Mulla on vähän tunne, että ne joita pelottaa jonkun ammattilaisen puuttuminen

Terveydenhoitaja neuvolasta tässä.

Olen pahoillani, että joku on kokenut asioinnin neuvolassa kyttäämisenä tai tarkkailuna. Itse koen epäonnistumisen tunteen joka kerta, jos joku näin mainitsee.



Tarkoituksena ei ole kytätä eikä ainoastaan lisätä tietoa, vaan herätellä ihmistä itseään ajattelemaan niitä terveitä valintoja omassa elämässään ja kannustaa niihin.



Lääkärin ja terveydenhoitajan tärkeä rooli on olla tuki ja kuuntelija, ei nöyryyttää toista tai alistaa mitenkään. Toki äidin omat tuntemukset on otettava todesta ja niitä kuunneltava niin synnytyssairaalassa, kuin neuvolassakin.



Neuvolan tarkoituksena ei ole kyttäys, vaan pyrkiä siihen, että teillä perheinä olisi mahdollisimman hyvin asiat ja tarvittaessa herättää keskustelua niistä asioista, joista koette apua tarvitsevanne.



Resurssit neuvolassa ovat tällä hetkellä huonot, usein olemme keskustelleet siitä miten surullista on se, että perheet joutuvat odottelemaan jatkohoitoon pääsyä, oikeaa diagnoosia viivästyksen vuoksi jne ja päättäjille olemme pyrkineet viemään viestiä eteen päin, että voisimme teitä paremmin auttaa.



Luottavaisin mielin neuvolaan!

Potilapaperit tänne, kiitos. Minuahan (tai lastani) ne koskevat, minulla on oikeus ne nähdä ja teidän yrityksenne "suojella" minua ahdistavalta tiedolta ahdistaa paljon enemmän kuin rehti asioiden paljastaminen.

itseänne tai lastanne koskevat paperit luettavaksi. Ainoa poikkeus on, jos psyykkisesti erittäin vaikeasti sairas ihminen pyytää papereitaan, silloin voidaan kieltäytyä. Muussa tapauksessa EI KOSKAAN. Muistakaa kuitenkin, että pyyntö täytyy usein esittää kirjallisesti, pelkkä suullinen pyyntö ei riitä.

että meistä tehdään lastensuojeluilmoitus turhaan ja elämäämme tullaan puuttumaan.. Ei ole lapsia tässä seinänaapureilla ja kaksi todella tempperamenttista huutavaa lasta.. Todellakin sitä huutoa on aamusta iltaan ja välillä sellaista että kuulostaa että jotain tapettaisiin. Vanhemmalla paha uhma menossa ja pienemmällä luultavasti allergiaa ja harmistusta siitä ettei osaa vielä liikkua vaikka haluaisi.



Itse ainakin lapsettomana miettisin että lapsia suunnilleen hakataan, jos tuollaista meteliä kuuluisi naapuristani..

Millaisia asioita pidätte holhoamisena ja miksi? Jos kaikki on hyvin perheessä kuitenkin, niin mikä siinä ärsyttää?



Potilaspaperit saa luettavaksi ilman muuta ja niihin tehtävät asiakirjamerkinnät on kirjoitettava niin, että asiakkaan voi koska tahansa antaa lukea itseään koskevat merkinnät.

Millaisia asioita pidätte holhoamisena ja miksi? Jos kaikki on hyvin perheessä kuitenkin, niin mikä siinä ärsyttää?

jos ihmistuntemuksesi on noin huono? Mielestäni oman elämänsä levitty neuvolassa, päiväkodissa tms. on epänormaalia ja kertoo ihmisen vaillinaisista elämänhallintataidoista, että on valmis luovuttamaan oman elämänsä kontrollin muille. Meillä esim. päiväkodin työntekijä haukkoi henkeään, kun vaadin neuvolaa varten tehdyn paperin ensin vanhempien luettavaksi. Hohhoijaa. Ehkä neuvolankin asiakkaina on nykyään lähinnä näitä vauvanuuskuttelijoita, joiden elämä vain pyörii vaaleanpunaisessa pumpulissa, mutta sitten löytyy meitä ihan normaaleja vanhempia, jotka haluavat pysyä kartalla lapsensa hoidosta. Jos nyt kuitenkin muistettaisiin se, että vanhemmat ovat lastensa huoltajia ja ensi sijassa vastuussa heidän elämästään.

En ikinä uskaltaisi hakea apua lastensuojelusta oman perheen ongelmiin. Tuntuu että kaikki perheille kotiin tarjottava apu on lopetettu kustannussyistä ja jäljellä on vain huostaanotot. Huostaanotoista päättävät epäpätevät työntekijät omien ennakkoluulojensa pohjalta. Suojelen omia lapsiani kaikelta, myös yli-innokkailta viranomaisilta. Veisin lapset ulkomaille samantien jos kokisin että perhettämme uhataan, vaikka sitten viralliselta taholta. Onneksi emme ole tarvinneet koskaan mitään apua.

jokä täytetään ekalla äitiysneuvolakäynnillä. Tuskinpa se on muuttunut yhtään paremmaksi kymmenessä vuodessa.

Sitten kaikki ne mittauksent ja punnitukset, joita on sekä äityiys- että lasteneuvolassa. Kytätään ollaanko käyrällä.

On hyvin hieno ero, osaako th tehdä mittaukset asiallisesti vaiko ei. Tai sitten minulle on sattunut huonoja terkkoja.

Millaisia asioita pidätte holhoamisena ja miksi? Jos kaikki on hyvin perheessä kuitenkin, niin mikä siinä ärsyttää?

Potilaspaperit saa luettavaksi ilman muuta ja niihin tehtävät asiakirjamerkinnät on kirjoitettava niin, että asiakkaan voi koska tahansa antaa lukea itseään koskevat merkinnät.

Millaisia asioita pidätte holhoamisena ja miksi? Jos kaikki on hyvin perheessä kuitenkin, niin mikä siinä ärsyttää?

jos ihmistuntemuksesi on noin huono? Mielestäni oman elämänsä levitty neuvolassa, päiväkodissa tms. on epänormaalia ja kertoo ihmisen vaillinaisista elämänhallintataidoista, että on valmis luovuttamaan oman elämänsä kontrollin muille. Meillä esim. päiväkodin työntekijä haukkoi henkeään, kun vaadin neuvolaa varten tehdyn paperin ensin vanhempien luettavaksi. Hohhoijaa. Ehkä neuvolankin asiakkaina on nykyään lähinnä näitä vauvanuuskuttelijoita, joiden elämä vain pyörii vaaleanpunaisessa pumpulissa, mutta sitten löytyy meitä ihan normaaleja vanhempia, jotka haluavat pysyä kartalla lapsensa hoidosta. Jos nyt kuitenkin muistettaisiin se, että vanhemmat ovat lastensa huoltajia ja ensi sijassa vastuussa heidän elämästään.

Mielestäni omaan hyvän ihmistuntemuksen, mutta halutessasi saat olla eri mieltä asiasta, enhän sinua kovin hyvin tunne. Vanhemmat ovat ensisijaisesti lapsensa huoltajia ja tuntevat lapsensa kaikista parhaiten. Tarkoitus neuvolassa ei olekaan se, että perhettä tai lasta haluttaisiin erityisesti hallita tai kontrolloida, vaan esim. seuloa pois tiettyjen sairauksien esiintyminen, rokottaa tauteja vastaan ja keskustella lapsen terveydentilaan liittyvistä asioista, mitä vanhemmat haluavat kertoa. Kenenkään ei ole pakko tietenkään kertoa asioita, joita ei koe tarpeelliseksi. Tarkoitus on kuitenkin auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat.

Neuvolan tarkoituksen haluat nyt jotenkin väärin ymmärtää. Eihän lapsen huoltajuutta kukaan sinulta halua pois ottaa tai elämänhallintaan puuttua.

Suurinosa neuvolan asiakkaista on aivan tavallisia vanhempia ja myös itselleni vanhempana päiväkodin palautteet on automaattisesti ilman pyytämistä aina näytetty minulle ennen palauttamista päivähoitoon.

En ikinä uskaltaisi hakea apua lastensuojelusta oman perheen ongelmiin. Tuntuu että kaikki perheille kotiin tarjottava apu on lopetettu kustannussyistä ja jäljellä on vain huostaanotot. Huostaanotoista päättävät epäpätevät työntekijät omien ennakkoluulojensa pohjalta. Suojelen omia lapsiani kaikelta, myös yli-innokkailta viranomaisilta. Veisin lapset ulkomaille samantien jos kokisin että perhettämme uhataan, vaikka sitten viralliselta taholta. Onneksi emme ole tarvinneet koskaan mitään apua.

Meillä on perheessä vastoinkäymisiä ja pahin pelkoni on että joku ns hyvää tarkoittava lähimmäinen tekee (nimettömän ja aiheettoman) lastensuojeluilmoituksen. Tiedän tapauksia, että sellainen on tehty. Rankka kokemus, myös lapselle, joka haastatellaan. Onneksi lapseni ovat kouluterveydenhuollon piirissä ja käyneet ylimääräisillä käynneillä. Eli jos joku sen ls-ilmoituksen tekee, niin on näyttöä että lapsilla on kaikki hyvin ja että heistä on huolehdittu. Äidin sanahan ei paina mitään, jos viranomainen päättää, että jokin on pielessä.

jokä täytetään ekalla äitiysneuvolakäynnillä. Tuskinpa se on muuttunut yhtään paremmaksi kymmenessä vuodessa.

Sitten kaikki ne mittauksent ja punnitukset, joita on sekä äityiys- että lasteneuvolassa. Kytätään ollaanko käyrällä.

On hyvin hieno ero, osaako th tehdä mittaukset asiallisesti vaiko ei. Tai sitten minulle on sattunut huonoja terkkoja.

Millaisia asioita pidätte holhoamisena ja miksi? Jos kaikki on hyvin perheessä kuitenkin, niin mikä siinä ärsyttää?

Potilaspaperit saa luettavaksi ilman muuta ja niihin tehtävät asiakirjamerkinnät on kirjoitettava niin, että asiakkaan voi koska tahansa antaa lukea itseään koskevat merkinnät.

Täytetään synnytyssairaalaa varten ja sitä kysytään siksi, että niillä sairauksilla voi olla merkitystä vauvan kannalta. Ei ole tarkoitus udella sopimattomia asioita, vaan toimitaan siksi niin, että raskaus olisi turvallinen ja tiedossa olisi mahdollisimman paljon niitä riskitekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että raskauden aikana ilmaantuisi jotain ongelmia.

Mittaustulosten kommentointi täytyy toki olla hienovaraista ja asiallista ja täytyisi myös perustella, miksi toimitaan, kuten toimitaan.

th

Millaisia asioita pidätte holhoamisena ja miksi? Jos kaikki on hyvin perheessä kuitenkin, niin mikä siinä ärsyttää?

Neuvolasta en koe minkäänlaista apua saaneeni, vaan sellaista hymistely lässyttelyä liirun laarum vauvat on söpöjä. Ja jotain viisi ateriaa päivässä, näin soseutat perunat ja porkkanat esitteitä, vauvan nukkumaanmenoaika on hyvä kello 21, älä unohda seksielämää, liukastevoidemainos tässä ole hyvä. ..

Kaikki tämä on minusta absurdia, elämää jossain pleasantville/ truman show'ssa, jossa jokainen perhe elää samaa elämää ja jokainen on "onnellinen" koska niille on syntynyt vauva.

Absurdi on oikea sana, en koe sitä holhoavana jos käyn kuuntelemassa tuota höpötystä silloin tällöin 30 minuuttia, lähinnä se on absurdia.

on seuloa poikkeavuuksia, esim. sairauksien suhteen, ellei lapsi kasva tarpeeksi tai kasvaa liian nopeasti yms.



Poikkeamia käyrästöltä voi tulla ja silti tilanne olla kaikin puolin aivan normaali, kasvuun ja kehitykseen liittyvä tilanne. Kokonaistilanne tulee aina huomioida käyriä katsottaessa, eikä tuijottaa niitä pelkästään.

Millaisia asioita pidätte holhoamisena ja miksi? Jos kaikki on hyvin perheessä kuitenkin, niin mikä siinä ärsyttää?

Neuvolasta en koe minkäänlaista apua saaneeni, vaan sellaista hymistely lässyttelyä liirun laarum vauvat on söpöjä. Ja jotain viisi ateriaa päivässä, näin soseutat perunat ja porkkanat esitteitä, vauvan nukkumaanmenoaika on hyvä kello 21, älä unohda seksielämää, liukastevoidemainos tässä ole hyvä. ..

Kaikki tämä on minusta absurdia, elämää jossain pleasantville/ truman show'ssa, jossa jokainen perhe elää samaa elämää ja jokainen on "onnellinen" koska niille on syntynyt vauva.

Absurdi on oikea sana, en koe sitä holhoavana jos käyn kuuntelemassa tuota höpötystä silloin tällöin 30 minuuttia, lähinnä se on absurdia.

Kaikissa perheissä on samat tietyt arjen haasteet vauvaiässä, eikä jokaisen oleteta automaattisesti olevan onnellinen. Saa olla vihainen ja väsynytkin, sellaisiahan kaikki joskus ovat.

Kurjaa, ettet ole saanut sellaista apua, mitä olisit tarvinnut.

En tiedä sukuni sairauksia kolmanteen polveen taaksepäin, en edes toiseen polveen enkä edes kaikkia vanhempieni tai mieheni vanhempien tai mieheni sisarusten. Eivät kerro meille kaikkea.

Entä kuinka moni oikesti kertoo paljonko tupakoi, tai käyttää alkoholia raskausaikana?

Mitä muuta se lomake on kuin valtion holhoamista. Hienot perustelut, että turvataan lapsen terveys jne.

Lisäksi ne ainaiset liikunta ja ruokaneuvot tulivat jo korvista. Juu, juu, pitää liikkua ja syödä vihanneksia ja monipuolisesti paitsi ei missään nimessä pidä edes vilkasita mihinkään kiellettyyn ruoka-aineeseen päin.

Lisäksi suurin osa neuvola-ajasta (sekä äitiys- että lasten) meni mittaamiseen ja käyrien päivittämiseen. Siitä jäi fiilis että ne käyrät ovat kaikkein tärkeimpiä.

jokä täytetään ekalla äitiysneuvolakäynnillä. Tuskinpa se on muuttunut yhtään paremmaksi kymmenessä vuodessa.

Sitten kaikki ne mittauksent ja punnitukset, joita on sekä äityiys- että lasteneuvolassa. Kytätään ollaanko käyrällä.

On hyvin hieno ero, osaako th tehdä mittaukset asiallisesti vaiko ei. Tai sitten minulle on sattunut huonoja terkkoja.

Millaisia asioita pidätte holhoamisena ja miksi? Jos kaikki on hyvin perheessä kuitenkin, niin mikä siinä ärsyttää?

Potilaspaperit saa luettavaksi ilman muuta ja niihin tehtävät asiakirjamerkinnät on kirjoitettava niin, että asiakkaan voi koska tahansa antaa lukea itseään koskevat merkinnät.

Täytetään synnytyssairaalaa varten ja sitä kysytään siksi, että niillä sairauksilla voi olla merkitystä vauvan kannalta. Ei ole tarkoitus udella sopimattomia asioita, vaan toimitaan siksi niin, että raskaus olisi turvallinen ja tiedossa olisi mahdollisimman paljon niitä riskitekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että raskauden aikana ilmaantuisi jotain ongelmia.

Mittaustulosten kommentointi täytyy toki olla hienovaraista ja asiallista ja täytyisi myös perustella, miksi toimitaan, kuten toimitaan.

th

Millaisia asioita pidätte holhoamisena ja miksi? Jos kaikki on hyvin perheessä kuitenkin, niin mikä siinä ärsyttää?

Neuvolasta en koe minkäänlaista apua saaneeni, vaan sellaista hymistely lässyttelyä liirun laarum vauvat on söpöjä. Ja jotain viisi ateriaa päivässä, näin soseutat perunat ja porkkanat esitteitä, vauvan nukkumaanmenoaika on hyvä kello 21, älä unohda seksielämää, liukastevoidemainos tässä ole hyvä. ..

Kaikki tämä on minusta absurdia, elämää jossain pleasantville/ truman show'ssa, jossa jokainen perhe elää samaa elämää ja jokainen on "onnellinen" koska niille on syntynyt vauva.

Absurdi on oikea sana, en koe sitä holhoavana jos käyn kuuntelemassa tuota höpötystä silloin tällöin 30 minuuttia, lähinnä se on absurdia.

Kaikissa perheissä on samat tietyt arjen haasteet vauvaiässä, eikä jokaisen oleteta automaattisesti olevan onnellinen. Saa olla vihainen ja väsynytkin, sellaisiahan kaikki joskus ovat.

Kurjaa, ettet ole saanut sellaista apua, mitä olisit tarvinnut.

"apua" oli hassu sana, koska en ole neuvolantädiltä varsinaisesti odottanut apua. Mutta haluaisin, että ikään kuin - edes jollain tasolla - puhuttaisiin "totta" ja aikuisten oikeesti. Kun onhan se nyt aika hölmöä höpöttää jostain perunan keittämisestä, olen keittänyt perunoita 13-vuotiaasta ihan menestyksellä, mutta siitä siellä sit vaan ihan totisena jaetaan esitteitä. (ja tämä on vain esimerkki, kaikki asiat neuvolassa samaa tasoa). Minusta pituus/paino tsekkaus on ihan jees, mutta kaikki se tyhjän puhuminen on hassua.

Äitiydessä minulle henk. koht. haastavinta on ollut se iso henkinen möykky, jonka lapset tuovat mukanaan, se valtava rakkaus ja menettämisen pelko ja vastuu ja ja ja ja se jokin, mitä ei sanoiksi pysty pukemaan. Ja eipä kai sitä neuvolassa tarvitsekaan puhua, mutta silti se vaan on hölmöä siinä puhua perunan keittämisestä, vaipanvaihdosta tms. pikku askareista, ihan kuin juuri se olisi siinä äitiydessä haastavinta.

En nyt ehkä saa tätä väännettyä rautalangasta, mutta kuvitellaan että sekä asiakas että arvon terkkari itse ovat molemmat juuri eronneita yh-äitejä, väsyneitä, surullisia ja neuvottomia henkisen möykkynsä kanssa (ei mikään mahdoton kuvitelma) ja siinä sitten turisevat, kuinka tärkeää on, että vauva syö tasan kello 17 perunaa, niin onhan siinä jotain hyvin absurdia... vai onko sinusta ammattilaisena?

Tarkoituksena ei ole kytätä eikä ainoastaan lisätä tietoa, vaan herätellä ihmistä itseään ajattelemaan niitä terveitä valintoja omassa elämässään ja kannustaa niihin.

Mutta tuon lainaamani kohdan nostaisin esiin. Voi olla, että mä vaan oon epätavallisen voimakkaasti sellainen "minä itte" -ihminen, mutta mua ärsyttää jo sellainenkin asennoituminen, että asiakasta täytyy jotenkin "herätellä ajattelemaan". Ehkä "antaa tietoakin". Siis oletus on, että asiakas ei ole itse ajatteleva ja tiedostava (ja jos on niin taputetaan päähän että hyvä hyvä, sinähän hienosti osaat itse ajatella) vaan häntä pitää herätellä ajattelemaan, ja asiakkaalla ei itsellään ole tietoa.

Eli siis palaan siihen tunteeseen, että pidetään enemmän tai vähemmän idioottina. Ikään kuin se ammattilaisrooli asettaisi ammattilaisen automaattisesti asiakkaan yläpuolelle. Mutta mä tiedän, että tämä on osittain ihan mun oma ongelma. Jotkut on kiitollisia siitä, että yhteiskunta tarjoaa hienoja palveluja. Ja kyllähän se siis on tavallaan hyvä. Mutta jokin siinä sitten taas tökkiikin...

Mutta kai se on tätä universalismia. Sehän olisi toisaalta tosi leimaavaa, jos jotenkin poimittaisiin vain tietyt ihmiset johonkin tarkastuksiin sillä perusteella, että ne on jotain riskiryhmää. Kun kaikki käy vaikka siellä neuvolassa, niin se ei leimaa ketään.

mutta minusta neuvolakäynnit on ahdistavia.

Siis ei sillä tavalla ahdistavia, että saisin paniikkikohtauksen, vaan niistä käynneistä tulee aina todella negatiivinen tunne käynnin jälkeen.



Olin 21 kun odotin esikoista ja terkka piti minua ilmeisen aivottomana. Raskaus ei ollut suunniteltu, mutta se ei saanut alkuaan missään yhdenillan jutussa. Nykyisen miehen kanssa olimme olleet yhdessä kaksi vuotta ja olimme juuri muuttaneet yhteen.

Terkka tivasi "oletko varma että ilmoittamasi henkilö on lapsen isä".

Kun ärähdin että en ole pettänyt avopuolisoani ja että koen utelun loukkaavana, terkka alkoi mussuttamaan että "nämä asiat nyt pitää ottaa selville teiltä nuorilta. Älä ole noin herkkänahkainen."

Viimeisellä kolmanneksella sain vaihdettua terkan ja tämä oli muutoin mukava, mutta väitti kivenkovaan että minulla on liian ahdas lantio, jota se ei siis ollut.



Lapsen neuvolassa taas terkka on sellainen joka vain tuijottaa käyriä. Niitä hemmetin käyriä.

Sillä ei tietenkään ole väliä että lapsi lähti kävelemään ilman tukea kun hän oli 7,5kk ja on liikunnallisesti lahjakas. Mutta kun käyrien mukaan lapsen (2v6kk) pitäisi puhua parin sanan lauseita ja lapsi puhuu vasta muutaman sanan niin tää on varmasti kehityshäiriöinen.

Kun lapsi ei 2v neuvolassa suostunut katselemaan kirjoja niin sain kuulla noottia. Sen sijaan sillä ei ollut väliä että lapsi tasapainoili yhdellä jalalla, hyppi tasajalkaa monta kertaa ja heitti palloa juostessaan...



Mutta kun ne v**** käyrät...

Terkat voisivat nostaa ne naamansa niistä käyristä ja katsoa kokonaisuutta, eikä niitä käyriä. Kukaan ihminen ei ole keskiverto ihminen, joka noudattaa jotain tiettyjä tilastoja, joten miksi olettaa että lapset olisivat sellaisia???



Terkalla on lisäksi jotenkin todella syyllistävä tapa puhua noista asioista. Viimeisen käynnin sanat jäivät mieleeni ja ilmeisesti häntäkin häiritsee minun ikäni. HÄn sanoi tuosta puheesta että "Lapselle tulisi lukea paljon, mutta eipä teissä parikymppisissä lukuihmisiä oikein ole. Toivottavasti teet muutakin lapsen kanssa kuin katsot tv:tä".

Niin, luen lapselle joka ilta ja hetken ennen päiväunia. Kuvakirjoissa ei tekstit kiinnosta lasta. Päivän aikana meillä ei ole telkkari auki, vaan radio on päällä. Askartelemme, olemme ulkona, leikimme jne. päivän aikana, mutta ilmeisesti en voi olla aktiivinen lapsen kanssa, koska olen tälläinen parikymppinen..

Täällä vauhkoavat terveydenhoitajan kyselylomakkeesta samat ihmiset, jotka levittelevät koko elämänsä facebookissa kaikkien nähtäväksi!

Olkaa tyytväisiä ja onnellisiä niistä omista lapsistanne sellaisina kuin ne on. Ette te tarvitse neuvolalta kehuja kuinka lapsenne osaa sitä ja tätä paremmin kuin keskimäärin samanikäiset. Eikö teille itsellenne kelpaa se oma lapsi puhe-, laulu- tai liikuntataitoineen, täyttkö siihen erinomaisuuteen saada joku todistus? Neuvolassa yritetään löytää mahdolliset hoidettavissa olevat ongelmat mahdollisimman aikaisin, eikä suinkaan antaa jotain suoritusmitalleja siitä kuinka jonkun lapsi on niin lajjakas hyppimään yhdellä jalalla.