Lue keskustelun säännöt.
"Uusperheen" ongelmia... Paha mieli :(
15.05.2012 |
Olen seurustellut uuden mieheni kanssa vuoden. Minulla on kaksi lasta edellisestä suhteesta. Uusi mies asuu käytännössä meillä, mutta hänellä on kyllä oma asunto edelleen. Vaatteensa ja tavaransa on tuonut meille, eikä ole poistunut pahoinakaan päivinä kotiinsa karkuun sekä on ottanut lapsiin kontaktia sekä kaitsenut heitä minun ollessa harrastamassa silloin tällöin.
Silti miehen vapaus on alkanut pelottaa. En ole halunnut häntä meille virallisesti kirjoille, koska niin moni asia vaikeutuisi ja muuttuisi, rajoittaisi hänen erittäin aikaa vievää harrastustaan koska esim. vuorohoitopaikasta pitäisi luopua.
Uusi mies aikoo nyt tulevana syksynä taas panostaa urheiluharrastukseensa, kun jätti viime kauden välistä. Se tietää treeniä ja pelejä 5x viikossa. En tiedä kestänkö sitä, että hän menee ja tulee kuten haluaa, minun luonnollisesti hoitaessa lapset koska ovat minun lapsiani, ja mies ei asu meillä virallisesti. Meillä olisi miehen kanssa siis "omat elämät", se on käynyt jo suunnitelmista ilmi selvästi.
Harkitsen, että pyydän häntä palaamaan omaan kotiinsa asumaan. En uskalla sanoa asiaa edes ääneen vielä miehelle. Hän sanoo olevansa tosissaan ja on sen teoillaan tähän mennessä (!) osoittanut, mutta nyt harrastus, treenaus ja kilpaileminen menee edelle. Olen antanut hänelle siihen mahdollisuuden, koska tuntuisi pahalta evätä se häneltä lastenhoidon vuoksi. Tosin kärsin tilanteesta itse.
Mitäs sanotte.. Sotku se on tämäkin. :(
Kommentit (97)
Ja samalla muuten palautit uskoni äitipuoliin, kiitos siitä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin yksinkertaista.
Sanot ettet ottanut huomioon sitä, että vuoropäivähoitopaikka menee, jos mies muuttaa luoksesi.
Sanot että, jos muuttaa niin joutuu hoitamaan lapsesi, koska hoitopaikka menee.
Asioista kannattaa puhua rehellisesti ja suoraan, mutta asiallisesti.
nainen harrastaa. Olisi nainen se itsekäs paska, koska otti miehen jolla lapsia. Lapset tulee ekana ja kaikki muu sitten...mitäs otti lapsellisen miehen. Oikein AV-logiikkaa :P
miehiltään kilpaurheilun siksi, että ovat mustasukkaisia siitä ajasta, mitä mies on pois ja ei hoida hänen lapsiaan.
Ei juhlittaisi jääkiekon MM-mestaruutta, eikä muutakaan.
kieltäisi vaimoaan käymästä lenkillä, koska hänestä nyt vain tuntuu siltä, että ei halua naisensa harrastavan liikuntaa. Suostuisikohan tämän hetken yksi kovimpia maratonjuoksijoista siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juu, mutta ammattiurheilijat (ja taiteilijat, ja erittäin menestyneet tutkijat ym) ovat poikkeuksia. Uskoisin, että harvoille ihmisille sopii elämä, jota eletään voimakkaasti puolison työn ehdoilla silloinkin kun on lapsia.
miehiltään kilpaurheilun siksi, että ovat mustasukkaisia siitä ajasta, mitä mies on pois ja ei hoida hänen lapsiaan.
Ei juhlittaisi jääkiekon MM-mestaruutta, eikä muutakaan.
yhteen. En todellakaan kysynyt häneltä lupaa, saanko jatkaa harrastustani. Olen jatkanut sitä ja kilpailen tällä hetkellä veteraanisarjassa. Olen saanut miehenikin innostumaan liikunnasta ja näin on nuoruuden sohvaperunasta tullut liikunnallinen mies.
Lisäksi liikunta on meidän koko perheen elämäntapa. Liikunnalliset vanhemmat antavat esimerkin lapsille. Lapset eivät näin roiku ostarin kulmilla vaan käyvät yleisurheilukouluja ja suunnistuskisoissa ja pelaavat erilaisia pelejä.
Miksi kieltää liikunta puolisolta? Miksi ette ap ala koko perhe liikunnallisiksi vaan kadehdit miesystäväsi liikuntaharrastusta. Lapsesikin varmaan nauttisivat liikunnallisesta äidistä ja siitä, että heitäkin ohjattaisiin liikunnan pariin.
Harrastuksen vaativat neuvotteluja eikä neuvottelua ole se, että toinen ilmoittaa harrastavansa joka päivä! PYH PAH!
Lähetä ukko omaan asuntoonsa, siinä teidän jaloissahan se on vaan tiellä omine vaatimuksineen, kun tulee väsyneenä harkoista jne.Perhe-elämää pitää kuulkaa naiset elää täysillä! Kun on lapsia, he ovat ykkösasia!! Jos menet suhteeseen ihmisen kanssa, jolla on lapsia, ovat ne LAPSET YKKÖSASIA, loppuasiat rakennetaan sen perustan ympärille!
Omaa itseä ei tietenkään unohdeta, vaan oma identitettti rakennetaan siihen pakettiin! Jos et halua kompromisseja, asu yksin ja elä yksin!
Simple as that!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatelkaapa jos kaikki vaimot kieltäisivät miehiltään kilpaurheilun siksi, että ovat mustasukkaisia siitä ajasta, mitä mies on pois ja ei hoida hänen lapsiaan.
Ei juhlittaisi jääkiekon MM-mestaruutta, eikä muutakaan.
Vai onko tämä ap:n miesystävä tarjoamassa myös ap:lle ja hänen lapsilleen miljonäärielämän, rajoittamattoman kodin- ja lastenhoitoavun jne..?
on asia ihan erikseen, mutta on ihan oikea asia. Lapsipuolia ei välttämättä vuosikausiin rakasta samalla tavalla kuin omiaan, ja se pitää hyväksyä. Mutta rakastaminen on vain tunne - arjen välittämistä, huolenpitoa ja lämpöä voi ja pitää lapsia kohtaan olla, vaikkei sitä tunnetta olisikaan.
Sehän siinä uusperheessä juuri on vaikeaa, että on otettava omikseen velvollisuudet ja vastuut, joita ei luonnollisella tavalla ole itselleen hankkinut. Sillä tavalla muodostuu perhe.
Uusperheyritys puolestaan kaatuu siihen, jos arjessa yrittää olla ottamatta vastuuta. "En minä vie sinua lääkäriin, äitisi vie (vaikka onkin juuri nyt töissä)." "En minä hae sinua päiväkodista, vaikka pääsenkin töistä kolme tuntia aiemmin kuin isäsi." Nämä tällaiset ovat ensinnäkin lapselle täysin käsittämättömiä - miksei tuo läheinen aikuinen huolehdi hänestä? Toisekseen ne kasaavat siihen oletettuun parisuhteeseen katkeruutta, sillä biovanhempihan väistämättä väsyy, jos on elettävä parisuhteessa yh:n elämää.
Minä en katselisi sellaistakaan miestä, joka vain "hienosti sietäisi" lasteni olemassaolon. Sellainen ihminen ei ole valmis olemaan aikuinen perheessä, niillä aikuisen velvollisuuksilla joita perheessä elävälle kuuluu.
t. se äitipuoli, joka aiemmin kirjoitti numerolla 45
jos vain on kotona. Mutta kun tässä tapauksessa nyt ongelma on se, että mies tulisi harvoin olemaan kotona ja tämä on meilläkin ongelma ( se äiti, jonka mies, lasten isäpuoli, on paljon matkatöissä ).
Joten hyvin harvoin meillä on sellaista tilannette, että mies pääsisi kuskaamaan lapsia, minä olen niiden tavoitettavissa ja käytettävissä ( ja ilmeisesti AP:lla tulisi olemaan sama tilanne )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein ymärrä uusperheongelmia, kun elän itse ydinperheessä. Silti tuntuisi, että toimivassa parisuhteessa kaikki asiat jaetaan. Ei voi olla niin, että asutaan yhdessä (=mudostetaan perhe) ja toinen elää vain omille harrastuksilleen ja toinen hoitaa perheessä asuvat lapset.
Ei voi samalla tavalla "muuttaa yhteen" lapsia omaavan ja lapsettoman kansa. Kun on lapsia, ovat he osa perhettä - myös lapsettoman perheeseen muuttaneen perhettä.
Kuulosta siltä, että ap:n olisi paras muodostaa perhe vain omien lastensa kanssa ja seurustella tuon miehen kanssa kunnes tämä on valmis tulemaan osaksi lapsiperhettä täysipainoisesti.
kyse siitä, että ap on kateellinen miehen harrastuksesta ja omasta ajasta. Mitä oikein odotit? Odotitko, että mies luopuu siitä kun alkaa seurustella sinun kanssasi? Jos mies luopuisi tai vähentäisi harrastustaan niin sittenkö olisit tyytyväinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja vieläpä niin, että toinen harrastaa enemmän.
Aiemmin jo vastasin, mutta se äiti, joka on harrastanut kilpaurheilua ja on saanut miehenkin liikkumaan ja lapset.
En oikein ymärrä uusperheongelmia, kun elän itse ydinperheessä. Silti tuntuisi, että toimivassa parisuhteessa kaikki asiat jaetaan. Ei voi olla niin, että asutaan yhdessä (=mudostetaan perhe) ja toinen elää vain omille harrastuksilleen ja toinen hoitaa perheessä asuvat lapset.
Ei voi samalla tavalla "muuttaa yhteen" lapsia omaavan ja lapsettoman kansa. Kun on lapsia, ovat he osa perhettä - myös lapsettoman perheeseen muuttaneen perhettä.
Kuulosta siltä, että ap:n olisi paras muodostaa perhe vain omien lastensa kanssa ja seurustella tuon miehen kanssa kunnes tämä on valmis tulemaan osaksi lapsiperhettä täysipainoisesti.
Se, että ydinperheessä molemmat vanhemmat harrastaa tai että toinen vaan harrastaa runsaassti ja toinen pyörittää arkea ja lapsia on hiukkasen eri asia kuin uusperheessä.
Myös sillä harrastavalla vanhemmalla on vastuita ja velvotteita lapsia ja kotia kohtaan. Uusperhe-isällä ei ole , kun lapset eivät ole omia. Äiti siis vastaa yksin, aivan kuten ennenkin, ja mies on sitten joku bonus tai lisätyö.
Samoin se, että se mies rakastaa niitä lapsia eri tavalla, kiintymys omaa lihaa ja verta oleviin lapsiin on erilainen kuin miehellä, joka ei ole isä, mutta asuu samassa taloudessa.
Edelleen lapsilla ei ole samanlaista tunnesidettä, ja voivat kokea isäpuolen ylimääräisenä ihmisenä kodissaan.
En suosittele yhteenmuuttamista.
Ihan omasta kokemuksesta puhun. Jatkakaa seurustelua. yhden vuoden seurustelu ei kerro vielä yhtään mitään, ja mies tuntuu elävän aika paljon omaa elämäänsä.. hän ihan varmasti haluaa sinut, mutta siihen pakettiin kuuluu ne lapsetkin, ja silloin siihen ei tulla puolisoksi tai seurustelukumppaniksi, vaan elämänkumppaniksi ihan eri tavalla, kun on jo se perhe siinä lapsineen kaikkineen.
Nyt hän kuorisi kermat ja ottaisi rusinat pullasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on uusperhe. Lapset (2 kpl) ovat minun ja miehelläni ei ole lapsia. Tein aikaisemmin sellaista työtä, jossa oli paljon matkustamista. Mies hoiti työmatkojeni ajan lapsia aivan kuin omiaan, aivan omasta tahdostaan (kun sitä kuitenkin joku alkaa epäillä). Ei mitään ongelmaa. Kyllä me molemmat näemme, että lapset ovat "meidän perhettä".
Mutta siinä olikin se ero, että asiat oli puhuttu jo alkuvaiheessa selviksi eikä mies erityisemmin kadehtinut minulta työmatkojani =)
mutta olennainen ero lienee ollut se, että miehesi on perhekeskeisempi ja ehkä "aikuisempi" kuin ap:n mies ainakin tällä hetkellä. Jotenkin epäilen, että asioiden puhuminen selväksi ei ap:n tilanteessa auttaisi.
Meillä on uusperhe. Lapset (2 kpl) ovat minun ja miehelläni ei ole lapsia. Tein aikaisemmin sellaista työtä, jossa oli paljon matkustamista. Mies hoiti työmatkojeni ajan lapsia aivan kuin omiaan, aivan omasta tahdostaan (kun sitä kuitenkin joku alkaa epäillä). Ei mitään ongelmaa. Kyllä me molemmat näemme, että lapset ovat "meidän perhettä".
Mutta siinä olikin se ero, että asiat oli puhuttu jo alkuvaiheessa selviksi eikä mies erityisemmin kadehtinut minulta työmatkojani =)
No on minun mielestä ihan oikein pyytää häntä muuttamaan kotiinsa.
Siinä ei ole mitään pahaa, että harrastaa. Mutta jos te seurustelette hänen aikataulujensa ehdoilla, niin johan mättää. Että sä hoidat oman kodin ja lapset ja olet valmis leikkimään tyttöystävää aina kun herralle sopii.
Itse olen vasta eroamassa. Aikomus on pitää näpit erossa miehistä vielä hyvän tovin (tai ainakaan niille ei kerrota oikeaa nimeä eikä puhelinnumeroa...) joten kyllä mua ahdistaisi jos joku haluaisi leikkiä kotia ja silti säilyttää vapautensa.
Parisuhde on kahden kauppa. MOLEMMILLA pitää olla sitä omaa aikaa ja sulla pitää olla kanttia sanoa välillä, että haluat olla omassa kotonasi ihan miten haluat.
Jollet nyt sano, tulee joku toinen joka yhtälailla kävelee sun ylitses.
on asia ihan erikseen, mutta on ihan oikea asia. Lapsipuolia ei välttämättä vuosikausiin rakasta samalla tavalla kuin omiaan, ja se pitää hyväksyä. Mutta rakastaminen on vain tunne - arjen välittämistä, huolenpitoa ja lämpöä voi ja pitää lapsia kohtaan olla, vaikkei sitä tunnetta olisikaan.
Sehän siinä uusperheessä juuri on vaikeaa, että on otettava omikseen velvollisuudet ja vastuut, joita ei luonnollisella tavalla ole itselleen hankkinut. Sillä tavalla muodostuu perhe.
Uusperheyritys puolestaan kaatuu siihen, jos arjessa yrittää olla ottamatta vastuuta. "En minä vie sinua lääkäriin, äitisi vie (vaikka onkin juuri nyt töissä)." "En minä hae sinua päiväkodista, vaikka pääsenkin töistä kolme tuntia aiemmin kuin isäsi." Nämä tällaiset ovat ensinnäkin lapselle täysin käsittämättömiä - miksei tuo läheinen aikuinen huolehdi hänestä? Toisekseen ne kasaavat siihen oletettuun parisuhteeseen katkeruutta, sillä biovanhempihan väistämättä väsyy, jos on elettävä parisuhteessa yh:n elämää.
Minä en katselisi sellaistakaan miestä, joka vain "hienosti sietäisi" lasteni olemassaolon. Sellainen ihminen ei ole valmis olemaan aikuinen perheessä, niillä aikuisen velvollisuuksilla joita perheessä elävälle kuuluu.
t. se äitipuoli, joka aiemmin kirjoitti numerolla 45