KESKENMENON JÄLKEEN-KESÄKUU

Eikö kukaan uskalla aloittaa pinoa? ;)

Eipä tässä mitään uutta ja ihmeellistä. Eilen tuli ajeltua autoa 300km ja shoppailtua monta tuntia, kyllä tuntui selässä :(

Tänään rv 21+0

Täällä ollaan yhtä hymyä: eilen illalla sängyssä maatessa tuntui ensimmäinen pumpsaus mahan päälle. Voi että miten se teki onnelliseksi. En saa sitä tunnetta mielestäni :) Esikoisesta en edes muista ensimmäisiä potkuja, mutta niinhän se taitaa mennä.



Puolentoista viikon päästä on rakenneultra ja jos siellä todetaan kaiken olevan hyvin, uskallan alkaa nauttia tästä ihan kunnolla. Lapsivakuutuspaperit laitetaan sitten menemään samoin kuin äitiysvapaa-anomus.



Yhtenä päivänä mietein sitä, että mitäköhän kaikkea sitä pitäisi hankkia. Ei kai oikeastaan mitään muuta kuin jotain päivittäisiä vauvatarvikkeita. En mä tiedä, on sellainen olo, että synnärillä muistan että aijuu jotain olisi pitänyt hankkia :)



Jokos Nippe on pessyt vauvojen vaattet? Ja pian saa sänkyjäkin ja hoitopöytää alkaa laittaa valmiiksi. Onhan teillä kaikki ok?



Entä anir? Joko uskallat nauttia tästä? Joko potkuja tuntuu?



t. Vilmis 18+3

Kyllä minä jo uskallan nauttia, vaikka ainahan se pieni menettämisen pelko on välillä takaraivolla...

Liikkeitä olen tuntenut jo monta viikkoa, koko ajan voimistuvat. Poitsu tuntuu viihtyvän selkä minun mahaan päin, usein punkee itsensä mahanahkaan kiinni. Liikkeet tuntuu usein miten ihan alhaalla.

Muutamia poikavaatteita olen sortunut ostamaan ja kävinpä katselemassa jo vaunujakin...

Vauvavakuutus meille jo myönnettiin, ensi viikolla olis kela-neuvola.

7 viikkoa töitä, sit lomalle ja siitä suoraan mammalomalle...



Nipen kuulumisia täälläkin on kaipailtu!



Anir 21+5

Wilmis: onnea rakenneultraan. Ja vinkiksi että vaikka toivotaan että kaikki on hyvin sinun masuasukilla, suosittelen tekemään vauvalle vakuutushakemuksen jo ennen ultraa. Koska jos jotain löytyy esim. Meidän pojun toinen munuainen ei näkynyt rak. Ultrassa normaalina niin se voi olla este vakuutuksen saamiselle vaikka yhdelläkin munuaisella pärjää. Eli hakekaa vakuutukset heti kun mahdollista ennen kun mitään pieniäkään ongelmia löytyy. En tahdo pelotella mutta itse kiitän sitä että hain vakuutukset rv 16 täytyttyä.



No täällä hiljaiseloa. Vuodelepoa sairaalassa 4 viikkoo jos nyt pysyyvät mahassa niin pitkään. Kortisoonit saatu ja sitä rataa...



Anir: hyvin kaikki menee ja ei kun vaan hankintoja reippaasti tekemään...

Nippe: tsemppiä sulle, toivottavasti vauvat nyt malttaisivat vielä muutaman viikon pysyä masussa kasvamassa. Paljonkos sulla nyt on viikkoja? 3C:llako makoilet?

Pidähän meidät ajantasalla!



Minä myös suosittelen hakemaan vakuutusta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Minä hain heti kun se oli mahdollista Pohjantähdestä, eli rv 17. Ihmeen vähän kyselivät mitään ja vakuutus saatiin mukisematta.

Vaikka Suomessa on hyvä julkinen terveydenhuolto ja esim. synnynnäiset vaivat hoidetaan ilman muuta erikoissairaanhoidon piirissä, on vakuutus ollut kyllä tosi hyvä meidän esikoisella, jolla on monta perussairautta ja korvia on putkitettu moneen kertaan (yksityisellä).



Minä ostin tori.fi:sta vaunut :) Mihinkähän nekin tungetaan odottamaan vauvan syntymää (tosin yhtä paljon ne tukkii paikat sittenkin kun niitä tarvitaan). Vaatteitakin olen sortunut hommailemaan, kun nyt tietää että sinistä kannattaa haalia...

Tiistaina kelaneuvola...



anir rv 22+0

Nyssykkä84, onnittelut pienestä poikavauvasta :D



Nippe, tsemppiä sinne sairaalaan ja toivotaan et lapsukaiset malttaa vielä hetken pysyä masussa. Onko sulla sit lähteny paikat jo aukeamaan? Onneksi sullakin on jo paljon viikkoja!



Anir, säkin oot kuin varkain päässy noin pitkälle :) Meinaan, et aika kuluu tosi nopsaan. Ihanaa kun sullakin menny kaikki hyvin!



Vilmis, eikö olekin ihana tunne noi potkut :D Voi kun ois itsekin vielä raskaana :) Nyt ne potkut tulee tohon mahan ulkopuolelle :)



Me oltiin jotenkin niin saamattomia, et ei saatu raskausaikana vakuutuksia hommattua (olis pitäny kaikki vakuutukset ja yhtiöt kilpailuttaa). Onneksi mitään vikaa ei kummassakaan ollu tai ei ole vieläkään ollu. Nyt sit otetaan kyllä vakuutukset kun lapset 2kk.



Täällä tosiaan vauvelit jo 2kk vanhoja. Aika menee kun siivillä. Enää ei äidin vauvat ole pieniä vauvoja. Yhyy... Mut toisaalta ihanaa kun noi hymyilee jo kovasti ja nyt alkavat jo jokeltelun alkeita harjoitella :D

Ristiäisetkin oli viime lauantaina :)



pupuliini, Lumi ja Noel 2kk

Terveisiä täältäkin välillä:) Aika kuluu luin siivillä, olen usein käynyt lukemassa kuulumisianne mutta yksikätisenä en ole ryhtynyt kirjoittamaan itse, tuo poju kun on kaiket päivät sylissäni:) Oikea unelmavauva meille suotiinkin kun nukkuu yöt putkeen 12h vaikka sitten päivät onkin hurjan seurankipeä ja viihtyy vain sylissä hereillä ollessaan mutta silti että yöt on hiljaista, ei ole itsellenikään kertynyt lainkaan univelkaa(poju syö noin 2 kertaa tuon 12 tunnin yöunien aikana).

PUPULIINI, meilläkin oli ristiäiset lauantaina:)

NIPPE tsempit sinulle osastolla makoiluun!!Hyvän kokoisiahan vauvat olisivat jo nyt mutta toivotaan että vielä köllöttelisivät pitkään masussa jotta olisi lyhyempi heilläkin sairaalassaoloaika synnyttyään.

Aika poikavoittoista tuntuu olevan tässä pinossa, onko kenellekään lupailtu tyttöä, paitsi Nipen toinen ja Pupuliinin toinen? Itse en kaipaa raskausaikaa, niin hurjasti pelkäsin loppuun saakka vauvan menettämistä etten sitä pelkoa tahdo enää ikinä käydä läpi. Enkä käykään, sterilisaatioon jonossa parhaillaan:) Meille tämä viides jää viimeiseksi, tässäkin jo urakkaa saada kunnon kansalaisiksi koko poppoo:) Seuraavaksi vain lapsenlapsia odottelemaan:) Mekään ei olla mitään vakuutuksia otettu raskausaikoina, käsittääkseni ylipainoisen on vaikea saadakin raskausaikana vakuutusta eli en ryhtynyt senkään vuoksi turhaan hakemaan. Iloista kesää kaikille, jännityksellä seurailen täällä kun teidän vauvojanne alkaa putkahtelemaan:)



Helene&hymypoika 2kk

Helene: mukava et kaikki kotosalla sujunu hyvin. Ja kyllä vakuutusyhtiöt myöntää vakuutuksia myös ylipainoisille... Toki eri yhtiöissä eri kriteerit mutta itelläkin ylipainoa, sokeriseuranta, klexane piikit ja vielä tuplat masussa ja silti vakuutukset saatiin.



Pupuliini: joo siis kohdun suu vähä auki ja pehmee sekä kaula hävinny... Et katotaan kuin kauan kasassa pysyttelen. Oliko teillä tuplille omat kummit vai samat? Entä oliko omat kastemekot? Mulle aikanaan äidin virkkaama kastemekko ois ihana mut ei oo kun yks...



Anir: kumpa tään levon ja nukkumisen sais talletettuu tulevaisuutta varten, mut ei taida olla mahdollista..



Nippe + tuplat 32+0

Nippe, jospa ne vauvit kuiteski pysyis masussa ja lepo auttais. Onko sulla kuiteski lupa olla jalkeilla siellä, vai totaali vuodelepo?

Meillä oli molemmille omat kummit ja kastemekotkin eri. Tai silleen et meillä on sukumekko, johon on kirjailtu kaikkien siinä kastettujen nimet, joten me vaihdettiin mekkoa kesken kastejuhlan ja molemmat siis kastettiin siinä puvussa. Toinen mekko lainattiin mun serkulta, eli molemmilla oli kastemekko päällä :)



Helene, :)Mikäs teidän poitsun nimeksi tuli?



pupuliini + lapset 2kk

Onpas tämä pino nykyään hiljainen...

itsekin lähinnä notkun lokakuisten facebook-sivulla... eikä kyllä yksinpuhelua viitsi kauheasti harrastaa...



Vieläkö olet Nippe yhtenä kappaleena?



Täällä ei mitään ihmeempää. Vähän taas tiputteli maan pinnalle, kun puolitutun vauva kuoli kohtuun :( Olen yrittänyt liikaa olla ajattelematta moisia, mutta kyllä nuo aina pysäyttää. Meidänkään toukka ei ole mikään ikiliikkuja, ja edessä oleva istukka vaimentaa tehokkaasti liikkeitä.



Vaunut nököttää olohuoneessa ja sinisiä vaatteita on tullut hamstrattua. Eilen kävin katselemassa turvakaukaloita, mutta en uskalla ostaa ennen kuin sovitetaan mikä mahtuu autoon. Pitäisi ruveta vähän miettimään, mihin komeroon järjestetään tilaa vauvanvaatteille ym. Joka paikka on tavaraa täynnä eikä noille vaunuillekaan ole oikein eteisessä tilaa...



Leppoisaa jussia kaikille!



anir 23+4

Pupuliini, ihanat nimet teidän lapsilla! Miten vauva-aika on lähtenyt käyntiin? Nukutaanko teillä hyvin vai meneekö valvomiseksi? Tsemppiä noihin ihaniin alkukuukausiin :).



Helene, ihanan "kiltti" vauva teillä. Ja ihanaa sekin, jos tuntee ja tietää, että nyt on perhe kasassa. Itekin huomaan ajattelevani, että jos kaikki menee tässä raskaudessa hyvin ja saadaan elävä nyytti syliin, niin eiköhän laiteta putiikki kiinni. Alan sitä paitsi olla jo vanhakin :). Mies oli tosin ihana, kun alkoi miettiä, että jos sitä sit kuitenkin vielä yksi, kun oli joskus nuoruudessaan ajatellut kuusi lasta hankkivansa (edellisestä liitosta hänellä siis kolme). Totesi sitten tosin heti siihen perään, että "jos sen keskenmenneen laskee mukaan, niin sittenhän näitä on kuusi". Musta oli aika mielenkiintoista, että sekin sitä km:a edelleen ajattelee.



Nipelle voimia lepäilyyn. Oot kyllä jo ihanan pitkällä.



Anir, mullakin noi kohtukuolemat ja muut pyörii mielessä, vaikka onneksi ei ihan samalla intensiteetillä kun ekaa odotellessa. Ne on vaan jotenkin niin julmia. Mutta ei kai sitä koko aikaa voi pelätä ja olla huolissaan. Mä yritän saada sua noissa viikoissa kiinni, mutta aina karkaat :).



ON: Mä olen ollut tosi huono kirjottamaan mitään, vaikka teidän muiden kuulumisia täällä seurailen. Alotin siis työt sillon toukokuun alussa ja en vaan saa tarpeeksi pituutta öihin, mistä syystä olen ihan kuutamolla. Väsyttää kroonisesti tästä "energisestä" keskiraskaudesta huolimatta. Aika kuluu kuitenkin huomattavasti nopeammin, kun edellisessä raskaudessa ja yhtäkkiä olikin jo eka puolikas raskautta takana. Alkuviikosta piipahdettiin rakenneultrassa ja siellä kaikki hyvin. Vauva vastaa edelleen muutaman päivän viikkojaan isommalta ja kätilö totesikin, että saattaa hyvinkin syntyä vähän etuajassa la:aan nähden, mutta itse kyllä valmistaudun siihen, että yli menee tämäkin. Kätilö oli aivan ihana ja kysyi itse, että halutaanko tietää sukupuolta. Näyttäisi ukkovalta meillä jatkuvan vielä yhden miehen voimin :). Se tietyllä tavalla helpottaa hurjasti, kun on tota poikakamaa jo valmiina. Toinen pinnis ja sisarusrattaat täytyy vaan hankkia, mutta muuten varmaan säästytään isommilta hankinnoilta. Noi rattaat onkin sitten luku sinänsä, kun meidän hissi on niin älyttömän pieni ja muutenkin talo mielenkiintoisesti rakennettu...



Iloista juhannusta ja voimia kaikille kaikkeen!



Niisku 20+3

On niin ihanaa kuulla Pupuliinin ja Helenen vauva-arjesta. Mulla on iskenyt nyt päälle kauhea kärsimättömyys, pitää ihan itseään toppuutella, että vielä ei ole oikea aika alkaa suunnitella yhtään mitään. Toisaalta on sellainen pöhkö tunne, että mitä jos unohdan suunnitella ylipäätään mitään :) No, ehkä niin ei kuitenkaan pääse käymään. Ehkä.



Yritän välttää kaikenlaisten pelottavien juttujen miettimistä ja uskoa siihen, että kaikki menee hyvin loppuun saakka. En halua lietsoa itseäni paniikkiin. Kauhean varovainen kuitenkin olen. Hyvä, että ostoskärryjä uskallan työntää supistusten pelossa.



Voi kunpa Nippe olisi vielä yhtenä kappaleena!



ON:

Potkuja, potkuja, potkuja. Varsinkin öisin ja kun tuleva isoveli pulisee ja riekkuu, taitavat olla sisarustiimi jo nyt :)



Rakenneultrassa käytiin viime torstaina ja kaikki hyvin. Sen verran menevä heppu masussa kasvaa, että mittaaminen ja tutkiminen oli h-i-e-m-a-n vaikeaa. Potki anturia koko tutkimuksen ajan niin, että anturi meinasi muutaman kerran pudota kätilön kädestä. Ilmeisen vahva heppu on. Istukka on edessä ja silti liikkeet tuntuu ja näkyy mahan päälle. Hassua.



Meille ei kauheasti hankintoja tehdä. Vaatelaatikoita on varastot ja kaapit täynnä. Vaunut on priimakunnossa esikoisen jäljiltä. Pinnasänkykin löytyy varastosta. Kotiinlähtövaatteet saan "luvalla" ostaa tulokkaalle, samaten kuin rintapumpun ja ftalaatittomia tuttipulloja ja tutteja.



On tämä niin ihanaa. Nautitaan naiset :)

Alkoi tuntua että olisi kiva jakaa kokemuksia ja eksyinkin sitten tänne! Tuntuu että koko ajan pitäis olla lukemassa jotain ja hakemassa enemmän tietoa...



ON: Meillä on siis yritetty lasta vasta marraskuusta 2011. Tuossa toukokuussa puolessa välissä sain lomamatkalla kesken menon, kielimuurin takia en paikallisesta sairaalasta kauheasti mitään saanut irti ja kaikki paperitkin ovat kreikaksi :D oli siis kiertopäivä 13 joten ei ollut käynyt mielessäkään että voisin edes olla raskaana kunnes sain kauheat kivut ja vuodon. Totesivat että raskaana ollaan ja ultrassa että joko tosi alussa tai mennyt kesken. Siitä viikon plussailin kunnes tuli miinus. Sen jälkeen ei ole tullut kuukautisia mutta nyt juhannuksena plussasin taas kun ihmettelin kuukautiskipuja vaikkei vuotoa tullut... 4.päivä sattuu oleen varattuna yksityinen gyne, nyt tulikin sitten papa-kokeen sijaan hieman erilaista asiaa :D Koko ajan pelko persiissä enkä silti osaa yhtään hillitä iloani, koska olen jo muutamia vuosia odottanut koska saisi jättää pillerit pois ja suunnilleen koko elämän tarkoitus on tulla äidiksi! Täytynee heti sanoa lääkärille, että puhu kuin idiootille ja mulla on sit miljoona ja yks kysymystä :D



Ihanaa kuitenkin lukea täällä kuinka vaikeidenkin juttujen jälkeen raskaus näyttää menevän tai on mennyt hyvin! Ja sitten kuitenkin kertomuksien takia pysyy omat jalat edes hieman maan pinnalla :)