Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tuli paha mieli kirppislöydön takia, kun kurkkasin sen taskuun.
30.05.2012 |
Löysin kirppikseltä ihanan essun, jota ei oltu käytetty ollenkaan. Selvästikin oli maksanut paljon kaupassa (jo merkistä päätellen). Olin essua vailla, joten ostin sen. Vasta kotona huomasin, että essun vetoketjutaskussa oli lapsen askartelema hieno itse tehty kortti, jossa runon ja piirustuksen kera kiitettiin kuluneista vuosista. Ilmeisesti ei ollut päiväkodin täti edes vilkaissut lahjaansa sen tarkemmin, ennen kuin oli jo pistänyt sen myyntiin.
Jotenkin tuli kurja mieli.
Kommentit (32)
itsepalvelukirppis niin silloin voit jättää sen kortin kassalle niin antavat pöydän vuokraajalle.
Helppoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä oikeastaan halua sekaantua koko juttuun. Voihan olla, että kyseinen lapsi oli hirveä tapaus, joka halutaan vain unohtaa. Mistä sitä tietää? Olen itse vain sellainen nostalgikko, että en pysty heittämään oikein mitään pois. Vanhoja kortteja ja kirjeitä on laatikkokaupalla niiltäkin ajoilta, jolloin ei ollut nettiä ja lähetettiin tavallista postia. Muusta tavarasta puhumattakaan. Samalla saatan kaivata juuri sitä tavaraa, jonka joskus rohkenin heittää menemään.
ap.
saa sitä tietää, kuka essun osti tai kuka kortin kassalle jätti. Ne sanoo sieltä vaan, että tällainen oli jäänyt.
Ja jos et halua sekaantua koko juttuun, miksi vatvot sitä internetissä, joka on erittäin julkinen foorumi?
Ties vaikka lahjan antaja saisi tietää tästä, jos vaikka joku tuttu lukee ja tietää lahjaideasta. Tai jos lahjan antaja itse lukee tätä?
käytettyjen kirjojen kaupasta Thomas Hardyn runokokoelman.
Välistä löytyi kortti johon oli kirjoitettu:
"Thank you Mom and Dad for the lovely holiday.
Love from
John
xxx"
Kortin oli ilmeisesti ollut tarkoitus merkitä myös joku tietty runon paikka.
Voihan juttu täältäkin levitä, mutta se on aika epätodennäköistä. Ehkä ei olisi pitänyt kuitenkaan kirjoittaa. Olin vain hetkellisessä tunteenpuuskassa, koska olin juuri löytänyt sen kortin. Tuli omatkin tarha-ajat mieleen jostain 70-luvulta.
Itse en anna lahjoja pois. Kerran esimerkiksi sain eräältä työpaikalta seinäkellon, joka oli tehty saman yhteisön toisessa yksikössä. Se oli aivan vääränlainen sisustukseeni ja on ollut sen jälkeenkin, mutta en pysty silti luopumaan siitä.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huutokaupasta kirjasarjan, yhden kirjan välissä oli kortti, jossa luki onnentoivotukset pojalle ja toisella puolella jotain siitä, miten pojan tulee tietää, että me (äiti ja isä) rakastamme sinua, vaikka erimielisyyksiä onkin.
Mulla on se kortti tallessa vieläkin.
Voihan juttu täältäkin levitä, mutta se on aika epätodennäköistä. Ehkä ei olisi pitänyt kuitenkaan kirjoittaa. Olin vain hetkellisessä tunteenpuuskassa, koska olin juuri löytänyt sen kortin. Tuli omatkin tarha-ajat mieleen jostain 70-luvulta.
Itse en anna lahjoja pois. Kerran esimerkiksi sain eräältä työpaikalta seinäkellon, joka oli tehty saman yhteisön toisessa yksikössä. Se oli aivan vääränlainen sisustukseeni ja on ollut sen jälkeenkin, mutta en pysty silti luopumaan siitä.
ap.
aika suosittu ja myös koukuttava palsta, minäkin täällä käyn päivittäin, vaikka lapset on isoja.
Joten ei ollenkaan mahdotonta, että joku asiasta tietävä lukee tämän.
Ymmärrän hyvin tuon piirteen, että haluaa säästää kaikkea ja kiintyy kaikkeen mahdolliseen.
Mun teki pahaa myydä tytön pyörä, vaikka se ei ole sillä ainakaan kolmeen vuoteen edes voinut ajaa, koska se on liian pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeasti välittäisivät teidän lahjoistanne? Miettikääs nyt kuinka paljon romua kertyisi nurkkiin vuosien saatossa, jos kaiken säilyttäisi? Onneksi olen itse yläkoulun ope, joten kukaan ei turhaan lahjo. Synttäri- ja joululahjojen raijaamisessa kirpparille on jo tarpeeksi työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosien varrella olen saanut monenlaisia lahjoja. Aija ajoin siivoan kaappeja ja laitan surutta itselle tarpeettomia tavaroita eteenpäin...muuten kaapit olivat pullollaan esim. parittomia kahvimukeja.
Mutta mikä tärkeintä, oloen iloinen jokaisesta saamastani lahjasta ja muistan niiden antajia lämmöllä, vaikka itse lahja onkin jo matkannut eteenpäin : )
t.lto
Harmi, ettei ollut huomannut korttia. Olisi varmaan arvostanut sitä enemmän kuin itse essua.
että ei niitä tule edes katsottua vaan sytytettyä heti kotiin tullessa pannuhuoneen uuni.
Siis hei haloo, niitä itsetehtyjä kortteja tunteella saattaa tulla vuodessa monta kymmentä. ei niillä ole mitään merkitystä-
Alue: Aihe vapaa
Saattoihan se olla ihan nopeakin ostos ilman sen kummempaa tunnetta tai ajatusta. Kortti on kuitenkin liikuttava.
Kirppis on Helsingissä ja täällä on aika paljon kirppiksiä. En usko, että antaja(t) kovin helposti osuu samalle kirppikselle, vaikka onhan sekin mahdollista.
ap.