Avatkaas nyt mulle vähän mieheni ajatusmaailmaa.
Tällä palstalla kun miehiäkin tuntuu pyörivän.
Eli tilanne on se, että meidän seksielämä on aika surkeaa. Seksiä on liian harvoin, ja kun sitä on harvoin, mulla on paine siitä, että en ehdi mukaan, en saa orgasmia, jään vaan kiimaiseksi, ja seuraavana päivänä mies pieraisee ja kääntää selän, kun yritän lähestyä häntä.
No äsken äijä tuli humalassa vonkaamaan, enkä lämmennyt, em. syistä kun tiedän, että tarjolla olisi ollut kassientyhjennysseksiä, jossa jäisin taas nuolemaan näppejään.
Siitä sitten riita päälle, miehen mielestä en pidä seksistä jne. Olen tuhat kertaa sanonut hänelle mikä mulla mättää, ja nyt kun hän vaati mua esittämään meidän seksielämän korjausideoita sanoin:
1) seksiä useammin, eli 2-3krt/vko
2) aina seksin aikana hoidetaan mullekin orgasmi esim. sauvalla.
Suuttui ja lähti nukkumaan. Avatkaas nyt mulle vähän kuinka kohtuuttomia nuo mun vaatimukset olivat.
Kommentit (24)
Jos tosiaan tilanne on ei koskaan, ikinä -tyyppinen, eikä keskustelu auta, niin koittaisin sen naisten konsteista viimeisen, eli sen pihtaamisen, mutta avoimin kortein. Tai siis, kertoisin kylmästi ja selkeästi artikuloiden, että tilanne on sietämätön etenkin kun mies ei suostu asiasta puhumaan. Näin ollen en ole enää kiinnostunut tämäntyyppisestä yksipuolisesta seksielämästä, joten aiot olla keskenäsi kunnes mies on valmis keskustelemaan asiasta ja tekemään niitä ehdotettuja konkreettisia muutoksia. Seksiä tulee heti, kun osoittaa haluavansa edes yrittää huolehtia vaimostakin. Ja sitten pitäisin tästä kiinni, tyyliin että olisin aina ilahtuneena valmis seksiin enkä epäilisi etukäteen että mitä tästä tulee, vaan olisin pelkkää hunajaa ja odottaisin hunajaisena vielä sen puoli tuntia tai mitä se mies nyt sitten olikaan ehdottanut, että alkaako tapahtua mitään. Mutta jos miehen tyyli olisi sama kuin aiemminkin, uusi mahdollisuus tulisi vasta x ajan päästä ja kun mies on asiasta suostunut jotain puhumaan. Epätoivoiset ajat vaativat epätoivoisia ratkaisuja.
Toivottavasti tähän miehetkin jotain vastaa, mutta luulen että joko miehesi ei vain oikein ole tuota seksihommaa hiffannut (jos on aina ollut tuollainen) ja saattaa olla että hän tavallaan suojautuu sillä ettei edes yritä, tai sitten syynä on joku hänen oma sisäinen ongelmansa.
Mä luulen, että asian ydin on tuo viimeisessä lauseessasi todettu, eli kyseessä on miehen oma sisäinen ongelma. Ei uskalla, pelkää ettei osaa tms. Koska ei ole mikään välinpitämätön luonne muuten, mutta tässä asiassa meillä on ollut aina vähän hankalaa.
Ja nyt on ottanut tuollaisen passiivisaggressiivisen roolin suojakseen. Mitä luulet että tapahtuisi, jos kysyisit suoraan että pelkääkö hän epäonnistumista tai sitä ettei riitä. Voihan olla, että mies tietää että haluat enemmän ja useammin seksiä kuin hän, ja nyt sitten on erityisesti loukkaantunut siitä, että se hänen yrityksensä (kännisenä vonkaaminen) on torjuttu.
Tavallaan olisi varmaan hyvä kertoa, että se mitä sinä häneltä haluat on ihan helppoa toteuttaa, mutta toisaalta jos kynnyksenä on miehen epämääräinen pelko, niin se helppous voi kääntyä itseään vastaan, mies kuvittelee että se on hänelle kuitenkin liian vaikeaa tms. Tai siis jos helpossa hommassa ei onnistu, niin se on vielä nolompaa kuin ettei yritä lainkaan.
Tuntuu, että tällaisissa asioissa täydellinen hyväksyntä olisi ainoa mikä auttaa, mutta sitten taas tarvitaan myös jonkinlaista tuuppausta kohdata ne epävarmat alueet. Silti voi olla, että sinun hyväksyntä ei riitä tai tuntuu miehestä enemmänkin sääliltä ja kiusalliselta valehtelulta, jos se on hänen oma yliankara egonsa (ja joku kauempana historiassa tapahtunut juttu) joka häntä niin sanotusti lyttää.
ei noi ollenkaan pahoja ole. Jos vaimoni noin sanoisi, niin tekisin. Jos saisin itsekin jtn ehdottaa...
Jos tosiaan tilanne on ei koskaan, ikinä -tyyppinen, eikä keskustelu auta, niin koittaisin sen naisten konsteista viimeisen, eli sen pihtaamisen, mutta avoimin kortein. Tai siis, kertoisin kylmästi ja selkeästi artikuloiden, että tilanne on sietämätön etenkin kun mies ei suostu asiasta puhumaan. Näin ollen en ole enää kiinnostunut tämäntyyppisestä yksipuolisesta seksielämästä, joten aiot olla keskenäsi kunnes mies on valmis keskustelemaan asiasta ja tekemään niitä ehdotettuja konkreettisia muutoksia. Seksiä tulee heti, kun osoittaa haluavansa edes yrittää huolehtia vaimostakin. Ja sitten pitäisin tästä kiinni, tyyliin että olisin aina ilahtuneena valmis seksiin enkä epäilisi etukäteen että mitä tästä tulee, vaan olisin pelkkää hunajaa ja odottaisin hunajaisena vielä sen puoli tuntia tai mitä se mies nyt sitten olikaan ehdottanut, että alkaako tapahtua mitään. Mutta jos miehen tyyli olisi sama kuin aiemminkin, uusi mahdollisuus tulisi vasta x ajan päästä ja kun mies on asiasta suostunut jotain puhumaan. Epätoivoiset ajat vaativat epätoivoisia ratkaisuja.
Toivottavasti tähän miehetkin jotain vastaa, mutta luulen että joko miehesi ei vain oikein ole tuota seksihommaa hiffannut (jos on aina ollut tuollainen) ja saattaa olla että hän tavallaan suojautuu sillä ettei edes yritä, tai sitten syynä on joku hänen oma sisäinen ongelmansa.