Päivähoidon ihmiset! Millainen vanhempi on "ärsyttävä"? ev

siirtyy, eikä kumpikaan tiedä tarkkaa hetkeä. Miten niin, HOITOvastuu päättyy kun lapsen isä tai äiti astuu pk:n alueelle. Mikä siinä voi olla epäselvää?

Entäs se hetki, kun käyn hakemassa lapsen tavarat sisältä, katson tiedotteet ja tarkistan varavaatteet? En jättäisi 2-vuotiasta yksin muutamaksi minuutiksi kotipihalle, mutta tarhassa en viitsi viedä kuraista lasta sisälle, jossa kengät pitäisi ottaa hetkeksi pos jne.

Käytännössä minä mainitsen hoitajalle, että käyn sisällä ja siirrän tavallaan sen vahtivastuun heille. Mutta ei siis ole mitenkään yksiselitteitä.

Itse olen sitä mieltä että jos lapsi ihan terve peruslapsi, häntä voi vähän "karaista" siihen että lasten vessassa kakataan eikä hän saa erityislupia. Moni lapsi pyörittää vanhempiaan miten tahtoo ja kaikesta voi "neuvotella"; äiti ihmettelee miksei lapsi ikinä syö ruokaansa ja kuitenkin samassa lauseessa selittää että kyllä se nico-petteri sitten tykkää voileivistä (joita saa kasan ennen ruokailua). Minusta tuo kakkaaminen voi olla jossain tapauksissa vallankäyttöyritys, ihan kuten sekin ettei iso lapsi suostu nukkumaan omassa sängyssään ilman vanhempia.

siirtyy, eikä kumpikaan tiedä tarkkaa hetkeä. Miten niin, HOITOvastuu päättyy kun lapsen isä tai äiti astuu pk:n alueelle. Mikä siinä voi olla epäselvää?

sen vastuun ottaisi, mutta onhan se hankalaa jos lapsi juoksee pk:ssa puolikin tuntia ja vanhempi ei tee mitään... Vastuu on vanhemmalla kun on paikalla, mutta koska kaikille tämä ei ole itsestäänselvyyn on asiasta keskusteltava.

Sisältä tavaroiden hakeminen on eri asia, ei tässä kuitenkaan pilkkua tarvitse ruveta viilaamaan. Kyse on enemmänkin niistä ääriesimerkeistä joita ihan oikeasti löytyy...

Olen kyllä tosi kiitollinen niistä hoitajista jotka silloin auttavat ja sanovat tytölle "että noo nyt sinun pitää lopettaa ja lähteä" tms. Ei sitä ainakaan itse viitsi siinä ruveta toisten vanhempien ja hoitajien edessä niin kovasti komentelemaan. Mutta yleensä nuo hoitajien sanomiset meidän tyttöön tepsivät ja hän tulee mukaan. Muuten siinä menee yleensä niin että joudun jollain lailla pakottamaan tytön mukaani.



Niin ja tyttö ei ole mikään pieni uhmis, vaan erityistarpeinen 6-vuotias...



että ammattitaitoiset hoitajat kyllä auttavat tuossakin tilanteessa eivätkä vain tuijottele ja tuomitse...

Eivät aikuisetkaan syö ihan kaikkea ruokaa. Minä en syö tiettyjä ruoka-aineita, ja voin välttää niitä kaikilla parhaiksi katsomillani keinoilla. Lapsen keinot eivät ole samat, mutta on kohtuutonta odottaa, että lapsi syö kaikkea mitä aikuinen keksii syöttää.



Oma poikani ei voi sietää tomaattia. Allerginen hän ei sille ole, ei vain pysty tuoretomaattia syömään. Ei tulisi mieleenkään pakottaa lasta kun tietää, miten vastenmielistä se hänelle on!



Aikuinen ei saisi käyttää valtaansa pieneen lapseen väärin. Lasta tulee kunnioittaa myös siinä, mitä makumieltymyksiin tulee. On myös hyvä muistaa, että lapsen suu aistii maut herkemmin kuin aikuisen.

Meidän lapsen hakemisaika on aikoinaan merkitty klo 16.45:ksi, jotta säilyisi vähän väljyyttä poikkeustapauksiin. Käytännössä lapsi kuitenkin pystytään melkein aina hakemaan klo 16.15, mistä johtuen nyt pph on alkanut käyttäytyä niin kuin me oltaisiin myöhässä heti jos hakuaika venyy edes puoli viiteen.



Toivottavasti se ei tällä palstalla valita kuinka ärsyttävää meidän toistuva myöhästely on...

minulle homma on kyllä aina ollut ihan selvä, kun minä olen paikalla niin vastuu lapsistani on tietysti minulla, äidillä.



Jos joku lapsistani alkaa temppuilla tai alkaa harata vastaan kun tulen hakemaan heitä pk:sta, en minä kyllä jää tumput suorina odottamaan että hoitajat tekisivät jotain tai että lapsi siitä joskus suostuisi lähtemään. Munhan se tilanne pitää hoitaa. Ei toki haittaa yhtään jos hoitajakin sanoo että kuulepas, nyt täytyy lähteä, jatketaan leikkejä sitten huomenna, mutta se vastuu hommasta on kyllä minulla.

vaikka vanhemmat olisivat puoli tuntia pällistelleet siinä vieressä. Esim. vakuutusasioissa ja oikeudenkäynneissä, kyllä varmaan vastuu on aina päiväkodin pihalla henkilökunnan.

Mutta ei se ole mukavaa komennella lasta, jos vanhempi seisoo vieressä eikä sano mitään. Tai silloinkaan ei ole mukavaa, jos lapsi ei tottele vanhempaansa vaan meitä. Lapset ovat tosi nerokkaita noissa tilanteissa laittamaan häränpyllyksi käytöksensä...

Miten se nyt voi olla niin vaikeaa komentaa omaa lastaan, ja päiväkoti-ikäisenhän vaikka kantaa leikeistä pois jos ei usko.



Omat lapseni tietävät, että minä tarkoitan mitä sanon, enkä nolostele muita ihmisiä, vaan haen lapsen, jos tämä ei tule, ja kas kummaa, eipä mitään outoja tilanteita meillä koskaan ole ollut, vaan lapset tulevat kun sanon. Toki se vaatii sen, että taaperon kanssa on jaksanut olla johdonmukainen.



Äitinä kyllä ärsyttää kerhoissakin vanhemmat, jotka ovat avuttomia jonkun kolmevuotiaan kanssa. Sanotaan lapselle kymmenen kertaa, että äiti ottaa lelun pois, jos ei joku touhu lopu, ja lapsi saa riehua rauhassa ilman mitään seuraamuksia. Miten voi olla vaikeaa varoittaa vain kerran, ja sitten toimia.



Pelkääkö joku äiti lapsen negatiivisia tunteita?

että jollain muulla on vastuu minun lapsestani.

Toki jos päiväkodin pihalta poistun sisälle hakemaan niitä tavaroita yms., silloin vastuu on niillä hoitajilla koska enhän silloin ole paikalla!

vaikka vanhemmat olisivat puoli tuntia pällistelleet siinä vieressä. Esim. vakuutusasioissa ja oikeudenkäynneissä, kyllä varmaan vastuu on aina päiväkodin pihalla henkilökunnan.

...

Miten se nyt voi olla niin vaikeaa komentaa omaa lastaan, ja päiväkoti-ikäisenhän vaikka kantaa leikeistä pois jos ei usko.

Omat lapseni tietävät, että minä tarkoitan mitä sanon, enkä nolostele muita ihmisiä, vaan haen lapsen, jos tämä ei tule, ja kas kummaa, eipä mitään outoja tilanteita meillä koskaan ole ollut, vaan lapset tulevat kun sanon. Toki se vaatii sen, että taaperon kanssa on jaksanut olla johdonmukainen.

Äitinä kyllä ärsyttää kerhoissakin vanhemmat, jotka ovat avuttomia jonkun kolmevuotiaan kanssa. Sanotaan lapselle kymmenen kertaa, että äiti ottaa lelun pois, jos ei joku touhu lopu, ja lapsi saa riehua rauhassa ilman mitään seuraamuksia. Miten voi olla vaikeaa varoittaa vain kerran, ja sitten toimia.

Pelkääkö joku äiti lapsen negatiivisia tunteita?

--- etkö muka luule että olemme kaikkea kokeilleet? Ja tuollainen yli 6-vuotias tytteli alkaa olla jo aika vahvakin "kannettavaksi" pois väkisin. Mutta tällaista se kuule on tällaisen kielihäiriöisen ja autistisen lapsen kanssa eläminen, ei sitä voi normaalien lasten vanhemmat ymmärtää. Ei meillä riitä se, että lapselle sanoo päättäväisesti että nyt tuut, ei se silti tuu. Tää koskee kaikkea meidän elämässä. Tyttö vaan on oppinut tuollaisen käyttäytymistavan haettaessa, teemme nyt yhdessä päiväkodin kanssa työtä tuon kanssa. He mm. kertovat aina tytölle ennen kuin tulen "että nyt äiti tulee kohta hakemaan" ja yrittävät näin helpottaa siirtymää.

Tulit nyt vähän väärää henkilöä kyllä haukkumaan avuttomaksi...

t. 25

[Omat lapseni tietävät, että minä tarkoitan mitä sanon, enkä nolostele muita ihmisiä, vaan haen lapsen, jos tämä ei tule, ja kas kummaa, eipä mitään outoja tilanteita meillä koskaan ole ollut, vaan lapset tulevat kun sanon. Toki se vaatii sen, että taaperon kanssa on jaksanut olla johdonmukainen.





-- Näin meilläkin on toimittu kaikkien kolmen kanssa, mutta silti yhden kanssa ei toimi. Kaksi muuta kyllä ovat aina tehneet heti niin kuin olen sanonut, mutta kolmas lapsi ei. Että ei se kuule aina niin helppoa ole. Tulepas alas sieltä korokkeelta sinäkin loistamasta!

Alkuperäisessä jutussa puhuttiin taaperosta, kuusivuotias ei ole sellainen, ja minäkin puhuin kolmevuotiaasta. Erityislapset ovat tietenkin asia erikseen, sehän on ihan selvä.

Miten se nyt voi olla niin vaikeaa komentaa omaa lastaan, ja päiväkoti-ikäisenhän vaikka kantaa leikeistä pois jos ei usko.

Omat lapseni tietävät, että minä tarkoitan mitä sanon, enkä nolostele muita ihmisiä, vaan haen lapsen, jos tämä ei tule, ja kas kummaa, eipä mitään outoja tilanteita meillä koskaan ole ollut, vaan lapset tulevat kun sanon. Toki se vaatii sen, että taaperon kanssa on jaksanut olla johdonmukainen.

Äitinä kyllä ärsyttää kerhoissakin vanhemmat, jotka ovat avuttomia jonkun kolmevuotiaan kanssa. Sanotaan lapselle kymmenen kertaa, että äiti ottaa lelun pois, jos ei joku touhu lopu, ja lapsi saa riehua rauhassa ilman mitään seuraamuksia. Miten voi olla vaikeaa varoittaa vain kerran, ja sitten toimia.

Pelkääkö joku äiti lapsen negatiivisia tunteita?

--- etkö muka luule että olemme kaikkea kokeilleet? Ja tuollainen yli 6-vuotias tytteli alkaa olla jo aika vahvakin "kannettavaksi" pois väkisin. Mutta tällaista se kuule on tällaisen kielihäiriöisen ja autistisen lapsen kanssa eläminen, ei sitä voi normaalien lasten vanhemmat ymmärtää. Ei meillä riitä se, että lapselle sanoo päättäväisesti että nyt tuut, ei se silti tuu. Tää koskee kaikkea meidän elämässä. Tyttö vaan on oppinut tuollaisen käyttäytymistavan haettaessa, teemme nyt yhdessä päiväkodin kanssa työtä tuon kanssa. He mm. kertovat aina tytölle ennen kuin tulen "että nyt äiti tulee kohta hakemaan" ja yrittävät näin helpottaa siirtymää.

Tulit nyt vähän väärää henkilöä kyllä haukkumaan avuttomaksi...

t. 25

Omat lapseni tietävät, että minä tarkoitan mitä sanon, enkä nolostele muita ihmisiä, vaan haen lapsen, jos tämä ei tule, ja kas kummaa, eipä mitään outoja tilanteita meillä koskaan ole ollut, vaan lapset tulevat kun sanon. Toki se vaatii sen, että taaperon kanssa on jaksanut olla johdonmukainen.

Minä olen vanhana eläntenkouluttajana ;) erittäin johdonmukainen ja jääräpäinen noissa asioissa ja silti meillä nelivuotias heittäytyy hankalaksi joskus noissa hakutilanteissa. Ei vaan lähde, jos ei kanna (ja kannankin, jos harhautus pyyntö-(harhautusyritys)-komennus-viimeinen varoitus ei toimi). Ehkä se jääräpäisyyskin on periytyvää ;D

jos ette hae itse lastanne, jos tämä ei tule. En minä ole tässä loistamassa, mutta onhan se selvä, että jos vain odottelette, että taapero suvaitsee leikkinsä lopettaa, olette aika avuttomia vanhempia, ja lapsennekin kasvaa turvattomasti rajattomana.



Ei kenenkään lapset aina tottele, silloin ne todellakin pitää kantaa pois, ja siinä ei ole mitään noloa.



Ja edelleen, jos käskee lapsen lopettaa jonkun touhun, ja uhkaa ottaa lelun pois, ei uhkausta pidä toistaa, vaan ottaa se lelu pois.

siirtyy, eikä kumpikaan tiedä tarkkaa hetkeä. Miten niin, HOITOvastuu päättyy kun lapsen isä tai äiti astuu pk:n alueelle. Mikä siinä voi olla epäselvää?

Entäs se hetki, kun käyn hakemassa lapsen tavarat sisältä, katson tiedotteet ja tarkistan varavaatteet? En jättäisi 2-vuotiasta yksin muutamaksi minuutiksi kotipihalle, mutta tarhassa en viitsi viedä kuraista lasta sisälle, jossa kengät pitäisi ottaa hetkeksi pos jne.

Käytännössä minä mainitsen hoitajalle, että käyn sisällä ja siirrän tavallaan sen vahtivastuun heille. Mutta ei siis ole mitenkään yksiselitteitä.

Lapseni hoito oli kestänyt ko. hoitopaikassa kaksi päivää, niin lähtiessäni hakemaan niitä tavaroita päiväkodin sisältä mulle tultiin sanomaan jäätävällä äänellä, että "kai sä ymmärrät, että hoitovastuu siirtyy sulle tasan tarkkaan silloin, kun sä astut tähän päiväkodin pihaan".

Aivan järetön tilanne! Kuinka tuossa sitten pitäisi toimia; ottaa kurainen lapsi mukaan sinne päiväkotiin sisään, juuri kun se on siivottu. Riisua kaikki vermeet siksi kahdeksi sekunniksi kun haen tavaroita vai mitä?

Onneksi tuosta päiväkodista päästiin sitten nopeasti eroon. Tuntuu niin turhauttavalta, kun ko. päiväkodin hoitajat eivät osaa käyttää järkeään yhtään! Ja tämä oli vain yksi esimerkki ko. päiväkodin hoitajien "älykkyydestä".

Eikä noita asioita ollut edes käyty mun kanssa läpi missään vaiheessa. Kiva sitten saada tuollaiset vihat niskoilleen ja supinat selän takana...

aikuinen näyttää kaapin paikan. Jos lapsi ei tule kun pyydetään niin kyllä minä menen ja otan lapsen syliini. Ei mulla ole aikaa jojottaa siinä päiväkodin eteisessä koko iltaa.



Mutta eihän nykyään saa lapselle aiheuttaa negatiivisia tunteita eikä olotiloja. Menevät vielä kullannuput rikki. Ja tulos on aika pian nähtävissä.

meillä päiväkoti menee kiinni klo 17 ja siihen mennessä on lapsi sieltä haettava. Ikinä ei ole kyselty koska haet, kun vaan ilmestyy paikalle klo 17 mennessä...ilmeisesti yksityisellä on eri meininki kuin kunnallisella.



Hoitoaikaa tosin kysyttiin ja siihen merkitsimme että noin klo 7-17 vaikka todellisuudessa viemme lapsen n. 8-9 aikaan ja haemme 15.30-17 maissa. Tästäkään ei ole tullut mitään valituksia. Sen verran pitää ilmoittaa, että osallistuuko lapsi kello 8 syötävälle aamupalalle ja siihekin riittää, että edellisenä päivänä tekee ilmoituksen. Me tosin ilmoitamme joka viikon alussa sen viikon aamupalaan osallistumiset.



En minä tajua, mikseivät päiväkodin hoitajatkin voi osallistua lapsen kotiin lähettämiseen? Tuossa meidän päiväkodissa yleensä menee homma niin, että kun näkevät minun (tai jonkun muun vanhemman) tulevan, sanovat lapselle "nyt vie lelut koriin, äiti tuli hakemaan sinua" ja kun olemme lähdössä kätellään (minä, lapsi ja hoitaja toisiamme) ja sanotaan " kiitos päivästä ja hei, huomenna nähdään!" tai "kiitos viikosta, hyvää viikonloppua ja maanantaina nähdään!". Hoitajat siis ilmoittavat lapselle, että leikit pitäisi lopettaa, koska äiti tuli hakemaan ja sitten kättely lopettaa tarhapäivän. Kun käyn sisällä hakemassa lapsen repun, on ihan luonnollista että hoitaja katsoo lapseni perään sen hetken.



Sen verran kyllä totean, että jos lapsi kieltäytyisi lähtemästä, niin minä hänet mukaani nappaisin ja veisin pois. Mutta meillä onkin ihan tavallinen uhmis, joten kyllä minusta tuo yhteistyökin käy päinsä, jos lapsi ei äitiä tottele.

meillä päiväkoti menee kiinni klo 17 ja siihen mennessä on lapsi sieltä haettava. Ikinä ei ole kyselty koska haet, kun vaan ilmestyy paikalle klo 17 mennessä...ilmeisesti yksityisellä on eri meininki kuin kunnallisella.

Hoitoaikaa tosin kysyttiin ja siihen merkitsimme että noin klo 7-17 vaikka todellisuudessa viemme lapsen n. 8-9 aikaan ja haemme 15.30-17 maissa. Tästäkään ei ole tullut mitään valituksia. Sen verran pitää ilmoittaa, että osallistuuko lapsi kello 8 syötävälle aamupalalle ja siihekin riittää, että edellisenä päivänä tekee ilmoituksen. Me tosin ilmoitamme joka viikon alussa sen viikon aamupalaan osallistumiset.

En minä tajua, mikseivät päiväkodin hoitajatkin voi osallistua lapsen kotiin lähettämiseen? Tuossa meidän päiväkodissa yleensä menee homma niin, että kun näkevät minun (tai jonkun muun vanhemman) tulevan, sanovat lapselle "nyt vie lelut koriin, äiti tuli hakemaan sinua" ja kun olemme lähdössä kätellään (minä, lapsi ja hoitaja toisiamme) ja sanotaan " kiitos päivästä ja hei, huomenna nähdään!" tai "kiitos viikosta, hyvää viikonloppua ja maanantaina nähdään!". Hoitajat siis ilmoittavat lapselle, että leikit pitäisi lopettaa, koska äiti tuli hakemaan ja sitten kättely lopettaa tarhapäivän. Kun käyn sisällä hakemassa lapsen repun, on ihan luonnollista että hoitaja katsoo lapseni perään sen hetken.

Sen verran kyllä totean, että jos lapsi kieltäytyisi lähtemästä, niin minä hänet mukaani nappaisin ja veisin pois. Mutta meillä onkin ihan tavallinen uhmis, joten kyllä minusta tuo yhteistyökin käy päinsä, jos lapsi ei äitiä tottele.

Minä olen se joka kirjoitti siitä HOITOvastuusta ja luulisin, että tajusitte mitä tarkoitin vaikka näitä lappujen lukijoita / tavaroiden hakijoita tuli tosiaan pilkkua viilamaan :D Äitinä määrään kaapin paikan ja olen tämän orkesterin kapellimestari, kyllä näin on.



Päiväkoti on mun mielestäni lisäksi tosiaan säilytyspaikka jossa lasta hoidetaan, en mä ainakaan ole kasvatusvastuutani heille antanut. Kyllä käytöstavat ja muu tapakulttuuri tulee meillä ainakin kotoa.