Lue keskustelun säännöt.
miten sanoa ystävälle nätisti että on liian vaativa miesten suhteen?
18.05.2012 |
Hyvä ystäväni on reilu 30 vuotias ja seurustellut muutamia kertoja ja yhden kerran pidemmän aikaa. Kaikki suhteet kaatunut siihen että ystäväni vaatii miehiltä liikoja, tuntuu siltä että kaikki pitää mennä niin kuin ystävä i haluaa.
Miehen pitää olla tietyn tyyppinen ja tietyn luontoinen, ystäväni ei anna periksi missään asioissa. Tuntuu että hän ei oikein ymmärrä että parisuhtessa on kaksi ihmistä ja että molempien pitää joustaa.
Säälittää ne miehet kun ovat oikeasti välittäneet ystävästäni ja toinen kohtelee miehiä miten sattuu.
Monta kertaa olen hupmannut että ystäväni ei oikein käsitä miksi en voi joka ikinen kerta lähteä jonnekin kun hän pyytää, ei ymmärrä ollenkaan että myös miehelläni on menoja ja silloin mennään vuorotellen jos ei saada lapsenvahtia.
Muutenkin on ollut tilanteita joita olen ihmetellyt että miten ystäväni voi noin sanoa tai ajatella mutta nyt alan tajuta asioita.
Kommentit (16)
opettaa! Viimeistään 10 vuoden kuluttua ehkä herää miettimään olisiko hänessä itsessään ollut jotain puutteita miksi ei miehet viihdy:)
Tietty jos kysyy onko joku asia mielestäsi väärin voit sanoa rehellisesti oman mielipiteesi. Tuntuu vaan hyppyyttävän kaikkia.... siihen ei tarvitse suostua!! Et ole naimisissa ystävättäresi kanssa etkä tilivelvollinen omasta elämästäsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se voi hetkeksi loukkaantua mutta tuskin sentään välejä lopullisesti poikki laittaa tuollaisesta. Jos tuon saisi uskomaan nyt vaikka vähän "pahallakin" niin ei tarvitsisi sitten joutua tilanteeseen jossa on 40 v, edelleen sinkku, ja pahimmassa tapauksessa kauhea kiire löytää mies että ehtisi vielä lapsen tehdä kun vaihdevuodet painaa päälle.
Kaikilla nyt vaan ei ole niin kovaa miehenkipeyttä ja pakkoa pariutua, että on valmis ottamaan vähän huonommankin miehen. Mulla oli itselläni tarkat vaatimukset, koska tiesin että epätyydyttävän miehen kanssa en ole oikeasti onnellinen ja silloin kaikki kärsivät. Mieleemin olen yksin. Odotin vuosia mutta sitten sainkin sen täydellisen, eikä tarvitse tyytyä huonompaan.
Kaikilla nyt vaan ei ole niin kovaa miehenkipeyttä ja pakkoa pariutua, että on valmis ottamaan vähän huonommankin miehen. Mulla oli itselläni tarkat vaatimukset, koska tiesin että epätyydyttävän miehen kanssa en ole oikeasti onnellinen ja silloin kaikki kärsivät. Mieleemin olen yksin. Odotin vuosia mutta sitten sainkin sen täydellisen, eikä tarvitse tyytyä huonompaan.
Mies sairastuukin vakavasti, menettää työkykynsä tai jää työttömäksi tai rupsahtaa 5-kymppisenä...
Varmasti vaatimuksia on kaikilla, en itsekään olisi kenen tahansa kanssa kimppaan mennyt, mutta tässä puhuttiin minusta tietyntyyppisistä vaatimuksista...
Voithan sinä ystävällesi ajatuksistasi vaikka kautta rantain ohimennen sivulauseessa sanoa, mutta suoraan asiasta saarnaaminen on turhaa, loukkaat vain ystävääsi. Aikuista ihmistä kun ei voi muuttaa. Toki pienen ajatuksen siemenen muutokseen voit ystävällesi antaa, mutta muutoksen pitää tulla hänestä itsestään, ei sinun ajatuksistasi.
Muista myös, että ystäväsi elää omaa elämäänsä, etkä sinä voi millään oikeasti tietää, miksi hän pitää niin korkeaa rimaa miehille. Ehkä hän pelkää hylätyksi tulemista ja tuhoaa suhteet, ennen kuin miehille tulee tilaisuus jättää hänet. Ehkä hän ei halua sitoutua. Joka tapauksessa ystäväsi ei ole sinua huonompi, jos ei ole (pitkässä) parisuhteessa.
Ja ehkä kannattaisi miettiä myös omia motivaatioitasi asian suhteen. Oletko rehellisesti huolissasi ystäväsi onnesta, vai koetko ystäväsi kenties (iki)sinkkuna uhkana? Häiritseekö sinua, että ystäväsi pitää korkeaa rimaa miehille, kun ehkä kenties itse ole hyväksynyt aina ensimmäisen vastaantulijan? Jos agendasi on oikeasti jokin muu, kuin ystävän rehellinen auttaminen, niin anna olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen tuon tyypin - mulla myös kaveri, jolla odotukset miehestä on ihan epärealistiset. Pitäisi olla mallin vartalo ja ulkonäkö, tienestit tähtitieteelliset, hyvä koulutus ja hyvä työpaikka...
itse samaa kaliiperia eli onko heillä tarjottavanaan vastaavat ominaisuudet. Usein ei.
Ehkä hän ei vain kaipaakaan (ainakaan kauheasti) elämänpituista suhdetta, vaan on tyytyväinen myös sinkkuna. Silloin ongelma ei hänen kannaltaan ole kovin suuri.
Jos hän kuitenkin paljon valittaa sinulle, ettei ketään löydy, niin voit ystävällisesti kertoa, että sinusta hänen vaatimuksensa miehen suhteen kuulostavat melko kovilta. Että onko hän miettinyt, että pitäisi joustaa vähän enemmän.
Minäkin tunnen tällaisen tapauksen, kohta jo nelikymppinen nainen. Olen joskus ystävällisesti yrittänyt häntä suostutella luopumaan osasta vaatimuksiaan, mutta kun ei niin ei. Hän vaikuttaa kuitenkin melko tyytyväiseltä yksinkin, joten en ole mitään saarnoja alkanut pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ystävä olisi mi ua huonompi missään nimessä ja pitkään luulinkin että hän haluaa elää yksin mutta nyt tässä vuosien saatossa olenkin huomannut että ei se niin olekaan vaan hän ei oikeasti tunnu käsittävän että parisuhteessa pitäisi ottaa molemmat osapuolet huomioon.
Ihmettelen sitä kun hän aina jaksaa haukkua miehet ja hänessä ei oleikinä mitään vikaa, heti kun miehestä paljastuu yksikin huono puoli saa mies lähteä jos ystäväni ei tätä tapaa saa miehestä karsittua tietyn ajan kuluessa. Suuttuu ja loukkaantuu kuitenkin verisesti jos mies on huomauttanut hänelle jostain ystäväni huonosta puolesta.
Minä en itse haluaisi edes elää sinkkuna ja en todella ole koskaan kokenut ystävääni mitenkään uhkana tms. Käy vain sääliksi kun tiedän että ystäväni haluaisi jo perustaa perheen mutta tuntuu että hän ei jostain syystä itse tajua että tuollamenolla ei sitä perhettä tule koskaan välttämättä saamaan.
kiva mies kierroksessa, ja hän moittisi miestä jostain esim. "Taas se lähti pelaamaan bilistä kavereidensa kanssa", niin sanoisin, että nooh, hyvänen se on että hänellä on ystäviä joiden kanssa viihtyy. Ja "oma Mattinikin" käy kerran viikossa pelaamassa sählyä.
Tai jos on vääränmerkkiset farkut, niin sehän on nopeasti korjattavissa oleva asia kun aletaan tiiviimmin seukkaa.
En lähtisi arvostelemaan kaverin vaativuutta, vaan tuomaan omia kokemuksiani esiin miesten kanssa elämisestä, että on ihan normaalia että parisuhteessa tehdään niin ja näin, annetaan periksi, kukaan ei ole täydellinen, sovitaan asioista, vuorotellaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävä on sitä sorttia että hän on aina oikeassa ja antaa aina muille ohjeita miten kuuluu olla jaelää ja lasten kanssa toimia yms...
Senkin takia on paha hälle mennä mitään sa omaan mutta tuohan on hyvä että kerron vain miten meillä asiat menee.
rinssiä.p
Hän oli todella upea ilmestys nuorempana, ja tarjokkaita oli. Hän halusi perheen ja lapsia, niin kuin me kaikki muutkin. Kukaan ei kelvannut, vaikka ok tarjokkaita oli ja ystäväni etsi jotain vielä parempaa itselleen.
Nyt hän on 45v. sinkku ja lapsia ei taida enää ehtiä tekemään. Valittaa usein kun ole miestä itselleen saanut ja ihmettelee usein muiden mies/naisvalintoja.
Parhaat miehet menivät jo 10 - 15 vuotta sitten, ovat perhe-elämässä tai toisella kierroksella (eronnut vkl -isä ei kelpaa) tai ovat sellaisia mitkä eivät oikein kenellekään kelpaa.
No sellasta tämä on. Liian nirsolle jää pelkkä luu käteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos nyt lähdetään miettimään ulkonäköä tms niin kaverillani ei kyllä olisi varaa valita... eli miten sen nyt kauniisti sanoisi kun en itsekään mikään missi ole tai missin mitoissa aikanaan ollut niin kukkii se perunakin... ;)
ap
Ehkä tuossa on kuitenkin kyse laajemmasta asiasta kuin nirsoudesta miesten suhteen. Ystäväsi persoonasta, eletystä elämästä jne. Ja oikeasti, miksi jauhat täällä ystäväsi aisoista? Vaikuttaa ainakin tuo "kukkiva peruna" kommenttisikin lähinnä siltä, että olet vain halunnut päästä mässäilemaan säälittävän sinkkuystäväsi asioista. Eikö sinulla ole IRL (in real life) muita parisuhteessa olevia ystäviä, kenen kanssa voisitte tästä sinkkuraukasta lätistä? Meneekö itselläsi niin hyvin, että olet oikeutettu puimaan tuntemattomien ihmisten kanssa ystäväsi aisoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei kerran tietyillä ominaisuuksilla varustettu mies kerta kaikkiaan sytytä, niin mitä siitä hommasta sitten tulee? Vielä jos on tarkoitus perhekin perustaa. Tietysti nämä ovat valintakysymyksiä, ystäväsi ei ole halunnut tyytyä vaan johonkin.
Niin, on se kyllä kumma, että (nirsoja) sinkkuja kritisoidaan liioista vaatimuksista, mutta näistä sarjaseukkaajista, kenelle sopii kuka vaan, ei sanota mitään.
Eräs ystävänikin on rakastunut aina ensimmäiseen miehee, keneltä on saanut vähänkin huomiota. Mutta minä, sinkkuna vaatimusteni kanssa, olen se sekopää outolintu? Ja ystäväni on ihan tervehenkisesti hyvällä itsetunnolla liikenteessä? Jepjep.
Toki voit esim. oman tilanteesi kautta valottaa sitä, että haluat itse ottaa puolisosikin huomioon päätöksissäsi ja et haluat tehdä itsekkäästi mitä tahansa vain oma hyvinvointi mielessä. Voit sanoa, että teidän parisuhde perustuu siihen, että kumpikin huomioi myös toisen tarpeet ja joustaa tarvittaessa. ja että on kiva joskus joustaa, kun tietää, että toinenkin joustaa sitten vuorostaan jossain asiassa.
Ehkä hän tästä tajuaa jotain - ehkä ei.
Tunnen tuon tyypin - mulla myös kaveri, jolla odotukset miehestä on ihan epärealistiset. Pitäisi olla mallin vartalo ja ulkonäkö, tienestit tähtitieteelliset, hyvä koulutus ja hyvä työpaikka... Jos treffeillä kivalla ja kunnollisella miehellä on väärän merkkiset housut, niin se lempataan samantien. Turha ihmetellä, jos ei kumppania löydy.