Lue keskustelun säännöt.
Olemme olleet mieheni kanssa jo 24 vuotta yhdesä ja keskustelu on tasoa
03.06.2012 |
minkälainen sää tänään, haetko kaupasta maitoa. Jos yritän keskustella syvällisemmistä asioista tyyliin ihan vain omista lapsistamme ja heidän huolistaan tai jos olen itse huolestunut heistä, niin mies melkein suuttuu, kun vatvon tuollaisai juttuja. No, murhedin sitten omassa mielessä nämä asiat puhki.
Miehen lapsuudesta en tiedä yhtään mitään, ei ole edes pyynnöstä kertonut. Ei ole kuulemma mitään kerrottavaa =O. Onko tämä ihan nomraalia teidän mielestänne?
Kommentit (24)
minun exäni voisi olla tässä ketjussa kertomassa, että minä olin se, joka ei halunnut keskustella syvällisiä.
Hän oli oikeassa. Minä en halunnut kertoa kaikka, mitä sisälläni oli. En halunnut taas kerran kuulla, että olen väärässä, ajatukseni ovat vääriä. Enkä oikein uskaltanutkaan kertoa kaikkia, sillä riitatilanteessa exäni käytti tietoaan minua vastaan.
Tämä kirjoitus siis teille, jotka sanotte, että puolisonne ei keskustele. Miettikää, voisiko teillä itsellänne olla mitään osutta asiaan.
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"ainahan se kääntyy vaimon syyksi. Palsta ei koskaan petä =)"
Ja olen vaimo. Se puhumattomuus on todellakin hyvin usein siitä toisesta johtuvaa.
Miten joku jaksaa elää tuollaista elämää ja vielä noin kauan?
Elämän suola on ajatusten vaihto ja keskusteleminen, niin puolison kanssa kuin myös ystävien kesken. Mulla on muutama sukulainen, jotka ei osaa keskustella mistään. Hirveen kiva sitten kyläillä kun toiset EI PUHU!! Jostain syystä juuri tänä talvena ollaan keskusteltu erityisen paljon, ja onkin kyllä sellainen olo että elän rikasta elämää - nimenomaan näiden keskustelujen takia.
Juuri näin.