Lue keskustelun säännöt.
Tyttöni ei päässyt ylioppilaaksi, miten päästä yli pettymyksestä?
17.05.2012 |
Hän sai siis tietää, ettei päässytkään ylioppilaaksi, ja nyt on mieli maassa. Itkee ja kiukuttelee jne.
Ja siis nimenomaan tyttöni on pettynyt, en minä. Yritin lohduttaa, että se ei oikeasti haittaa vaikka nyt ei onnistanut, ja enskerralla uudestaan. Vaikka tuo tuli minullekkin yllätyksenä, tyttö luki paljon (on aina ollut muutenkin hyvä koulussa) ja omasta mielestään kirjoitukset meni hyvin. En tiedä mikä meni vikaan.
Mutta kuulemma kun kaikki kaveritkin pääsivät nyt, ja hän ei niin harmittaa... Ja ymmärrän täysin, koska paljon teki töitä niiden eteen.
Miten tyttöä voisi piristää?
Kommentit (77)
Olen aivan hämmästyneenä lukenut tästä kompensaatiosta. Nehän on suomeksi sanottuna säälipisteitä! Arvostukseni "suurta ja mahtavaa" yo-tutkintoa kohtaan laski juuri entisestään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse haluan vain oikaista muutaman sitkeästi elävän harhaluulon yo-kokeiden arvioinnista.
Lukion opettajat todellakin arvioivat alustavasti kokelaiden suoritukset, ennen kuin ne lähtevät YTL:ään ja sensoreiden arvioitaviksi. Opettajien pisteet ovat siis vain ALUSTAVIA ja ne voivat muuttua, suuntaan tai toiseen. Koe EI KOSKAAN lähde minään tiettynä arvosanana koululta (yksikään lukion opettaja ei taatusti sano yhdellekään opiskelijalle, että "sun koe lähtee eximiana" tai ei ainakaan missään nimessä pitäisi), eikä pisterajoja KOSKAAN tiedetä, ennen kuin sensorit ovat arvioineet kokeet ja kokeet laitettu Gaussin käyrän mukaiseen järjestykseen. Pisterajat siis vaihtelevat koekerroittain.
Joskus pistemuutoksissa on kyse pisteitysohjeiden tulkintaeroista, joskus mielipide-eroista (esim. aineen subjektiivinen tulkinta), joskus pisteityskriteereiden muuttumisesta. Jos piste-ero on merkittävä (esim. äidinkielessä joskus on tulkintaerojen vuoksi nähty kymmenien pisteiden muutoksia), tuolloin kannattaa harkita tarkistusarvostelun pyytämistä. Toki jos piste-ero todella on merkittävä, se tarkoittaa myös sitä, että useampi kuin yksi sensori on lukenut ja arvioinut kokeen myös YTL:n puolella, mutta ei YTL:kään ole kaikkivoipainen. Joskus tarkistusarvostelu on paikallaan. Lukion k.o. aineen opettajilta (jotka kokeen ovat alustavasti korjanneet) voi kysyä, kannattaisiko tarkistusarvostelua harkita. Se maksaa 50 euroa ja tarkoittaa sitä, että joku toinen sensori arvioi kokelaan suorituksen.
Ja yo-todistustahan ei tosiaan välttämättä tarvita jatko-opintoihin pyrkimisessä. Meillä oli muutamia vuosia sitten opiskelija, joka (pahasta lukihäiriöstä johtuen) kamppaili 3 vuotta kielien kanssa. Hän sai lopulta erityisopettajan ansiosta päättöarvosanakseen aineista hyväksytyt arvosanat, mutta ei päässyt yo-kokeesta läpi. Opiskelija pääsi kuitenkin lukemaan lähihoitajaksi ja on käsittääkseni jo valmistunutkin.
Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että jos lukion kurssikokeet on selvittänyt, yo-kokeesta pitäisi päästä suht helpolla läpi. Esim. juuri kielissä lukion kurssikokeessa pitää yleensä saada 50% pisteistä, jotta saa hyväksytyn arvosanan. Yo-kokeessa riittää paljon vähemmän, b-ruotsissa jopa vain n. 30%. Tosin, jos on heikko kuuntelija ja huono aineenkirjoittaja ja ne kurssikokeiden pisteet on yleensä tullut pänttäämällä kurssin sanastoa ja kielioppia, tuolloin pärjääminen yo-kokeessa ei ole kirkossa kuulutettua, koska siinä korostuvat usein eri asiat.
Tsempit ap:n tyttärelle. Toivottavasti pettymys menee ohi pian. Koulujen päättymisviikonloppu on varmasti vaikea pala, mutta kun siitä päästään ohi, uskoisin tilanteen helpottavan. Syksyllä sitten uudestaan! Harkitkaa tukiopetuksen hankkimista jo kesän ajaksi tai esim. jotain kesälukiokurssia.
Jopa varma M voi tippua I--:ksi, jolloin sitä ei helpolla kompensoida. Yksi aine tekee tätä: äidinkieli. Hyvä aine voi meinnä perseelleen, jos lautakunnassa katsotaan esseen menneen ohi aiheen. Silloin hyvällä arvosanalla ei ole merkitystä.
Ainakin ennen vanhaan oli kaksi äidinkielen koetta, joista paremman arvosanasta tuli äidinkielen arvosana. Toisin sanoen äikästä reputtaminen tarkoitti, että oli kirjoittanut aiheen vierestä otsikkokokeen ja sen lisäksi muninut vielä aineistokokeen. Onko tämä muka muuttunut?
Mikäli on koulussa ollut tasaisen varma oppija eli muutama seiska ja loput kaseja niin varmasti pääsee läpi. Nykyään ei riitä se läpi pääsy rimaa hipoen, tosi on pääsykokeet että jos jostain syystä epäonnistui niin pääsykokeissa voi tsempata.
[quote author="Vierailija" time="17.05.2012 klo 14:14"]
Varmasti nuo henkilökohtaiseyt asiat vaikuttaneet pahasti keskittymiskykyyn itse koetilanteessa. Jotenkin hullua ajatella ettei pääsisi läpi kun on ollut muuten menestystä opinnoissa. Itse en lukenut y-kirjoituksiin lainkaan, ja muutenkin vedin lukion alta riman mutta c:n paperit sain silti räävittyä kasaan...Ei kai se nyt auta muu kuin odotella syksyyn ja kirjoittaa sitten aine josta jäi kiinni. Kova pettymys varmaankin, kun on opiskelemaan hautkin nyt keväällä.
[/quote]harvoin näen lapseni lukevan, nyt tokalla lukiossa ja kokeista tulee 9-10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuori joka on keskitason ja alle niin saa todella lukea ahkerasti. Joka päivä tekee läksyt jos on ja lukee mitä pitää ja sitten kirjoituksiin keskittyy lukemalla. Pitämällä välillä taukoja, ulkoilla, syödä hyvin ja ystävien tapaamiset voi jättää hetkeksi sun muut jutut. Sitten kuulee että en lukenut paljoa ja yleisarvosana on bee. Voihan olla että vaikka kuinka lukisi niin joku ei vaan saa sitten beetä tai ceetä kummempaa.
Tyttö ei ollut realisti. Joku lähti hilkulla menemään ja tuli hylättynä takaisin. Mitä sitä surra, olisi saanut vaan aan. Joten nyt panostusta ja uusinta syksyllä ja lukea sitä pitää, vain lahjakas pääsee vähällä lukemisella ja kirjoittaa ällän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kai ollut minun lukiossani,minulta nimittäin kuoli isä juuri päivää ennen yo kirjoituksia ja arvosanatkin olivat tuota luokkaa...lääkkeiden voimalla kirjoitin äidinkielen aineen opon huoneessa...ja läpi menivät kaikki aineet:) En edes korottanut vaan jatkoin koulutusta eteenpäin,nykyään olen jo pitkään ollut työelämässä...Tosin eräs ystäväni jolla oli kaikki pitkän matikan kurssit kymppejä,kirjoitti a:n pitkästä matikasta koska jännitti niin hirveästi...
Minulle kävi myös niin että olen aina ollut hyvä koulussa ja silti pitkä matikka oli ihan rimaa hipoen läpi, olisi siis myös voinut tulla hylättynä takaisin. Ja ymmärrän hyvin miten se on mahdollista.
Itselläni kaiken takana ainakin jumalaton JÄNNITYS. Koetta edeltävänä yönä muutama minuutti katkonaista unta ja kokeessa itse sitten totaalinen paniikkikohtaus. Kuuden tunnin aikana kävin vessassa useaan kertaan vaan oksentamassa ja itse tehtäviä sain tehtyä muutaman, en enää edes muista kaiken sen paniikin takia tuntuiko menevän hyvin vai huonosti. Hirveää olis ollut jos ei ois just ja just mennyt läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hkäpä voisit aa olla tukena ja kertoa, että myöhemmin tuo aika (seuraaviin kirjoituksiin) tuntuu ihan mitättömän pieneltä. Jos saisit jotenkin autettua häntä renoutumaan, siitä voisi olla apua. Ettei tule liikaa suorituspaineita. Tavallaan kerrot, kuinka isot asiat hänellä on kuitenkin hyvin ja myöhemmin sillä ei olemerkitystä venähtääkö koulun käynti vähän vai ei. Tärkeää, että hänellä on tunne siitä, että on ihan yhtä rakas teille huolimatta siitä meneekö kerrasta läpi vai ei.
Vierailija kirjoitti:
av ei yllätä koskaan. Jotenkin osasin odottaa tällaista kommenttia.
" Ei voi olla hyvä jos ei onnistu". HUOH!
jos on ollut "hyvä" koulussa?
tajua nyt...
Tietenkään et ole hyvä jos et onnistu. Onko tämä muka jollekin epäselvää?
jos on ollut "hyvä" koulussa?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kirjotuksen alla tapahtui vaikeita asioita, kuten erosi pitkäaikaisesta poikaystävästään ja hänellä meni välit kaveriinsa. Nämä varmaan vaikuttaneet myös.
No mitäs seurusteli - siinä ne mahikset JA AIKA meni = ihan oikein tytöllesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kirjotuksen alla tapahtui vaikeita asioita, kuten erosi pitkäaikaisesta poikaystävästään ja hänellä meni välit kaveriinsa. Nämä varmaan vaikuttaneet myös.
No mitäs seurusteli - siinä ne mahikset JA AIKA meni = ihan oikein tytöllesi.
Haista sinä nuorten seurustelun kadehtija huilu, ei muuta kuin uutta yritystä ja parempaa tähtäystä putkeen ja läpi ensi kerralla,on minun ohjeeni ap:lle neuvona ja rohkaisuna tyttärelleen kerrottavaksi. Elämässä tulee joskus vastoinkäymisiä ja vaikeuksia,mutta tämä on kyllä ihan sieltä omalla työllä korjattavimmasta päästä niitä, eikä mikään maailmanloppu. Kyseessähän on vain kokeet, joiden uusintasuoritusta ja uutta yritystä ei ole missään kielletty.
Onnea siinä tyttärellesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haista sinä nuorten seurustelun kadehtija huilu, ei muuta kuin uutta yritystä ja parempaa tähtäystä putkeen ja läpi ensi kerralla,on minun ohjeeni ap:lle neuvona ja rohkaisuna tyttärelleen kerrottavaksi.
Onnea siinä tyttärellesi!
Lisään edelliseeni vielä että kyllä se seurustelu onnistuu huilutyttärellesi kun tarpeeksi moni on tähtäystä putkeen laittanut, muista kortsuja sentään antaa... ap
Koulussa ollut luokan priimus aina ja kirjoittaa abbaa, ei uskottavaa.
Yllätys reputtaminen on lähinna vain silloin jos oppilas on ollut epärealistisen toiveikas valmistumisen suhteen. Edes äidinkielen arvosana ei nykyään romahda yllättäen koska koe on kaksiosainen ja sen tekstitaidon osuus arvostellaan ihan tiettyjen kriteerien mukaan joten arvosanat eivät hirveästi elä. Jos siis kirjoitustaidon osuudesta tulisikin I niin jos tekstitaidon osuus on ollut luokkaa C niin koko koe menee kyllä läpi. Vasta jos tekstitaidonkin koe on mennyt tosi huonosti niin subjektiivisemmin arvosteltava kirjoitustaidon koe on ratkaiseva. Ja jos näin on käynyt niin kyllä silloin pitää jo varautua siihen että ei pääse läpi.
Onhan se aika kova häpeän paikka jos "kaikki muut" valmistuivat. Se onkin sitten itsetuntokysymys. Voiko siinä muuta tehdä kuin ostaa tuntuvan lahjan ja sanoa "Saat tän siks koska tiedän että valmistut lopulta".
Voihan sitä kai yrittää sanoa myös että tehtyjä virheitä ei saa koskaan mitenkään peruttua. Kysy häneltä miten paljon hän haluaa itkeä sellaisen jutun perään mihin ei voi vaikuttaa. Vaadi häntä suhtautumaan asiaan kuin [aikuinen], jolla tässä tarkoitan aikuista henkilöä jota hän kunnioittaa.
Tai sano vaikkapa että "Mitä pahemmalle susta tuntuu, sitä parempi ihminen sinä vain olet."