Lue keskustelun säännöt.
Tämänpäiväinen mielipidekirjoitus vapaaehtoisesta lapsettomuudesta,
19.05.2012 |
mitä ajatuksia herätti? Tämän päivän HS siis kyseessä.
Muutama kohta pisti räikeästi silmään; lapsettomat tekevät työnsä pääsääntöisesti paremmin ja valitus siitä miten lapsista ja lapsiperheistä ei pääse missään eroon, heitä kun on usein jopa ravintoloissakin.
Mitä tällaisen ihmisen päässä oikein liikku? Antaa aika ikävän kuvan vapaaehtoisista lapsettomista lastenvihaajina. Ei kai kukaan muuten voi ärsyyntyä siitä että lapsia nyt vain sattuu näkymään vähän siellä täällä?
Kommentit (139)
mihin olen missään törmännyt. Mutta ihan hyvä tietysti kuulla, miten moneen junaan meitä tosiaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon itsekkyysasiaan olisin sen verran sanonut, että mielestäni kyllä lapselliset ovat vähintään yhtä itsekkäitä, jos eivät vielä itsekkäämpiä kuin lapsettomat. Se itsekkyys on vain sellaista laajennettua itsekkyyttä, joka käsittää henkilön itsensä sekä hänen lapsensa. Muista ihmisistä ei piitata tuon taivaallista.
"Laajennettu itsekkyys" on juuri oiva termi kuvaamaan tätä joidenkin äiti- ja isäihmisten monesti todella töykeää käytöstä. Ihan kuin se, että on lapsia, tekisi itsekkyydestä jotenkin muka sallittavampaa! "Enhän minä itseni mutta lapseni vuoksi..." Yeah right. Lapsi on kuin joku hyväksytty perustelu v-mäiselle käytökselle. Yhteiskunta suosii lapsiperheitä lapsettomiin verrattuna, siitä olen aivan samaa mieltä HS:n kirjoituksen kanssa. Harmittaa vaan, että nämä jotkut vanhemmat olettavat koko maailman aina joustavan juuri heidän tarpeidensa vuoksi. Jos kesälomasi ajankohta on sulle olennainen seikka, olisi kannattanut ehkä miettiä sitä lastenhankintaa pari kertaa. Ei lapsettomien tarvitse joustaa omista menoistaan vain siksi, että toiset ovat valinneet haluta lapsia ja toiset eivät. Olen itsekin velana saanut jonkun kerran työpaikalla kuulla saarnaa siitä, miten minun on vaan pakko joustaa, "kun sulla ei niitä lapsiakaan ole"...
Vanhempien ja lasten kannattaakin olla eri aikoina lomalla. Sehän se vasta järkevää hommaa on. Itse olin sinkkuna ihan vapaaehtoisesti lomalla toukokuussa, elokuussa ja tammikuussa. Ei haitannut yhtään. Vähemmän ruuhkia, halvemmat matkat. Suosittelen.
että velat vinkuvat, kuinka heidän pitää myös saada heinäkuu lomaksi, ja sitten vinkuvat, kuinka inhottavaa on matkustaa, kun pennut kirkuu lentokoneessa ja mellastaa hotelleissa...
Kannattaisiko sitten matkustaa sen lapsiperheiden lomasesongin ulkopuolella???? Kun ne koulujen ja päiväkotien lomat nyt on tiettyyn aikaan, toisin kuin aikuisten ihmisten.
Tuohon itsekkyysasiaan olisin sen verran sanonut, että mielestäni kyllä lapselliset ovat vähintään yhtä itsekkäitä, jos eivät vielä itsekkäämpiä kuin lapsettomat. Se itsekkyys on vain sellaista laajennettua itsekkyyttä, joka käsittää henkilön itsensä sekä hänen lapsensa. Muista ihmisistä ei piitata tuon taivaallista.
"Laajennettu itsekkyys" on juuri oiva termi kuvaamaan tätä joidenkin äiti- ja isäihmisten monesti todella töykeää käytöstä. Ihan kuin se, että on lapsia, tekisi itsekkyydestä jotenkin muka sallittavampaa!
"Enhän minä itseni mutta lapseni vuoksi..." Yeah right. Lapsi on kuin joku hyväksytty perustelu v-mäiselle käytökselle.Yhteiskunta suosii lapsiperheitä lapsettomiin verrattuna, siitä olen aivan samaa mieltä HS:n kirjoituksen kanssa. Harmittaa vaan, että nämä jotkut vanhemmat olettavat koko maailman aina joustavan juuri heidän tarpeidensa vuoksi.
Jos kesälomasi ajankohta on sulle olennainen seikka, olisi kannattanut ehkä miettiä sitä lastenhankintaa pari kertaa. Ei lapsettomien tarvitse joustaa omista menoistaan vain siksi, että toiset ovat valinneet haluta lapsia ja toiset eivät. Olen itsekin velana saanut jonkun kerran työpaikalla kuulla saarnaa siitä, miten minun on vaan pakko joustaa, "kun sulla ei niitä lapsiakaan ole"...
KAtsos kun lapsiperheet tuovat tähän yhteiskuntaan sellaisia resursseja, mitä lapsettomat eivät tuota: niitä IHMISIÄ!!!!
Ja lapsiperheet ansaitsevat tukensa ihan varmasti, sillä arki on huomattavasti rankempaa, kun täytyy pyörittää lasten harrastukset yms. iltaisin, eikä viikonloppuisinkaan voi vaan lorvia. Lisäksi lapsista on todella paljon kuluja ( jos lapsiinsa haluaa panostaa), ja on täysin oikein, että yhteiskunta niitä kompensoi.
Jos tämä on lapsettomille kovin vaikea kynnyskysymys, tehdään sitten niin, että vanhemmiten lapsettomat voivat tulla toimeen omillaan ja rahoillaan. Siis niin, että kun seuraava sukupolvi ei ole heidän eläkkeitään maksamassa, niin lapsettomat elelevät säästöillään. Ja kun eivät ole tehneet lisää ihmisiä yhteiskuntaa pyörittämään, niin eivät näitä ihmisvoimia saa myöskään hyödykseen käyttää. Eli pärjäilevät sitten ihan itsekseen, pyyhkivät vanhat ryppyiset perseensä niihin rahoihinsa ihan itse.
Tai sitten pitävät turpansa kiinni ja ovat vain tyytyväisiä, että muut tekevät niitä lapsiakin tätä yhteiskuntaa jatkossakin pyörittämään.
Lentokoneessa olen ollutyli 100 krt ja rääkyviä lapsia koneissa on ollut tosi usein. Valtaosa vanhemmista ei tee yhtään mitään, mutta niitä juoppoja joita mammojen kanssa koneissa on pilvin pimein, on mun kohdalle tullut 2. Aika pieni prosentti.Mun on lisäksi todella TODELLA vaikea uskoa, että ravintolassa, jossa työskentelet on oikeasti enemmän haittaa "tissit paljaana heiluvista" äideistä, kuin humalaisista örveltäjistä.
Ja jos sulla on tuollainen kokemus työpaikaltasi, niin mä voin kertoa omani: kolmen lapsen äitinä mulla on ollut tähän mennessä ( 8 vuotta) KERRAN lomat heinäkuussa. Tänä vuonna on 2 vkoa heinäkuussa ja 2 elokuussa. Heinäkuussa lomailee nuoret sinkut ja Dinkit meidän työpaikassa.
Ja tiedätkö mitä? Ei tulisi mieleenkään itkeä ja parkua, kuinka VÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRIIIIIIIIN se on.
Meillä ei myöskään työntekijät ole poissa lasten takia sen enempää kuin lapsettomat omista syistään. Tiedän tämän, koska esimiesasemassa seuraan noita poissaoloja. Sen sijaan kaikkeen jonninjoutavaan jutusteluun ja tyhjänpäiväiseen narinaan tuntuu perheellisillä olevan paljon vähemmän aikaa.
Mutta tämä siis minun työpaikassani, joka tosin vaatii akateemista koulutusta. EHkä se sitten jossain räkälöissä on vähän eri tavalla.
Opiskeluaikana ravintolassa on tämä taphtunut, ei nykyisessä.
Ja minä + muu henkilökunta pidettiin huolta, ettei ihmiset olleet niin humalassa että siitä olis ollut haittaa muille asiakkaille.
Humalaisen asiakkaan saa hyvin nopeasti poistettua ravintolasta puuttumalla ja viime kädessä heittämällä ulos. Imettävälle äidille ei saa sanoa yhtään mitään, päinvastoin ja kakkavaipatkin saa toisen mielestä vaihtaa muitten ruokaillessa muutaman kymmenen sentin päässä.Teidän työpaikalla poissaolot menevät noin, hyvä homma. Aika hassua että puhut täällä esimiesasemassa, mutta et puutu asiaan millään tavalla. Minun työpaikallani seurataan hyvinkin tarkasti kuka on poissa ja milloin ja jos joku, oli sinkku tai lapsellinen olisi jatkuvasti pois ja rivien välistä voisi lukea mikä on syy, ei hän olisi enää meillä töissä.
Akateemista koulutusta ? Joopa joo.
Tuo akateeminen koulutus, kun et näemmä ymmärrä edes lukemiasi tekstejä. Mihin sun mielestäsi nyt pitäisi siis puuttua? Siihen, että meillä on ihmiset ihan tasapuolisesti pois töistä sairauksien/perheasioiden takia? Millähän tavalla?
Vai siihen, että jotkut käyttävät töissään aikaa jonninjoutavaan jutusteluun ja tyhjästä narisemiseen?
Mä en ole mikään kyylä, mulle riittää oikein hyvin se, että ihmiset tekevät työtehtävänsä kunnolla. Sekin saattaa olla baarityöntekijälle käsittämätön juttu, että vähän enemmän asiantuntemusta vaativat työt eivät ole sidottuja kellonaikaan, vaan työntekijät voivat tehdä ne haluamassaan tahdissa. Eli jos joku haluaa käyttää päivästä aikaa siihen jaaritteluun, hän käyttää, ja tekee sitten pidempää päivää, jotta saa hommansa tehtyä.
Mun on edelleen vähän vaikea uskoa tuota imettävien äitien aiheuttamaa ongelmaa, saati noita kakkavaippaongelmia. Kertoisitko vielä kuinka usein keskimäärin viikossa/kuukaudessa/vuodessa jouduitte tällaisesta törkeästä terrorismista kärsimään?
Surullista on että näitä ihmisiä jotka eivät lapsista pidä tuntuu olevan kasvava määrä. Melko varmasti heistä ei olla myöskään lapsena erityisesti pidetty.Ehkä hoidettu siellä täällä että vanhemmat saisivat itseään toteuttaa.Nätä kolean lapsuuden viettäneitä lapsia on varmasti Suomessa myös kasvava määrä ja varmaa on että tämä johtaa haluttomuuteen hankkia lapsia, kuten on jo käynyt Japanissa jossa naiset viettävät suurimman osa ajastaan työn tai omien harrastusten parissa.Hiljattain Japanissa julkaistu tutkimus kertoo myös että 30% alle 25 vuotiaista miehistä eivät halua suhdetta naiseen eivätkä ole kiinnostuneita seksistä. Naiset taas eivät ole kiinnostuneita lasten saannista ja viihtyvät hyvin työnsä ja harrastustensa parissa. Ollaanko mekin menossa samaan suuntaan?
Johan oli analyysi!!!!!Itse asiassa oma lapsuus oli oikein hyvä ja lämmin.Oma vapaa ehtoinen lapsettomuus perustuu pelkästään sille,etten kerta kaikkiaan tunne olevani hyvä isä jollekkin lapselle.lapsen teko olisi väärin sekä itseä kohtaan,että sitä syntymätöntä lasta.
Täällä näitä kommentteja lukiessa onkin törmännyt juuri näihin tyypillisiin vanhempien mielipiteisiin,kuinka VELAt nyt vaan eivät tajua asiaa,kuinka se oma lapsi on niin eri kuin tuo toinen jne.Itsekkyydessä kyllä vanhemmat tyhjentävät pajatson aika lahjakkaasti:ihan vain omina kokemuksina ravintolassa,imetetään kaikkien nähden ja parhaimmassa tapauksessa vaihdetaan vaipatkin.``Koska se on niin luonnollista``.Ja ei,en todellakaan biletä useita kertoja viikossa,en edes vuodessa.Vai kuvittelevatko lasten vanhemmat,että VELAt ovat kaiken muun pahan lisäksi bilettäviä juoppoja???Miten olikaan sen yleistämisen kanssa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi, ettei tuollaiset jatka geenejään eteen päin, kuten ko jutun kirjoittaja.... :D
Eikö vaan, kaikki maailman äreät emot, yhdistykäämme barrikadeille lapsiemme puolesta!!!
mietin, että sehän on hyvä näitten vaativien asiantuntijatöitä tekevien lapsille, että äidit keskittyvät töiden sijaan lapsiinsa, siis jos energiaa ja halua ei ole molempiin.
Oisko nämä äidit kuitenkin hakeutuneet näille aloille, koska ovat ajatelleet, että hyvä ja arvostettu työ täyttää sen "tyhjiön" mikä kaikilla yleensä sisällä on? Ja sitten kun tekevät lapsia, niin huomaavat, että lapsethan se olikin heidän elämänsä tarkoitus?
Sitten taas jos ihminen aidosti on kiinnostunut alastaan, niin se intohimo ei häviä lasten myötä, vaikka saattaisikin vähetä? Esim. Leena Palotie vaikutti henkilöltä, joka halusi yhdistää molemmat maailmat.
Vai oonko ihan hakoteillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luepa aloitus niin tiedät mistä puhutaan.
jonkun lapsettomuus herättää niin paljon vihaa palstan naisissa?
mutta mä en ole kyllä vielä täällä nähnyt mitään erityisempää vihaa ketään kohtaan. Aika tasapuoliselta tämä keskustelu tuntuu, että ihan yhtä hyvin voisi kysyä miksi lapsettomia niin kovin vituttaa lapsia hankkineet?
Meidän työpaikalla kaikkein ilkeimmin käyttäytyy just äidit, joilla on mahd paljon lapsia. Lapset viedään hoitoon alle vuoden ikäisenä ja ollaan joka toinen vko lapsen kanssa kipeänä. Mummoa vaivataan siinä vaiheessa kun omat lomat uhkaa lyhentyä.
Ja kun ollaan pois tulee kamala huuto jos kukaan ei ole sillä aikaa tehnyt hänen töitään. No, tiimissä eimole ollut vahvistusta, keretty tekemään vain välttämätön.
Olen 2 x pyytänyt heinäkuussa lomaa. Ekalla kerralla voitin Karibian risteilyn lähti tiettynä päivänä. Koska lentoliipu maksoi paljon, halusin koko loman putkeen.
Toisella kerralla mieheni appivanhemmat juhlivatnjotsinnisoahääpäivää, olivat vuokranneet Italiasta todella kauniin villan kuukaudeksi ja meidän oli kutsuttu sinne myös koko ajaksi.
Ihan mieletön murina tuli kummassakin tapauksessa. Muistan kun tiimin vastaava oikeesti syytti minua kun nyt hänen lapsensa joutuu olemaan toisessa hoitopaikassa viikon. Kyllä, minunhan syytä se oli että minulla on suhteet appivanhempiin kunnossa ka he aikoinaan menivät juuri siihen aikaan naimisiin kun kollegan lapsen hoitopaikka on kiinni.
Olen myös nuorempana sanonut vaippoja vaihtavalle äidille meillä on vessakin janravintolan sali ei ole vaippojen vaihtopaikka.,uhkasi tehdä minusta valituksen, sanoin vaan pomoni mut lähetti minut viestin kertomaan.
Himalaisen saa ravintolasta tosi nopeasti. Tarjoilijana pidän silmät auki, kuka juo minkin verran ja jos joku vie jatkuvasti tiskiltä pöytään, sitten menen laseja sieltä keräämään ja juttelen ihmisten kanssa. Jos näyttää heikolta, sanon pokelle ja hän saa tehdä työnsä. Tämä toimimyli 10 v sitten, eli humalaisista ei ollut ongelmaa mutta sen sijaan. Nämä äidit, jotka huutavat kovaan ääneen minullaon oikeus olla tissit paljaana ravintolassa imettämässä vaikka valtaosa ihmisistä kokee sen luonnolliseksi, on hänellä siihen oikeus.mtainyritetään mahtua täpö täyteen bussiin, jossa ei ole yhtään seisomapaikkaa jäljellä, pitäisi ihmisten vähintään lähteä bussista pois jotta mamma pääsee hyökkäysvaunujen kanssa.
Lentokoneessa olen ollutyli 100 krt ja rääkyviä lapsia koneissa on ollut tosi usein. Valtaosa vanhemmista ei tee yhtään mitään, mutta niitä juoppoja joita mammojen kanssa koneissa on pilvin pimein, on mun kohdalle tullut 2. Aika pieni prosentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän työpaikalla kaikkein ilkeimmin käyttäytyy just äidit, joilla on mahd paljon lapsia. Lapset viedään hoitoon alle vuoden ikäisenä ja ollaan joka toinen vko lapsen kanssa kipeänä. Mummoa vaivataan siinä vaiheessa kun omat lomat uhkaa lyhentyä.
Ja kun ollaan pois tulee kamala huuto jos kukaan ei ole sillä aikaa tehnyt hänen töitään. No, tiimissä eimole ollut vahvistusta, keretty tekemään vain välttämätön.
Olen 2 x pyytänyt heinäkuussa lomaa. Ekalla kerralla voitin Karibian risteilyn lähti tiettynä päivänä. Koska lentoliipu maksoi paljon, halusin koko loman putkeen.
Toisella kerralla mieheni appivanhemmat juhlivatnjotsinnisoahääpäivää, olivat vuokranneet Italiasta todella kauniin villan kuukaudeksi ja meidän oli kutsuttu sinne myös koko ajaksi.
Ihan mieletön murina tuli kummassakin tapauksessa. Muistan kun tiimin vastaava oikeesti syytti minua kun nyt hänen lapsensa joutuu olemaan toisessa hoitopaikassa viikon. Kyllä, minunhan syytä se oli että minulla on suhteet appivanhempiin kunnossa ka he aikoinaan menivät juuri siihen aikaan naimisiin kun kollegan lapsen hoitopaikka on kiinni.Olen myös nuorempana sanonut vaippoja vaihtavalle äidille meillä on vessakin janravintolan sali ei ole vaippojen vaihtopaikka.,uhkasi tehdä minusta valituksen, sanoin vaan pomoni mut lähetti minut viestin kertomaan.
Himalaisen saa ravintolasta tosi nopeasti. Tarjoilijana pidän silmät auki, kuka juo minkin verran ja jos joku vie jatkuvasti tiskiltä pöytään, sitten menen laseja sieltä keräämään ja juttelen ihmisten kanssa. Jos näyttää heikolta, sanon pokelle ja hän saa tehdä työnsä. Tämä toimimyli 10 v sitten, eli humalaisista ei ollut ongelmaa mutta sen sijaan. Nämä äidit, jotka huutavat kovaan ääneen minullaon oikeus olla tissit paljaana ravintolassa imettämässä vaikka valtaosa ihmisistä kokee sen luonnolliseksi, on hänellä siihen oikeus.mtainyritetään mahtua täpö täyteen bussiin, jossa ei ole yhtään seisomapaikkaa jäljellä, pitäisi ihmisten vähintään lähteä bussista pois jotta mamma pääsee hyökkäysvaunujen kanssa.
Lentokoneessa olen ollutyli 100 krt ja rääkyviä lapsia koneissa on ollut tosi usein. Valtaosa vanhemmista ei tee yhtään mitään, mutta niitä juoppoja joita mammojen kanssa koneissa on pilvin pimein, on mun kohdalle tullut 2. Aika pieni prosentti.
lapset ja vauvat ovat siis pilanneet sun muuten niin hienon elämän...
Ihan oikeasti, ihminen näkee sen mitä haluaa. Mua ei ole koskaan pienet lapset häirinneet, humalaiset tai muuten vaan mölyävät erityisesti nuoret aikuiset naiset sen sijaan on.
Ai mut niistähän on täysin epäkorrektia häiriintyä, koska niillä on oikeus olla ja elää.
Mun on lisäksi todella TODELLA vaikea uskoa, että ravintolassa, jossa työskentelet on oikeasti enemmän haittaa "tissit paljaana heiluvista" äideistä, kuin humalaisista örveltäjistä.
Ja jos sulla on tuollainen kokemus työpaikaltasi, niin mä voin kertoa omani: kolmen lapsen äitinä mulla on ollut tähän mennessä ( 8 vuotta) KERRAN lomat heinäkuussa. Tänä vuonna on 2 vkoa heinäkuussa ja 2 elokuussa. Heinäkuussa lomailee nuoret sinkut ja Dinkit meidän työpaikassa.
Ja tiedätkö mitä? Ei tulisi mieleenkään itkeä ja parkua, kuinka VÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRIIIIIIIIN se on.
Meillä ei myöskään työntekijät ole poissa lasten takia sen enempää kuin lapsettomat omista syistään. Tiedän tämän, koska esimiesasemassa seuraan noita poissaoloja. Sen sijaan kaikkeen jonninjoutavaan jutusteluun ja tyhjänpäiväiseen narinaan tuntuu perheellisillä olevan paljon vähemmän aikaa.
Mutta tämä siis minun työpaikassani, joka tosin vaatii akateemista koulutusta. EHkä se sitten jossain räkälöissä on vähän eri tavalla.
Lentokoneessa olen ollutyli 100 krt ja rääkyviä lapsia koneissa on ollut tosi usein. Valtaosa vanhemmista ei tee yhtään mitään, mutta niitä juoppoja joita mammojen kanssa koneissa on pilvin pimein, on mun kohdalle tullut 2. Aika pieni prosentti.Mun on lisäksi todella TODELLA vaikea uskoa, että ravintolassa, jossa työskentelet on oikeasti enemmän haittaa "tissit paljaana heiluvista" äideistä, kuin humalaisista örveltäjistä.
Ja jos sulla on tuollainen kokemus työpaikaltasi, niin mä voin kertoa omani: kolmen lapsen äitinä mulla on ollut tähän mennessä ( 8 vuotta) KERRAN lomat heinäkuussa. Tänä vuonna on 2 vkoa heinäkuussa ja 2 elokuussa. Heinäkuussa lomailee nuoret sinkut ja Dinkit meidän työpaikassa.
Ja tiedätkö mitä? Ei tulisi mieleenkään itkeä ja parkua, kuinka VÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRRRRRIIIIIIIIN se on.
Meillä ei myöskään työntekijät ole poissa lasten takia sen enempää kuin lapsettomat omista syistään. Tiedän tämän, koska esimiesasemassa seuraan noita poissaoloja. Sen sijaan kaikkeen jonninjoutavaan jutusteluun ja tyhjänpäiväiseen narinaan tuntuu perheellisillä olevan paljon vähemmän aikaa.
Mutta tämä siis minun työpaikassani, joka tosin vaatii akateemista koulutusta. EHkä se sitten jossain räkälöissä on vähän eri tavalla.
Opiskeluaikana ravintolassa on tämä taphtunut, ei nykyisessä.
Ja minä + muu henkilökunta pidettiin huolta, ettei ihmiset olleet niin humalassa että siitä olis ollut haittaa muille asiakkaille.
Humalaisen asiakkaan saa hyvin nopeasti poistettua ravintolasta puuttumalla ja viime kädessä heittämällä ulos. Imettävälle äidille ei saa sanoa yhtään mitään, päinvastoin ja kakkavaipatkin saa toisen mielestä vaihtaa muitten ruokaillessa muutaman kymmenen sentin päässä.
Teidän työpaikalla poissaolot menevät noin, hyvä homma. Aika hassua että puhut täällä esimiesasemassa, mutta et puutu asiaan millään tavalla. Minun työpaikallani seurataan hyvinkin tarkasti kuka on poissa ja milloin ja jos joku, oli sinkku tai lapsellinen olisi jatkuvasti pois ja rivien välistä voisi lukea mikä on syy, ei hän olisi enää meillä töissä.
Akateemista koulutusta ? Joopa joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on muutama lapseton ystävä. Heistä kaksi vapaaehtoisesti lapsettomia. Ja molemmilla on tosiaan se koira, joka on kuin lapsi. Koiraa paapotaan ja koiraa pitää käydä katsomassa jopa kesken työpäivän. Harva vanhempi sanoo pokkana töissä, että nyt pitää lähteä katsomaan lasta, että pärjääkö se. Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat jostain syystä valinneet tämän koirien vanhemmuuden, joka vaikuttaisi olevan vähintäänkin yhtä työlästä kuin lasten vanhemmuus. Mutta he kuitenkin vihaavat lapsiperhe-elämää :D
Muistin tämän ketjun ja ajattelin, että luojan kiitos, eräät tajuavat olla tekemättä lapsia.
Surullista katsottavaa näin sivusta kun 55 vuotias nainen leikkii olevansa vielä teini ja bailaa ja iskee miehiä, käheällä äänellä römeästi nauraen ja kehuen lapsetonta elämäänsä.
Naisella on n. 80 vuotta elinaikaa. Onneksi meillä on jokaisella mahdollisuus valita, mitä me teemme niillä vuosilla. Sen ei pitäisi nyppiä ketään. Itsekin tein esikoisen aika myöhään eli 32 vuotiaana ja kun sain sen märän ja vielä napanuorassa kiinni olevan vauvan syliini, ei elämäni ikinä, ei ikinä ole ollut entistä. Se rakkaus....sen tietää se, kenellä on lapsia. Muuta en osaa sanoa tähän asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
´Heille oli tärkeää voida lähteä työpäivän jälkeen oluelle ystävien kanssa, matkailuharrastus yhdistettynä viinien maisteluun sekä golffaukseen, mahdollisuus istahtaa puolison kanssa töiden jälkeen terassille viinilasin ääreen puhumaan työasioista sekä ruoan laittaminen hitaasti ja hartaasti viikonloppuisin.
Niin? Onko tässä jotain pahaa?
Aika hyvin lapsettomiakin yleistetään, ja ihmeellisiä tuttavapiirejä teille on kertynyt, jos KAIKKI hoivaa koiraansa kuin lasta ja KAIKKI viettävät säännöllisiä krapulapäiviä työpaikalla ja KAIKKI ovat itsekkäitä oman navan tuijottajia :)
Onneksi KAIKKI äidit sen sijaan ovat epäitsekkäitä, avarakatseisia, suvaitsevaisia ja erilaisia valintoja aidosti ymmärtäviä pyhimyksiä ;)
saivat heidät päätymään olemaan hankkimatta lapsia. Ja kuitenkin lapset eivät ole este kaikelle tuolle, ainoastaan järjestelykysymys ja ehkä hidaste: lasten ollessa pieniä saattaa olla niin, ettei aivan samaan tahtiin ehdi harrastamaan ja keskustelemaan henkeviä kuin ennen lapsia.
Ja niin tai näin, aika hoitaa tämänkin ongelman - vuosi vuodelta lapset kasvavat ja eläminen "helpottuu".
Ainakin minua tässä siis ihmetyttää lähinnä se, millainen ihminen on niin ehdoton, ettei tingi hiukkaakaan omasta mukavuudestaan tai harrastuksistaan vaan jää mieluummin kokematta asian, joka saattaa hyvinkin muodostua yhdeksi elämän antoisammista ja tärkeimmistä asioista?
Entä sitten jos/kun se kaiken muun yli käyvä sielunkumppani joko päättää erota tai kuolee? Tulee mieleen filosofipariskunta Häyry, joka lehdissä vuolaasti analysoi vapaaehtoisen lapsettomuuden autuutta - kunnes mies jätti Hetan ja perusti perheen toisen naisen kanssa.
Pieni selvennys: en ole itsekään mikään intohimoisesti kaikkia taaperoita rakastava himamamma, vaan kouluaikoina olin hyvinkin sitä mieltä, että ei kiitos lapsia meikäläiselle. Nyt niitä on kolme ja ne ovat jo isoja.
Tuohon itsekkyysasiaan olisin sen verran sanonut, että mielestäni kyllä lapselliset ovat vähintään yhtä itsekkäitä, jos eivät vielä itsekkäämpiä kuin lapsettomat. Se itsekkyys on vain sellaista laajennettua itsekkyyttä, joka käsittää henkilön itsensä sekä hänen lapsensa. Muista ihmisistä ei piitata tuon taivaallista.
tehnyt ihan itse päätöksesi lisääntymisestäsi.
Suomi ei ole äidinkieleni mutta yritän saada tämän konseptin selkeästi selitettyä.
Teoriassa kyllä mutta käytännössä kukaan ei tee päätöksiä "in a vacuum", ilman että muiden, etenkin läheisten ihmisten mielipiteet näihin vaikuttavat. En minä, eivätkä ne ihmiset, jotka lapsen hankkimiseen painostivat. Mikäli lapsettomuuteen suhtauduttaisiin normaalimmin, ei minun olisi ehkä koskaan tarvinnut valita jatkuvan painostuksen ja sekä itseni, että lapsen kannalta huonon päätöksen välillä.
Ja "kiitos vinkistä" (osaan kyllä tunnistaa tekopyhän vittuilun) mutta olen jo aikoja sitten aloittanut käynnit psykologilla tämän asian vuoksi ihan vastuuntunnosta lasta kohtaan. Valitettavasti tästä on heikosti apua, koska tunne-elämäni erikoisuus ei liity masennukseen tai autismikirjon häiriöihin, joten parannettavaa ei ole ja asian opetteleminen ei juuri tyhjää parempaa ole.
Minusta tuli vähemmän itsekäs, kun sain ensimmäisen lapseni.
Minä en näe omasta lapsesta huolehtimista minään suurena epäitsekkyyden muotona. Elukkakin huolehtii vaistonvaraisesti pennuistaan.
Jos vanhemmat lapsen saatuaan jotenkin mystisesti muuttuisivat valtavan epäitsekkäiksi, eivätkö he huolehtisi myös haisevista laitapuolen kulkijoista ja Afrikan nälkäänäkevistä orvoista? Jännästi se epäitsekkyys ei tunnu ulottuvan omia geenejä pidemmälle.
Kyllä sen töissä selvästi huomaa, että lapsia saaneet ovat vaativissa asiantuntijatehtävissä keskimäärin lapsettomia heikommin sitoutuneita. Osin syynä voi olla erilainen persoonallisuus mutta usein käy niin, että lapsen saatuaan lääkärin kiinnostus ammatillisen tietotaidon ylläpitämiseen haihtuu täysin.
Lääkärien aktiivisuutta lääketieteen kehityksen seuraamisessa on myös tutkittu Ison Britannian terveysdenhuoltojärjestelmässä ja tässä näkyi selvä ero sekä aktiivisuudessa että tietomäärässä lapsettomien hyväksi.
Tämän kannalta on sentään hyvä, että perheelliset myös välttelevät päivystämistä viimeiseen asti, joten eivät ole siellä yksin yöllä sähläämässä. :)
tehnyt ihan itse päätöksesi lisääntymisestäsi.
Ja jos tosiaan tuo on ainoa asia mikä lapsessa kiinnostaa, kannattaa hakeutua hoitoon, ja hankkia sille lapsellekin hoitoa. Lapsi, johon suhtaudutaan noin vaurioituu tunne-elämältään.