Mistä jäi kiiinni, ettei sinulla ole pykälää vaativampaa koulutusta?

olin 2 lapsen äiti kun valmistuin ammattiin, odotin kolmatta. Tavoite oli saada töitä ja saada opintolainat maksuun. Saime vielä kaksi lasta lisää... eka ja neljäs on erityislapsia, enkä "ehdi" tekemään edes töitä kunnolla tällä hetkellä, saati että opiskelisin, ei aika eikä paukut riitä. Ehkä sitten kun kotona on vähän helpompaa.

Olin oppisopimuksella opiskelemassa merkonomiksi ja ei jäänyt kuin yhdestä kokeesta kiinni, päättötyö oli tehty ja kaikki. Mua alettiin syyttämään että olin tehnyt valheellisia matkaraha -hakemuksia oppisopimustoimistoon (koulujaksot oli toisella paikkakunnalla).



Oppisopimustoimiston pomo soitti mulle ja huusi ja kiroili ja syytti mua valehtelijaksi jne. Ja minä tietty herkkänä nuorena murruin täysin, vaikka tiesin etten ollut tehnyt sitä mistä minua syytettiin. Lopetin siihen paikkaan ja menin oikeisiin töihin.



Sen jälkeen olen yrittänyt vielä pari kertaa opiskella työn ohessa, mutta se on ollut täysin mahdotonta kun nyt olen ihan eri alalla. Olen hakenut nuorisopuolelle amk:hon, mutta eihän sinnekään pääse. Kyllä se ottaa päähän, joskus enemmän ja joskus vähemmän.

Opiskelin vain sen mikä kiinnosti. Huonosti palkattu ala, toistakin alaa olen opiskellut ja kokeillut tehdäkin. Mutta vieläkään en tiedä mikä minusta tulee isona, vaikka neljäkymmentä jo häämöttää.

Laiskuudesta. Motivaation puutteesta.



Olen sihteeri, hyvä siinä mutta olisi minusta muuhunkin.

Ruotsista tietenkin.

Opiskelin väärää alaa yliopistossa, mutta sitkeydellä ja lahjoilla vedin tutkinnon läpi alalta, joka ei kiinnostanut pätkän vertaa ja en varmaan oppinut mitään. Ajattelin jo parikymppisenä niin, ettei parane häröillä vaan suorinta tietä maaliin.



Nyt kymmenen vuotta myöhemmin käyn taas koulua ja vihdoin haaveammattiin. Jos olisin alunperin valinnut oikean alan, niin olisin jo taitava ja kokenut työssäni. Olisin kokenut onnistumisen tunteita ja ollut oikeasti kiinnostunut työstäni. Voisin olla väsännyt vaikka väikkärin.

akateeminen uratoive kaatui terveydellisistä syistä, ei mulla ollut mitään mielenkiintoa enää hakea yliopistoon.... Eikä ole vieläkään. Saattasin mä sisään päästä, mutta ei siellä ole mitään mitä mä haluisin niin pitkälle opiskella.

Pääsin yliopistoon ja ammattikorkeaan, valitsin ammattikorkean siksi että sieltä tulisin valmistumaan nopeamman ja ko. alalla varmempi työllistyminen. Sain heti töitä ja ok palkalla, mut edelleen tunnen huonoa omaatuntoa etten mennyt sittenkin yliopistoon.

olen opiskellut yo-tutkinnon ja sen päälle kaksi ammattia, opintolainaa en aio enää ottaa kun vanhat on maksettu ja opiskelijana on niin pienet tulot että ei kiitos.



Jos löydän rikkaan miehen tai voitan lotossa, lopetan työt ja menen kouluun!