Miten niin ei ole varaa olla kotona hoitamassa lasta???

tuloilla ei pärjää - jos on hommannut elämän ennen lapsia

vaikka kirjoitan kärjistäen, niin vilpittömin mielin täällä ihmettelen. onko pakko elää yli varojen? eikö vois prioirisoida et esim. asuis hieman vaatimattomammin ja sais elää sellasita elää muuten ku haluis?

kuin kaksiossa neljän lapsen kanssa. Kukaan noista ei ole pilalle mennyt, vaikka ovat menneet hoitoon jo 1 v, päinvastoin!

Mä en voi käsittää että joku ei käsitä että elämäntilanteita on erilaisia.

kyllä me vaan ollaan pärjätty ja maksettu velkaa yhden palkalla ja minä olen saanut vain yhden lapsilisän eli 100 e kuussa. Mieheni tienaa normaalin palkan, kuitenkin enemmän kuin 1200 kuussa (pois verot)

Edessä olisi vuosia lisää. Onko ihan pakko olla kotona jos tykkää tehdä töitä? Ihan oikeasti, synnyttänyt nainen saa olla töissä ja tehdä vaikka ylitöitäkin.



Miehellä on vakityö mutta niin on minullakin! Kai sitä nyt saa työssä käydä kun niin haluaa?



Senkus olet kotona. Sekin on valinta.

syntyneet sisarrukset. Joo oma valinta on tietysti ollut tehdä useampi kuin yksi lapsi.

se taitaa enimmäkseen olla kiinni.



Itse olen yh:na kotona kunnes nuorin täyttää kolme, vielä vähän aikaa. Hyvin on pärjätty, mutta tarkkana saa kyllä rahankäytön kanssa olla. Onneksi nuo asuntolainan korot on sentään nyt matalalla.

Ja tätä jaksetaan AINA ihmetellä. Miten on varaa, kun ollaan rakennettu uus talokin jne. Mutta me ei ollakkaan rakennettu mitään linnaa, vaan semmonen "normaali" talo, mihin meillä oli varaa. KAIKKI tehtiin itse, mitä voitiin, eikä meidän tarvinnut saada sitä kalleinta laattaa tai tapettia mitä löytyy. Silti saatiin sen meidän näköinen koti.



Ärsyttää vaan kun kaveritkin aina miettii meidän tilannetta ja puhuu selän takana ties mitä. Eikai ihmekkään jos heillä ei ole varaa, kun pitää tilata ulkomailta tapetit, laatat ja vetimet...

t. se joka sain 100 e kuussa

Siis minä olen lasten kanssa kotona (jäi sana pois...)

Esim Helsingissä on niin kallista asua vuokralla, että mieluummin maksaa omaa. Minä säästin rahaa ollakseni vähän pidempään lapsen kanssa kotona , ja varaa olisi ollut olla vähän kauemminkin, mutta halusin jo osa-aikaisesti töihin. En mitenkään olisi jaksanut hengata kolmea vuotta himassa. Sitä paitsi tienaan enemmän kuin mies, jolle ehdotin kotiin jäämistä. Ei suostunut.



Uskon sitä paitsi, että lapsen hyvinvointiin vaikuttaa kokonaisuus, ei pelkästään, onko kotihoidossa vai päiväkodissa. Millainen on hoitopaikka, miten pitkiä hoitopäivät ovat, mitä tapahtuu vapaa-ajalla, otetaanko rennosti vai riekutaanko vielä harrastuksissa tarhapäivän päälle, onko lapsella turvallinen ja hyvä olla, miten vanhemmat voivat?

vaikka kirjoitan kärjistäen, niin vilpittömin mielin täällä ihmettelen. onko pakko elää yli varojen? eikö vois prioirisoida et esim. asuis hieman vaatimattomammin ja sais elää sellasita elää muuten ku haluis?

kuin kaksiossa neljän lapsen kanssa. Kukaan noista ei ole pilalle mennyt, vaikka ovat menneet hoitoon jo 1 v, päinvastoin!

Mä en voi käsittää että joku ei käsitä että elämäntilanteita on erilaisia.

mut täytyy muistaa myös se, et samanlaisissa tilanteissa elävät ihmiset tekevät hyvin toisistaan poikeavia valintoja. joillekin 2000 on iso raha, joillekin pieni.. tästä on kyse.

Kärjistäen:



Joku asuu ahtaasti, ei tarvitse autoa (työtön esim. ei tarvitse), syö aina vaan halpoja ruokia tyyliin hernekeitto, ostaa kaiken kirppareilta, ei koskaan matkusta Puuhamaata pidemmälle jne. Kaikki eivät kuitenkaan halua elää noin.



Minusta on ihan hyvä että on ok kokoinen asunto (ei tarkoita samaa kun iso omakotitalo, vaan esim. krt. kolmio jos kaksi lasta), auto jos sellaista esim. töiden vuoksi tarvitsee (voi olla vanha, ei kallis), on vara käydä kaupassa ilman laskinta että riittääkö rahat vai ei, ja että on vara mennä kauppaan (vaikka sitten H&M:lle/Ikeaan) ja ostaa uutena jos jotain äkkiseltään tarvitsee eikä ole aikaa/halua metsästää käytettynä. Ja jos arvostaa matkustelua (monelle se on henkireikä) niin ei halua matkustelustakaan tyystin luopua, vaan joskus käydä jossain.



Jos ap ja miehensä eivät ole töissä, niin heidän tulojaan lapsi ei laske vaan NOSTAA. Siksi en mitään huutelisi muiden valinnoista. Asumistuki nousee, saa lapsilisää, äitiysrahaa/kotihoidontukea ym. Jos taas on ns. kunnon töissä, niin ei paljon lohduta jos saa käteen pari sataa/kk jos ennen sai pari tonnia käteen/kk.



Toki fiksut ihmiset säästävät etukäteen lapsen varalle, mutta aina se ei ole mahdollista (jos esim. vahinkoraskaus tmv.)

mut täytyy muistaa myös se, et samanlaisissa tilanteissa elävät ihmiset tekevät hyvin toisistaan poikeavia valintoja. joillekin 2000 on iso raha, joillekin pieni.. tästä on kyse.

Mä en ole muutenkaan vakuuttunut kaikkien äitien kotihoidon taidoista mutta en mä sitäkään jaksa täällä päivitella, omat on mukulansa.

Kuin ostaa Suomesta. Sinä saat mitä tahdot mutta muut ei sitten saa haluta mitä tahtoo?



Ei meilläkään ole linnaa, meillä on vanha remonttitalo. Lainaa on kolmeen paikkaan, on vakuutuksia ja sitä itse elämää.



Vaikka menen töihin niin ei ole silti rahaa matkustaa ulkomaille.

Katsos kun ne asunnot ja velat on otettu molempien ollessa työssä, ilman lapsia.



Ilman toisen tuloja olisimme olleet aika kusessa. Kodin myynti ei kuulosta kovin järkevältä tai kauaskantoiselta ratkaisulta. Emme ole enää mitään kaksi-tai edes kolmikymppisiä, niin joitain asiota ei vaan voi lykätä.

Siis häh?! Varsinkin kun tota hokee sellaset, joiden perheessä kuitenkin toinen (yleensä mies) on kuitenkin töissä?? En nyt muuten ota kantaa, et mikä hoito on lapselle parasta mut tota en ymmärrä ettei ole muka varaa. Meistä kumpikaan ei ole työelämässä ja pärjätään ihan ok.

voi olla montaa vuotta pois jäämättä pahasti urakehityksessä jälkeen. Onhan näitä täysin valideja syitä. Ja itse en kehtaisi hehkuttaa sillä, että perheen aikuiset ovat molemmat syrjäytyneitä...

Mieheni on pienipalkkaisella alalla (lähihoitaja) ja talolainat yms muut lainat maksettuaan hänellä jää käteen muutama hassu satanen. Minulla jos olisi pudonnut tulot n. 1200€:lla niin me ei oltaisi käyty ruokakaupassa kertaakaan, noh ehkä näkkäriä ostamassa. Ja on niitä laskuja minullakin. Lapsi lähti hoitoon heti kun äitiysloma loppui, mutta siinä ei ole ollut mitään ongelmaa. Isoin ongelma taisi olla minun korvien välissä kun hoitoon vieminen tuntui pahalta. Lapsi kuitenkin on tykännyt aina olla ja jäänyt iloisella mielin hoitoon.

Koska on otettu tuloihin nähden ilmeisesti todella suuri talolaina, niin tarvitaan kahden ihmisen palkka jotta se voitaisiin hoitaa. Niinpä ei ole varaa jäädä kotiin lasta hoitamaan. Tässä on vain se ero, että SYY MIKSI LASTA EI VOI JÄÄDÄ HOITAMAAN ON OMA VALINTA eikä suinkaan se, ettei olisi varaa.

Miehen palkalla olisi saanut vajaan 100th lainaa, eihän sillä saa edes kaksiota täältäpäin xD

ei halua.

saada 1600 euroa kuukaudessa pelkästään olemalla kotona

- emme ole syrjäytyineitä

- en ole huudellut kenenkään valinnoista tietääkseni mitään, ihan kysyin et miksi väittää ettei ole varaa. onko mahdollisesti kyse tärkeysjärjestyksestä vai mistä, koska sit toisaalta

täällä näkyy sellasia jotka pärjää vähällä hyvinkin

- JA en ole sitä mieltä että töihin ei sais mennä! ARGH! siis mun mielestä saa mennä ja lapsen hoidon järjestää miten parhaaksi näkee.. uskon vaan et USEIMMILLA ON oikeesti varaa halutessaan, kaikilla ei varmasti ole.