Mistä jäi kiiinni, ettei sinulla ole pykälää vaativampaa koulutusta?

Mielenterveys + tuo englannin kehno osaaminen sai lopettamaan lukion ku olin 46 kurssia käyny. En jaksanu enää.



Toivoisin joskus vielä ton käyväbni loppuun...

Yhdestätoista pisteestä.

- ja lasikuudesta. Nyt kolmevitosena on virka,satasta pienempi palkka kuin maisterinpapereilla saisin ja en vaan jaksa enää lähteä ylioopistoon opiskelemaan. Lasketin kyllä paljon puuttuisi, 110 op....

heti AMK:sta valmistuttuani hyvällä palkalla IT-talosta.



En siinä tilanteessa tarvinnut enempää koulutusta, opiskeluja oli monta vuotta takana ja kaksi tutkintoa.



Tälläkään hetkellä seuraava pykälä koulutuksessa ei toisi uralleni mitään uutta, olen edennyt urallani työkokemuksellani ja osaamisellani.



Minulta puuttuu mielenkiinto ja kunnianhimo edetä töissä seuraavalle pomotasolle, eikä siihen akateeminen oppiarvo auttaisi muutenkaan.



Jos siis lähtisin vielä opiskelmaan, niin se olisi omasta ilostani, ja toistaiseksi sellaista tunnetta ei ole tullut että haluaisin viettää illat ja viikonloput päntäten ihan huvin vuoksi :-).



Olisiko syynä siis laiskuus ja kunnianhimon puute.

Älliä minulla olisi, sen ovat jotkut opettajatkin sanoneet mutta terveydellinen syy on este, tulppa ja rajoite elämässäni.

ja lapsen jälkeen päätin vaihtaa alaa. Nooh, taas jäi koulu kesken, kun sain lisää lapsia, kohta pitäis mennä käymään ammattikoulu loppuun. Haluaisin opiskella vielä ammattikorkeassakin, mutta rahatilanne ratkaisee onko se mahdollista. Tulevaisuudessa sitten kun lapset ovat kaikki koululaisia, haluaisin vielä opiskella oman alani opettajaksi, mutta se jää nähtäväksi... Pakko on ollu joustaa omista haaveista lasten vuoksi.

Kävin lukion, hain ja pääsin lukemaan teologiaa. Menin kuitenkin inttiin ja minusta tuli sotilaskuljettaja. Tuon vuoden aikana punnitsin eri vaihtoehtoja ja tajusin, etten tosiaan halua lukea montaa vuotta asioita, joiden todenperäisyydestä en ole varma, vaan haluan ajaa kuorma-autoa.



Intistä amikseen ja nyt olen rekkakuski.

Luvut kesken jäi.

toisen asteen koulutuksella vaikka siihen olisi vaadittu amk-tutkinto. Eipä sitten huvittanut jatkaa opiskelua.

Ei ole taloudellisesti eikä ajankäytöllisesti mahdollisuutta opiskella. Eikä juuri tällä hetkellä motivaatiotakaan; lapset, harrastukset, asuntolaina ja kiva vakiduuni ok palkalla.

en vaan keksinyt yhtään syytä miksi mun pitäis kouluttautua lisää enkä silti koe olevani laiska :D

Hain kotipaikkakunnalla olevan ammattikorkeaan, sekä toisella paikkakunnalla olevaan yliopistoon (reilut 300km matkaa).



Pääsin yliopistoon hakemalleni linjalle. Minulla oli poikaystävä kotipaikkakunnalla ja minä TYHMÄ en ottanut vastaan yliopistopaikkaa`vaan menin kotipaikkakunnan ammattikorkeaan. Se harmittaa, harmittaa ja harmittaa vielä vähän enemmän. Se on yksi niistä elämän käännekohdista jossa valitsin väärin.



Arvatkaa olenko vielä yhdessä silloisen poikaystäväni kanssa?



Olen suunnitellut että hakisin vielä kyseiselle linjalle, koska biologia on yhä intohimoni.

minua jo pienestä pitäen. En tarvitse korkeaa koulutusta tehdäkseni niitä asioita,joista pidän ja toteuttaakseni itseäni ja menestyäkseni elämässä.



Minulla on ihana mies ja perhe

loistava työ (projektityyppinen työ, joka kuitenkin on vakituinen), joka vastaa niin sisällöltään koulutustani (amk) ja on mielekästä, jossa voin kehittyä ja jossa maksetaan kaikkeen tähän nähden oikein hyvää palkkaa.



Kokeilunhalusta ja orastavasta kunnianhimosta johtuen, voisin ehkä joskus jatkaa opintojani ja katsoa rauhassa mihin rahkeeni riittävät. Uskon, että olisin vaikka tohtori niin halutessani, mutta tällä hetkellä en koe sellaista kehitystä omakseni :)



Olen aina seurannut sydämeni ääntä ja tiennyt mitä haluan.

Kunnianhimoa ja kiinnostusta olisi ollut jatkaa pidemmälle, mutta sain hyvän työpaikan enkä sitten jaksanut enää töiden ohessa opiskella.



Nämä "korkeampitasoiset" opinnot kun olisivat liittyneet tähän työhöni, niin ei niistä opinnoista olisi niin paljoa edes hyötyä ollut. Työssä oppii enemmän kuin koulun penkillä.

päästä. Laskujen kanssa vaikeaa,joudun tekemään niiden kanssa liian paljon töitä.

Mutta en ole tässä hommassa ja ammatissa mitenkään onneton.Mun toimi on koulutukseen nähden korkeammalla. taidan olla hyvä puhumaan :)

ei taidot / äly / muisti riitä.



AMK:ta vielä mietin, koska tällä amistason koulutuksella saan nyt jopa parempaa palkkaa vuorotöiden takia kuin jos lukisin ylemmän tutkinnon ja tekisin vain päivätyötä. Itse asiassa peruspalkka olisi jotakuinkin sama, niin onko sitten mitään järkeä istua koulussa 3,5v sen takia?

Töitä teen ihan omalla alalla kyllä. Olen lukenut ensin ylioppilaaksi ja sen jälkeen kävin ammattikoulun.

olen neuvolassa töissä, terveydenhoitaja siis. Jossain vaiheessa haaveilin lastenlääkärin ammatista. Mutta ei riittänyt kiinnostunut lukemiseen ja voi olla ettei ois riittänyt ällikään. Nyt lääkärin ammatti kiinnostais vaan paremman palkan vuoksi.

Mutta myös siitä, etten nähnyt tarvetta opiskella enempää.

lisäksi oikeassa porukassa olisin päässyt pitkälle mutta yksin eivät taidot riitä