Opinnäytteen tai gradun tekijä, tunnusta!

ihan siksi, että teorioita en voi uudelleenkirjoittaa vaan on otettava ne alkuperäisinä.

Kyllä väikkäritasoisessa tutkimuksessa täytyy teoriaosuuteenkin laittaa pikkuisen omaa kritiikkiä ja ajatuksia eri teorioiden toimivuudesta mukaan. Ei se pelkkää copypastea voi olla. Ja alkuperäiseen kysymykseen: en copypastennut graduani, enkä myöskään väikkäriäni.

Fakta nyt sattuu olemaan, että yhtä asiaa ei voi tuhansin eri tavoin kertoa vaan väkisinkin on pakko käyttää samoja sanoja samassa järjestyksessä samasta asiasta eli ei voi olla ikinä varma, onko joku toinen omassa työssään kirjoittanut tismalleen saman lauseen.

On mahdotonta tehdä 250-sivuista väitöskirjaa siten, että siellä ei ole yhtäkään lausetta, joka joe ei olisi jonkun toisen työssä.

niin muista nyt edes laittaa lainausmerkit ja lähdeviitte sivunumeroineen lauseen perään. Aloittelevan akateemisen kirjoittajan tunnistaa siitä, että hän käyttää paljon suoria lainauksia. Kokeneemmat osaavat selittää asiat omin sanoin. Toki silloinkin toisten ajatuksien esitteleminen vaatii lähdeviitteet.

päteminen.

Ei sillon paljon copy pastea käytelty vaan kaikki piti olla omaa. Silloin historian graduissa oli vielä jotain tasoa. :=D

mutta suurin osa gradusta on muiden kirjoittamaa tekstiä, olen vain muuttanut kääntänyt asioita suomeksi tai muuttanut sanajärjsteystä, ja lisäksi tietenkin yhdistänyt eri lähtistä saatuja tietoja. Lähteet on kyllä kaikki mainittu, joten mitään väärää tuossa ei ollut.



En ollut erityisen kunnianhimoinen gradun suhteen, olin ollut äitiysvapaalla pari vuotta ja halusin vain nopeasti saattaa opinnot loppuun, ettei ne jäisi kesken. Muistaakseni sain arvosanaksi c:n

Se opinnäytetyön omaäänisyys syntyy lähinnä tuoreesta asioiden yhdistelystä ja uusista näkökulmista. Mitään muuta omaa (paitsi tietysti päätelmät) ei graduntasoisissa opinnäytetöissä tarvitse olla.

on. Akateemisen loppututkinnon suorittaneella kuvitellaan olevan jotain merkillisiä erikoistaitoja joita todellisuudessa ei ole lainkaan ja akateeminen on periaatteessa täysin samalla tasolla koulutuksen osalta kuin amislainen.

koska lähteet olivat lyhyitä tutkimusraportteja, niin piti aina kertoa omin sanoin tutkimustulos. Oli kyllä aika ankeaa, olisin ihan mielelläni vähän lainaillut pidempiä pätkiä;) Mutta sainkin sitten eximian (gradusta).

menin yliopistoon, ja kyllä yliopisossa piti paljon enemmän lukea ja asiat oli paljon vaikeampia kuin kauppaopistossa. Vaikka kyllä merkonimin koulutus sekin oli minusta oikein hyvä, ainakin aikuispuolella, missä itse opiskelin. Ja suuri osa töistähän on sellaisia, että ne opetellaan työpaikalla, joten ei se pohjakoulutus sinänsä aina niin tärkeää pitäisi olla (toki on poikkeusaloja, joissa todella täytyy olla ko. alan koulutus). Toisaalta koulutus kuitenkin kertoo ihmisestä jotain, esim. sen, että ihminen tahtoo eteenpäin ja on valmis panostamaan siihen - tämähän on erittäin tärkeä asia, jos tahtoo työelämässä eteenpäin.

"Väärä mielikuva uuden tiedon luonteesta
Usein kuvitellaan, että gradussa pitäisi olla valtavasti uusia huomioita ja merkittäviä tutkimustuloksia. Näin ei kuitenkaan ole. Tiede edistyy useimmiten pienin askelin, eikä gradun tarvitse sisältää uusia olennaisia tuloksia. Useimmissa hyvissäkin tutkimuksissa on 90 % ”vanhaa” ja vain 10 % uutta tietoa. Olennaista onkin osoittaa miten oma tutkimus liittyy aikaisempaan tutkimukseen. " 

http://blogs.helsinki.fi/valmistu-nyt/mika-gradu-on/

Copy-pasteilin ja kirjoitin varsin paljon suoria lainauksia kirjoista gradun ekan raakaversion teoriaosuuteen. Sitten järjestelin lainauksia, eri otsikoiden alle, kirjoitin niitä uusiksi eri sanoin, lisäsin omaa analyysiä linkittämään lainauksia ja ylipäätään loin sälästä järkevää kokonaisuutta. Suoriin lainauksiin jätin toki lainausmerkit, epäsuoriinkin lähteet näkyviin. Eikös se teoriaosuuden tekeminen just sitä ole.

Oman tutkimuksen raportointiosuudessa copy-pasteilin itse litteroimistani haastatteluista lainauksia graduun näkyville.

Tein kandin ja gradun omasta tutkimuksestani laboratoriossa, joten en voinut oikein kopioida mittaustuloksiani muilta, eli en käyttänyt CTRL-C CTRL-V -metodia :D

Tosin kuten käytäntö opettaa, tuolla ei ole mitään väliä korkeissa akateemisissa viroissa. Esimerkiksi Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg plagioi suurimman osan väikkäristään ("unohti viitteet") ja tosiaan tuo Taideyliopiston rehtori varmasti kertoo kaiken oleellisen seurauksista...

No teen itse väikkäriä niin erikoisesta aiheesta, ettei sellaista ole vielä toista. Vaikea siis plagioidakaan :-) no eipä kuulu mun tapoihinkaan, mitä hauskaa siinä olisi!

Enkä usko että meillä jatko-opiskelijoista kukaan noin tekee, koska jokaisella on niin "oma" aihe. Ja siitä pitää seminaarissa pystyä keskustelemaan... joka työvaihetta seurataan ohjaajankin toimesta.

Eli laitoksen ohjauksessa on vika ellei plagiaattia huomata edes jollain tavalla tuossa vaiheessa.

Toisaalta tiedän että nykyisin monet yliopistot käyvät tietokonesovelluksilla läpi opinnäytteet, joten kiinni jää että napsahtaa.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 19:57"]

No teen itse väikkäriä niin erikoisesta aiheesta, ettei sellaista ole vielä toista. Vaikea siis plagioidakaan :-) no eipä kuulu mun tapoihinkaan, mitä hauskaa siinä olisi!

Enkä usko että meillä jatko-opiskelijoista kukaan noin tekee, koska jokaisella on niin "oma" aihe. Ja siitä pitää seminaarissa pystyä keskustelemaan... joka työvaihetta seurataan ohjaajankin toimesta.

Eli laitoksen ohjauksessa on vika ellei plagiaattia huomata edes jollain tavalla tuossa vaiheessa.

Toisaalta tiedän että nykyisin monet yliopistot käyvät tietokonesovelluksilla läpi opinnäytteet, joten kiinni jää että napsahtaa.

[/quote]

Ainakin gradut ja väikkärit on nykyään pakko ajaa Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmän läpi Helsingissä, joten hankalaa on, jossei sitten löydä omaa graduaan jostain Siperialaisesta yliopistosta 40-luvulta...

plagioin aikanaan LuK-työni täysin eräästä ulkomaisesta konferenssijulkaisusta. Copy-pastea en voinut valitettavasti käyttää koska teksti piti kääntää englannista suomeksi.

plagioin aikanaan LuK-työni täysin eräästä ulkomaisesta konferenssijulkaisusta. Copy-pastea en voinut valitettavasti käyttää koska teksti piti kääntää englannista suomeksi.

Etkö pelännyt jääväsi kiinni??

Tein gradun täysin omin voimin vuonna 1993 ja suorat viittaukset kirjallisuuteen otin alaviitteiksi.



Gradun teko oli kivaa ja itse asiassa helpoin juttu koko oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Vielä en ole copy-pastetellut kuin sekalaisia muistiinpanojani tiedostoista toisiin.



Gradua tekevien kavereitten kanssa ollaan kyllä vitsailtu, että hankitaan jostain espanjankieliset vastaavan tasoiset työt ja käännetään ne. Onneksi kukaan meistä ei osaa tarpeeksi hyvin espanjaa tai kenelläkään meistä ei ole rahaa maksaa kunnon kääntäjälle :) Eli eiköhän se gradu tule ihan itse kirjoitettua.



Jos mietit sitä muutaman päivän takaista uutista, että joka kolmas plagioi yliopistossa, niin itse olin todella yllättynyt uutisesta. En ole koskaan törmännyt sellaiseen ja ainakin meidän laitoksella on todella kunnianhimoista porukkaa. Tuskin kukaan kehtaisi tehdä sellaista, sillä plagioinnista kiinni jääminen tarkoittaisi ainakin tämän uran loppua. Sana kiertäisi pienellä alalla valonnopeudella. Liekö sitten yleisempää "isommilla" aloilla, joissa on paljon porukkaa ja paljon töitä tarkistettavina eli helpommin pääsevät tällaiset läpi.

Kuule, ihan itse tein 150 sivuisen graduni. Lähteet nyt kuuluvat akateemiseen tutkielmaan tottakai, mutta plagiointi on raukkamaista.



Joku voi tosiaan tehdä työnsä ihan itse, että turha väittää, että kaikki kopioivat (yleinen luulo niillä, jotka eivät ikinä itse saa tehtyä yhtään oikeaa tutkielmaa).

Kaikkiin olen tunnontarkasti laittanut lähteet ja tehnyt kovalla työllä 200-sivuisen gradun ja toisen aineen ylipitkän kandintyön.

ihan siksi, että teorioita en voi uudelleenkirjoittaa vaan on otettava ne alkuperäisinä.

tein graduni vuonna 1997