+ruotsi / englanti+espanja / englanti+venäjä / englanti+saksa. Yhtään enempää kieliä ei näille opiskelijoille tulisi (jos eivät niin halua).
ja kulttuurin erilaisuus. Suomella ja Ruotsilla on paljon enemmän yhteistä kuin Suomella ja Venäjällä - hyvä niin.
Sinänsä kyllä kannatan valinnaisuutta kieltenopiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kulttuurin erilaisuus. Suomella ja Ruotsilla on paljon enemmän yhteistä kuin Suomella ja Venäjällä - hyvä niin.
Jännä juttu, että Ruotsissa ei opiskella pakkosuomea, vaikka meillä on niin paljon yhteistä. Ja on siellä iso alkuperäinen suomenkielinen vähemmistökin.
Tällä hetkellä 100% koululaisista lukee yhdistelmää englanti + ruotsi. Jos pakkoruotsi poistuisi, niin peruskoulun opiskelijat voisivat jakautua vaikkapa näin: englanti+ruotsi / englanti+espanja / englanti+venäjä / englanti+saksa. Yhtään enempää kieliä ei näille opiskelijoille tulisi (jos eivät niin halua).
oppia useampaa (tässä kahta 2) kieltä samanaikaisesti (ja englanti on kai kaikille pakollinen?) niin mitä se muuttaa, että ruotsin tilalle tulee vaikka kiina? Tai vaikka kielen saisi ihan itse valita (miten toimisi, käytännössä?)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kulttuurin erilaisuus. Suomella ja Ruotsilla on paljon enemmän yhteistä kuin Suomella ja Venäjällä - hyvä niin.
Jännä juttu, että Ruotsissa ei opiskella pakkosuomea, vaikka meillä on niin paljon yhteistä. Ja on siellä iso alkuperäinen suomenkielinen vähemmistökin.
Vaan totesin, että maiden välisiin suhteisiin vakuttavat todennäköisesti ihan muut asiat.
ja kulttuurin erilaisuus. Suomella ja Ruotsilla on paljon enemmän yhteistä kuin Suomella ja Venäjällä - hyvä niin.
Jännä juttu, että Ruotsissa ei opiskella pakkosuomea, vaikka meillä on niin paljon yhteistä. Ja on siellä iso alkuperäinen suomenkielinen vähemmistökin.
Pointti on se, että jos kerran on vaikea oppia useampaa (tässä kahta 2) kieltä samanaikaisesti (ja englanti on kai kaikille pakollinen?) niin mitä se muuttaa, että ruotsin tilalle tulee vaikka kiina? Tai vaikka kielen saisi ihan itse valita (miten toimisi, käytännössä?)?
Siten se toimii, että saisi keskittyä kahteen kieleen ja silti voisi tehdä kieltä koskevan valinnan! Oma valinta johtaa parempaan motivaatioon. Ja esim. saksa tai ranska ovat EU:ssa paljon tärkeämpiä kieliä kuin ruotsi.
Miksi vain kielellisesti lahjakas saa tehdän kieliopintoja koskevia valintoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pointti on se, että jos kerran on vaikea oppia useampaa (tässä kahta 2) kieltä samanaikaisesti (ja englanti on kai kaikille pakollinen?) niin mitä se muuttaa, että ruotsin tilalle tulee vaikka kiina? Tai vaikka kielen saisi ihan itse valita (miten toimisi, käytännössä?)?
Siten se toimii, että saisi keskittyä kahteen kieleen ja silti voisi tehdä kieltä koskevan valinnan! Oma valinta johtaa parempaan motivaatioon. Ja esim. saksa tai ranska ovat EU:ssa paljon tärkeämpiä kieliä kuin ruotsi. Miksi vain kielellisesti lahjakas saa tehdän kieliopintoja koskevia valintoja?
Valinta on kaikille sama. Ja mistä tiedämme, että "vaikeuden raja" (?) menee nyt sitten kolmessa kielessä eikä kahdessa (aiemmin ketjussa puhuttiin vain "useasta")? Yleensähän esim. kaksikieliset lapset oppivat kolmannen ja neljännenkin kielen yksikielisiä paremmin eli päinvastoin kuin luulisi, usemamman kielen hallinta tukee uuden oppimista.
Ainahan sitä voi jossitella loputtomiin ja syyttää olosuhteita omista valinnoistaan, mutta ei taida mitään näyttöä olla siitä, että pakkoruotsi olisi kokonaisen lahjakkaan sukupolven tuhonnut (tai aiheuttanut sotia :) )
Pointti on se, että jos kerran on vaikea oppia useampaa (tässä kahta 2) kieltä samanaikaisesti (ja englanti on kai kaikille pakollinen?) niin mitä se muuttaa, että ruotsin tilalle tulee vaikka kiina? Tai vaikka kielen saisi ihan itse valita (miten toimisi, käytännössä?)?
Siten se toimii, että saisi keskittyä kahteen kieleen ja silti voisi tehdä kieltä koskevan valinnan! Oma valinta johtaa parempaan motivaatioon. Ja esim. saksa tai ranska ovat EU:ssa paljon tärkeämpiä kieliä kuin ruotsi. Miksi vain kielellisesti lahjakas saa tehdän kieliopintoja koskevia valintoja?
Valinta on kaikille sama. Ja mistä tiedämme, että "vaikeuden raja" (?) menee nyt sitten kolmessa kielessä eikä kahdessa (aiemmin ketjussa puhuttiin vain "useasta")? Yleensähän esim. kaksikieliset lapset oppivat kolmannen ja neljännenkin kielen yksikielisiä paremmin eli päinvastoin kuin luulisi, usemamman kielen hallinta tukee uuden oppimista.
Ainahan sitä voi jossitella loputtomiin ja syyttää olosuhteita omista valinnoistaan, mutta ei taida mitään näyttöä olla siitä, että pakkoruotsi olisi kokonaisen lahjakkaan sukupolven tuhonnut (tai aiheuttanut sotia :) )
Miksi sitten esim. Ruotsissa ei opiskella pakkosuomea, vaikka kaikki samat perusteet sille olisi kuin Suomen pakkoruotsillekin?
Ja miksi Ahvenanmaa lopetti pakkosuomen opiskelun, vaikka maa jopa kuuluu Suomeen?
Miksi näissä maissa pakkosuomen katsotaan olevan jostain muusta pois, mutta Suomen pakkoruotsi ei ole koskaan mistään pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valinta on kaikille sama.
Niin nyt on, koska RKP valitsee lastemme opiskeltavan kielen meidän puolestamme.
Ja nimenomaan tähän pitää tulla muutos. Perheellä pitää olla oikeus valita tietystä valikoimasta kielet, joita lapsi opiskelee. Miksi suostuisimme ulkoistamaan omia lapsiamme koskevan päätöksen teon RKP:lle?
ranskan tai saksan (alkaa 4. luokalta, englanti alkoi 1. luokalta). Mutta koska koululla ei ole määrärahoja, tehdään vanhemmilta kysely. Se kieliryhmä alkaa, johon on eniten ilmoittautuneita. Kaikissa vähänkin pienemmissä kouluissa tämä olisi realiteetti. Se siitä valinnaisuudesta.
Nyt se on sitten ota tai jätä ja moni ottaa, ja koska 8. luokalle ei jää jäljelle riittävästi lapsia, niin siellä ei enää ala mitään uutta kieltä. Se on todellakin ota tai jätä. Näin 8. luokalla aloitettava kevyempi kieli jää vallan pois valikoimasta ja se on joltakin sellaisessa pärjäävälle, mutta A-kielen liian raskaana kokevalle, heikennys. Se siitäkin valinnaisuudesta 8. luokalla.
Pointti on se, että jos kerran on vaikea oppia useampaa (tässä kahta 2) kieltä samanaikaisesti (ja englanti on kai kaikille pakollinen?) niin mitä se muuttaa, että ruotsin tilalle tulee vaikka kiina? Tai vaikka kielen saisi ihan itse valita (miten toimisi, käytännössä?)?
Siten se toimii, että saisi keskittyä kahteen kieleen ja silti voisi tehdä kieltä koskevan valinnan! Oma valinta johtaa parempaan motivaatioon. Ja esim. saksa tai ranska ovat EU:ssa paljon tärkeämpiä kieliä kuin ruotsi. Miksi vain kielellisesti lahjakas saa tehdän kieliopintoja koskevia valintoja?
Valinta on kaikille sama. Ja mistä tiedämme, että "vaikeuden raja" (?) menee nyt sitten kolmessa kielessä eikä kahdessa (aiemmin ketjussa puhuttiin vain "useasta")? Yleensähän esim. kaksikieliset lapset oppivat kolmannen ja neljännenkin kielen yksikielisiä paremmin eli päinvastoin kuin luulisi, usemamman kielen hallinta tukee uuden oppimista. Ainahan sitä voi jossitella loputtomiin ja syyttää olosuhteita omista valinnoistaan, mutta ei taida mitään näyttöä olla siitä, että pakkoruotsi olisi kokonaisen lahjakkaan sukupolven tuhonnut (tai aiheuttanut sotia :) )
Miksi sitten esim. Ruotsissa ei opiskella pakkosuomea, vaikka kaikki samat perusteet sille olisi kuin Suomen pakkoruotsillekin? Ja miksi Ahvenanmaa lopetti pakkosuomen opiskelun, vaikka maa jopa kuuluu Suomeen? Miksi näissä maissa pakkosuomen katsotaan olevan jostain muusta pois, mutta Suomen pakkoruotsi ei ole koskaan mistään pois?
Todennäköisesti monilla on ollut tilsaisuus opiskella muutakin kuin ruotsia. Ja jos ei ole ollut, täysi-ikäisenä on. Kaikki muu on spekulaatiota, jossittelua.
Valinta on kaikille sama. Ja mistä tiedämme, että "vaikeuden raja" (?) menee nyt sitten kolmessa kielessä eikä kahdessa (aiemmin ketjussa puhuttiin vain "useasta")? Yleensähän esim. kaksikieliset lapset oppivat kolmannen ja neljännenkin kielen yksikielisiä paremmin eli päinvastoin kuin luulisi, usemamman kielen hallinta tukee uuden oppimista.
Koulussa on rajallisesti tunteja, ei koulu voi olla pelkkää kielten opiskelua. Jotain asiaakin pitää olla, mitä niillä kielillä sanoo... EU muuten suosittelee kahden vieraan kielen opiskelua.
Ja muuten: kaksikieliseksi lapseksi ei opita koulussa vaan sellaiseksi käytännössä synnytään (siis äiti ja isä puhuvat lapselle eri kieliä). Siten kaksikielisen lapsen kielten opiskelukykyä on aivan turha käyttää perusteena tässä asiassa.
ranskan tai saksan (alkaa 4. luokalta, englanti alkoi 1. luokalta). Mutta koska koululla ei ole määrärahoja, tehdään vanhemmilta kysely. Se kieliryhmä alkaa, johon on eniten ilmoittautuneita. Kaikissa vähänkin pienemmissä kouluissa tämä olisi realiteetti. Se siitä valinnaisuudesta.
Nyt se on sitten ota tai jätä ja moni ottaa, ja koska 8. luokalle ei jää jäljelle riittävästi lapsia, niin siellä ei enää ala mitään uutta kieltä. Se on todellakin ota tai jätä. Näin 8. luokalla aloitettava kevyempi kieli jää vallan pois valikoimasta ja se on joltakin sellaisessa pärjäävälle, mutta A-kielen liian raskaana kokevalle, heikennys. Se siitäkin valinnaisuudesta 8. luokalla.
Jos ruotsi ei olisi pakollinen, jäisi enemmän resursseja muiden kielten opetukseen.
Valinta on kaikille sama.
Niin nyt on, koska RKP valitsee lastemme opiskeltavan kielen meidän puolestamme. Ja nimenomaan tähän pitää tulla muutos. Perheellä pitää olla oikeus valita tietystä valikoimasta kielet, joita lapsi opiskelee. Miksi suostuisimme ulkoistamaan omia lapsiamme koskevan päätöksen teon RKP:lle?
Mikä estää opiskelemasta ruotsia, jos joskus sattuisi tarvitsemaan? Helppona kielenä sen oppii myöhemminkin ja koulussa pitäisi keskittyä vaikeampiin kieliin, esim. venäjään.