Lapsi 5 v. näkee "hämärän kävelijöitä". Muilla vastaavaa?
Herkkä poikamme on nyt kun hämärää kestää pitkään, alkanut nähdä ikkunasta pihallamme kävelijöitä. Yritin kysellä minkälaisia nämä kävelijät onvat, niin sanoi etteivät pelottavia, mutta harmaita ja etenevät aina samoja polkuja. Asumme vanhassa maalaistalossa, joka ei ole suvun peruja.
En ole aiemmin uskonut kummituksiin tai mihinkään, mutta nyt on alkanut äitiäkin vähän pelottamaan, kun kuulemma yksi "kävelijä" tuli ulko-ovelle ja oli aukaisevinaan oven. Sisällä ei kuulunut mitään, eikä lapsi nähnyt sitä hahmoa enää. Kysyin, että jos olisi ollut valot pois päältä, niin olisiko nähnyt sitten. Ehkä, sanoi poika.
Miten tästä eteenpäin. Kenen puoleen kääntyisin ja kysyisin apua. Lapsi ei pelkää, äiti kohta pelkää kuollakseen eikä mitään mielikuvitusystäviä ole koskaan ollut. Voisikohan tämä olla vain joku vaihe, johon ei kannattaisi kiinnittää huomiota?
Kommentit (169)
Niin mun lapsi kysyi yhtenä aamuna keittiöön katsoen että missä se reikä on josta ne robotit tulee häntä hakemaan. Pitäiskö nyt tosiaan uskoa että keittiön lattiassa on robottiluukku? Unta nähny. Varmasti lapsi myös innostuu kehittelemään juonta, jos huomaa että aikuisia kiinnostaa.
Toivottavasti ei aisti pelkoasi. Ei ne kävelijät teille mitään pahaa tee, ovat vain kaikuja. Lapset on näille jutuille avoimia kun niitä ei ole vielä normitettu. Tuo lahja katoaa ajan kanssa. Koita jaksaa siihen saakka. Eri asia tietysti on jos lapsi pelkää, silloin on syytä jutella ikätason mukaisesti tehden kuitenkin selväksi ettei vaaraa/pelättävää ole.
haista nyt pitkä pa**a!
Mitään "kaikuja" ei ole olemassakaan. Lapsella on vaan vilkas mielikuvitus ja se siitä.
Näin mielenterveystyöntekijänä tuli kamalia ajatuksia mieleen; näköharhoja..Mutta joo ei ne varmaan niitä ole :) Ellei teijä suvussa oo kauheesti skitsofreniaa?? :D
nanoteknologiasta vahan, sen jalkeen uskot mita vaan.
on jotenkin tosi surullista, että moni esittää nämä lasten näkemät heget mielikuvituksen tuoteena. Ja että ihan fakta on, että mielikuvitus vain tekee tepposiaan.
Itse olen lapsesta asti, niin pitkälle kun muistan, nähnyt vastaavaa ja nyt aikuisiällä näen toki näitä myös. Toimin myös meediona ja näen selkeitä enneunia.
Juu ja nyt tietysti joku tulee urputtamaan, että minä olen joku hullu. Mutta en ole hullu. Olen akateemisesti koulutettu perheenäiti. Ihan "normaali" muuten, mutta näen asioita, joita suurin osa ei näe. Mielestäni se ei tee minusta hullua. On aina jotenkin jännä, miten skeptikot väittävät täytenä totena ja faktana, ettei mitään henkimaailmaa ole olemassakaan. Ja peruste tälle on se, ettei kukaan ole koskaan nauohoittanut videolle kummituksia. Se, että minä näen henkimaailman olentoja ei tarkoita sitä, että voisin tallentaa niitä videolle. Ei tämä seikka kuitenkaan tee kokemaani ja näkemääni mielikuvitukseksi tai keksityksi jutuksi.
Ap tue lastasi, kerro hänelle että nuo hämärän kulkijat eivät ole vaaraksi ja jos lapsi enemmän kyselee, mistä ne tulevat voit kertoa, että ne ovat tosiaan joko energiajälkiä kerran maanpäällä eläneistä ihmisistä tai ne voivat olla henkiä, jotka eivät oikein vielä ole ymmärtäneet poistuneensa tästä maailmasta. Ovat kenties asuneet alueella tms. Älä missään nimessä sano lapsellesi, että hänen näkemänsä ei ole todellista, äläkä kuittaa lapsesi puheita asiasta höpö höpönä. Kuuntele ja tue.
Tsemppiä!
on jotenkin tosi surullista, että moni esittää nämä lasten näkemät heget mielikuvituksen tuoteena. Ja että ihan fakta on, että mielikuvitus vain tekee tepposiaan.
Itse olen lapsesta asti, niin pitkälle kun muistan, nähnyt vastaavaa ja nyt aikuisiällä näen toki näitä myös. Toimin myös meediona ja näen selkeitä enneunia.
Juu ja nyt tietysti joku tulee urputtamaan, että minä olen joku hullu. Mutta en ole hullu. Olen akateemisesti koulutettu perheenäiti. Ihan "normaali" muuten, mutta näen asioita, joita suurin osa ei näe. Mielestäni se ei tee minusta hullua. On aina jotenkin jännä, miten skeptikot väittävät täytenä totena ja faktana, ettei mitään henkimaailmaa ole olemassakaan. Ja peruste tälle on se, ettei kukaan ole koskaan nauohoittanut videolle kummituksia. Se, että minä näen henkimaailman olentoja ei tarkoita sitä, että voisin tallentaa niitä videolle. Ei tämä seikka kuitenkaan tee kokemaani ja näkemääni mielikuvitukseksi tai keksityksi jutuksi.
Ap tue lastasi, kerro hänelle että nuo hämärän kulkijat eivät ole vaaraksi ja jos lapsi enemmän kyselee, mistä ne tulevat voit kertoa, että ne ovat tosiaan joko energiajälkiä kerran maanpäällä eläneistä ihmisistä tai ne voivat olla henkiä, jotka eivät oikein vielä ole ymmärtäneet poistuneensa tästä maailmasta. Ovat kenties asuneet alueella tms. Älä missään nimessä sano lapsellesi, että hänen näkemänsä ei ole todellista, äläkä kuittaa lapsesi puheita asiasta höpö höpönä. Kuuntele ja tue.
Tsemppiä!
Voisitko kertoa aiheesta enemmän muutamalla sanalla? minä uskon tuollaiseen, lapsena ja teini-iän kynnyksellä minulla oli jotain kokemuksia (kuulin asioita, en nähnyt) mutta pelkäsin niitä tosi paljon ja niitä nyt ei siis tosiaan enää 10 vuoteen ole onneksi ollut. Ovatko kaikki keskuudessamme elävät henkimaailman olennot vaarattomia? Näkevätköhän yleensä kaikki lapset niitä? Onko tavallista että henki jää maanpäälle kuljeskelemaan?
on jotenkin tosi surullista, että moni esittää nämä lasten näkemät heget mielikuvituksen tuoteena. Ja että ihan fakta on, että mielikuvitus vain tekee tepposiaan.
Itse olen lapsesta asti, niin pitkälle kun muistan, nähnyt vastaavaa ja nyt aikuisiällä näen toki näitä myös. Toimin myös meediona ja näen selkeitä enneunia.
Juu ja nyt tietysti joku tulee urputtamaan, että minä olen joku hullu. Mutta en ole hullu. Olen akateemisesti koulutettu perheenäiti. Ihan "normaali" muuten, mutta näen asioita, joita suurin osa ei näe. Mielestäni se ei tee minusta hullua. On aina jotenkin jännä, miten skeptikot väittävät täytenä totena ja faktana, ettei mitään henkimaailmaa ole olemassakaan. Ja peruste tälle on se, ettei kukaan ole koskaan nauohoittanut videolle kummituksia. Se, että minä näen henkimaailman olentoja ei tarkoita sitä, että voisin tallentaa niitä videolle. Ei tämä seikka kuitenkaan tee kokemaani ja näkemääni mielikuvitukseksi tai keksityksi jutuksi.
Ap tue lastasi, kerro hänelle että nuo hämärän kulkijat eivät ole vaaraksi ja jos lapsi enemmän kyselee, mistä ne tulevat voit kertoa, että ne ovat tosiaan joko energiajälkiä kerran maanpäällä eläneistä ihmisistä tai ne voivat olla henkiä, jotka eivät oikein vielä ole ymmärtäneet poistuneensa tästä maailmasta. Ovat kenties asuneet alueella tms. Älä missään nimessä sano lapsellesi, että hänen näkemänsä ei ole todellista, äläkä kuittaa lapsesi puheita asiasta höpö höpönä. Kuuntele ja tue.
Tsemppiä!
oletko siän hullu (siitä mulla ei ole mielipidettä kun en ole sua tavannut) haluan vaan muistuttaa että akateemisuus ei takaa terveen papereita. Yliopistossa opiskellutkin voi sairastua psyykkisesti.
penska silmälääkärillä. Jos sillä on hämäränäössä jotain vikaa. Tai pahempi on tietty, jos aivoissa on jotain häikkää, joka saa näkemään jotain laikkuja :/ -toivottavasti ei vikaa aivoissa kuitenkaan!
on jotenkin tosi surullista, että moni esittää nämä lasten näkemät heget mielikuvituksen tuoteena. Ja että ihan fakta on, että mielikuvitus vain tekee tepposiaan.
Itse olen lapsesta asti, niin pitkälle kun muistan, nähnyt vastaavaa ja nyt aikuisiällä näen toki näitä myös. Toimin myös meediona ja näen selkeitä enneunia.
Juu ja nyt tietysti joku tulee urputtamaan, että minä olen joku hullu. Mutta en ole hullu. Olen akateemisesti koulutettu perheenäiti. Ihan "normaali" muuten, mutta näen asioita, joita suurin osa ei näe. Mielestäni se ei tee minusta hullua. On aina jotenkin jännä, miten skeptikot väittävät täytenä totena ja faktana, ettei mitään henkimaailmaa ole olemassakaan. Ja peruste tälle on se, ettei kukaan ole koskaan nauohoittanut videolle kummituksia. Se, että minä näen henkimaailman olentoja ei tarkoita sitä, että voisin tallentaa niitä videolle. Ei tämä seikka kuitenkaan tee kokemaani ja näkemääni mielikuvitukseksi tai keksityksi jutuksi.
Ap tue lastasi, kerro hänelle että nuo hämärän kulkijat eivät ole vaaraksi ja jos lapsi enemmän kyselee, mistä ne tulevat voit kertoa, että ne ovat tosiaan joko energiajälkiä kerran maanpäällä eläneistä ihmisistä tai ne voivat olla henkiä, jotka eivät oikein vielä ole ymmärtäneet poistuneensa tästä maailmasta. Ovat kenties asuneet alueella tms. Älä missään nimessä sano lapsellesi, että hänen näkemänsä ei ole todellista, äläkä kuittaa lapsesi puheita asiasta höpö höpönä. Kuuntele ja tue.
Tsemppiä!
uskomatonta bullshittiä.
Kertomasi -ei sen enempää eikä vähempää- nyt vaan on sekä luonnonlakien että terveen järjen vastaista.
Jossain neekerikylässä voisi olettaa poppamiehen moisia satuja totena saarnaavan muttei missään nimessä koulutetun länsimaisen ihmisen.
Hyvä, jos lapsesi ei pelkää, mutta ei tuo ihan tavanomaista ole (ei niin, että kaiken pitäisikään olla).
Tietävät siellä parhaiten pitääkö asiaan reagoida jotenkin vai onko paras antaa asian olla.
Lapsuusiälläkin voi sairastua psyykkisesti (terveessäkin kodissa), ja silloin mitä parhainta on, jos asia saadaan hoitoon pian. Jos taas on kyse ihan normaalista lapsen mielikuvitusjutusta, saat sp mielenrauhan, kun olen neuvolassa puhunut asiasta.
Hei rakkaat mammat,
älkää nyt povatko toiselle skitsofreniaa tms. Mä näin lapsena vanhempieni makuuhuoneessa liikkuvia hahmoja. Toisella omista lapsistani oli mielikuvituskaveri ja kaikilla kolmella veljelläni oli niin vahvat mielikuvituskaverit, että esim. oikeesti tekivät hassuja juttua, koska kaverit olivat niin todellisia. Eli lapsuuden avoimen mielen piikkiin.
Voi tietty olla hengellisistäkin asioista kyse. Ihan aikuisenakin olen nähnyt hahmoja ja asioita, mutta ne ovat olleet enemmän hengellisiä näkyjä. Ja hei, mulla ei ole mitään diagnoosia ja ihan normaalia elämää elän! Samoin kaikki kolme veljeäni.
että ei, en taas itse vakuutu meedio-jutuista, olen kristitty...
Ne on kuolleita ihmisiä, joilla on levoton sielu, ei välttämättä mitään viestiä perheellenne tai ihmiskunnalle.
selviää, ketä nuo ovat. Lapsesi näkee henkimaailmaan, joka on yhtä todellinen kuin tämäkin maailma.
Ihan normaalia.
Kuolleen haamun olisikin melko vaikea avata oikeaa ovea. Miksei tule läpi? Vai eikö siitä pääse? Jos laittaa polulle ansan niin kompastuuko siihen? ;)
Ihmisellä on sielu.
Johonkin sekin menee kun ihminen kuolee, toiset jäävät hetkeksi maan päälle, syystä tai toisesta.
On ihan tieteellisesti todettu, että ihminen kevenee kuollessaan pienen määrän, kun sielu erkanee ruumiista, en muista painoa, mutta vähän.
Itse näin pienenä ihmisten aurat, ja läheisilläni näen välillä edelleen. Ei siinä ole mitään outoa. Miksi se on huuhaata, vain siksi kun ette osaa sitä selittää tai ette itse näe?
olen akateemisesti koulutettu, hyvissä tehtävissä ison yrityksen johdossa, äö on 140 eli en todellakaan voi tituleerata itseäni tyhmäksi.
Tästä huolimatta - ja osin sen ansiosta, koska olen testannut näkemääni ja kokemaani puolitieteellisin metodein, hypoteesein ja testein, kykenen minäkin kokemaan paljon sellaista joka on näkyvän maailman tuolla puolen.
Lapsi on vielä nuori ja herkkä ja muistaa "tuonpuoleisen" asioita, sillä se "tuonpuoleinen", eli tavallaan eri eetteritaajuden verhon takana oleva maailma, on se meidän oikea kotimme, josta sielumme lähtee inkarnoitumaan maailmaan tiettyjä oppiläksyjä suorittamaan.
Aikuisena monikaan ei muista "oikeaa kotia" eikä omaa sieluaan ja sen olemusta, mutta jotkut kykenevät joko regressiotereapian avulla tai sitten oman henkisen kehityksen avulla liikkumaan eri maailmojen välillä ja näkemään, kokemaan ja aistimaan muutakin kuin vain tämän värähtelytaajuuden.
Se ns. "tuonpuoleinen" ei sinällään ole missään pilvissä, vaan ihan tässä samassa paikassa, mutta ainoastaan eri resonanssitaajuudessa. Tietyt ihmiset (energiahoitajat, meediot tms) pystyvät muuttamaan tietoisesti omaa värähtelytaajuuttaan ja kykenevät silloin näkemään ja kokemaan näitä asioita.
Mistään pahasta tai negatiivisesta ei ole kyse eikä ole syytä pelkoon, ihan liikaa kristinusko on tuottanut syyllistämistä "henkivalloista" ja "okkultismista". Lapsesi on vain niin korkea värähtelytaajuudeltaan (eli vielä "viaton ja puhdas") että hänellä on kyky nähdä verhon taakse toiselle taajuudelle.
Älä hauku tai säti lastasi ja leimaa häntä tyhmäksi, vaan selitä että joskus jotkut ihmiset voivat nähdä asioita jotka tavallaan tapahtuvat tässä ja nyt, mutta eri taajuudella ja muut eivät välttämättä pysty näkemään samaa kuin lapsesi pystyy.
Asian voisi nähdä niinkin että lapsellasi on lahja jota ei kannata tukahduttaa.
Itse olen oman "lahjani" avulla saanut paljon etua ja onnistumisia, esim työelämässä, yleensäkin pyytämällä/mallintamalla toivomiani asioita maailmankaikkeudelta ja omien traumojen/kriisien muuttamista kiitollisuudeksi ja iloksi mahdollisuudesta kokea oppiläksyjä tässä maailmassa ja tässä inkarnaatiossa.
Lue joskus Sylvia Brownen kirjoja, jos asia kiinnostaa, kaikkea ei tietenkään ole pakko uskoa mutta kun luot eri lähteiden tiedosta oman synteesin - ja kuulostelet tuntuuko se sydämmessäsi totuudelta - niin olet oikeilla jäljillä.
Ja ps. uskovaiset: ihan samaan jumalaan täälläkin uskotaan ja päivittäin rukoillaan, ja luvat kaikkeen (energiahoito, meditaatio ym) on kysytty jumalalta suoraan. Suhteeni jumalaan on oikein läheinen ja rakastava, kun välistä puuttuvat ne ihmiset jotka oman subjektiivisen todellisuutensa mukaan kertovat mitä muut saavat tehdä ja mitä eivät saa. Joten säästäkää please ne "olet saatanan riivaama" -juttunne  :)
Moni skitsofreenikko on jo lapsena poikkeava.
esikoinen näki meidän vessassa jotain mörköjä. Tulivat kuulemma seinien läpi.
Olivat niin pelottavia ettei lapsi uskaltanut yksin mennä vessaan.
Joskus leikkiessään sanoi 'näihin leluihin ei saa koskea että nuo sedät saavat leikkiä näiden kanssa', ja vahti kovin tarkkaan ettei kukaan koske niihin.
Nykyään hän on koululainen eikä muista ollenkaan setiä eikä mörköjä. Ei näekään enää niitä.
Jotkut lapset vaan näkee 'juttuja', mutta se menee ajan myötä ohi.
ne kaikkein sekopäisimmät av-mammat on ryömineet koloistaan. Oikein iso lauma onkin (niinno, tai ehkä pari jakomielitautista).
Ton viimeisen tarinan kirjottajana minäkin olisin pelännyt; setiä, jotka haluaa väkisin leikkiä lapsiparan leluilla. Olis nyt ottaneet edes aikuisten tavaroita haltuunsa.
keskustelua. Mä oon nyt kauhusta jäykkänä. Mä uskon noihin joittenkin mielestä "höpöhöpö"juttuihin ja en kyllä todella tiedä mitä teen jos meidän lapsi alkaa joskus jutella tollasia.. Todennäkösesti ainakin pissin housuuni.