Mitä epätoivoista/noloa olet tehnyt ihastuneena tai rakastuneena
Itse tuijotin fb:n miehen vihreää pallukkaa yli kaksi tuntia ja totesin, ettei mies ala jutella minulle.
Lisäksi ostin lyhyen hameen töihin ja aloin kulkemaan miehen työhuoneen ohi eli kiertämään puoli rakennusta (ja menemään ulkokautta) mennessäni taukohuoneeseen.
Lisäksi kurkkasin miehen työtaikataulua (yleisesti nähtävissä) ja kirjasin miehen tauot ylös --> kappas, meillä alkoi olla lounastauko aina saman aikaan...
LISÄKSI olen googlettanut miehen ja sitä kautta selvittänyt paaaaljon taustoja...
Kommentit (67)
Kuudennella luokalla seurasin yhtä poikaa kotiin. Toisena päivänä menin sen ovelle käymään ja kysyin antaisiko hän mulle koulukuvansa. 😂
vähän out of topic, mutta isäni oli aikoinaan rakastunut päätäpahkaa äitiini rautatieasemalla ja lähtenyt perään :D äiti oli ollut liikkeessä kävellen, isä pyörällä.
jos äiti olisi huutanut " mitä hemmettiä siinä seuraat!" minua ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Onko 31 toisen ketjun päärynäpäinen lakanamies?
MITÄ? XD linkkiä!!!!
Mun noloista mokista mitä olen tehny, niin niistä vois kirjoittaa vaikka kirjan. :D Ottaen huomioon, että olen ihastunut häneen 1-luokasta saakka (hänkin on ehkä minuun...) ja se on ollu koko ajan mun ihastus.
Kun oltiin luistelemas eilen luokan kanssa (ite en oo hyvä luistelee), niin mä kaaduin mun ihastuksen päälle kun me oltiin hippaa (sekin kaatu)... Itse olen muutenkin todella "kömpelö" , joten tuskin mikään yllätys et just *MULLE* kävi silleen :DDDDDDDDDD
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kanssa googlettanut ihastuksia (siis aikuisiällä) ja sitä kautta saa todella selville kaikenlaista... hauskin/hölmöin on ehkä se, kun aloin tämän googlettelun ansiosta seuraamaan yhden ihastuksen exän perheenjäsenen blogia ja luen sitä edelleen :D
Stalkkauksesta jää helposti kiinni, kun vahingossa lipsauttaa tietoja, mitä ei ilman nettigooglausta voisi tietää. Monesti käynyt niin, vaikken mitään ole sanonutkaan. Eri asia sitten, etten voisi sellaisista tyypeistä kiinnostua.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vähän out of topic, mutta epätoivoinen teko kuitenkin.. Olin itse noin parikymppinen ja toinen osapuolin noin 8v vanhempi ja pelkän p***un perään.. Minä olin odottanut, että suhteessa olisi jotain muutakin kuin seksi. Kun tyyppi sit ilmoitti, ettei enää ole kiinnostunut, päätin huijata sitä olevani raskaana. Ilmoitin kylmän rauhallisesti, että lapsi on hänen ja pidin muutaman viikon ukkoa jännityksessä kunnes ilmoitin, että tein abortin.. Nolottaa kyllä nyt...
Voi ei. Minä tein 80-luvulla samoin. Samanlainen 8 v vanhempi mies oli. Lähetti minulle jopa rahaa (ulkomailta) "aborttiin". Rahoilla ostin kirjoja ym.
Noloista noloin vielä tänäänkin. Kaiken huippu on että mies oli gy_ne ja itse teki abortteja päivittäin sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Lähetellyt noloja alusvaatekuvia itsestäni tyypille, jonka kanssa oli vain epämääräistä nettisäätöä.
Lähettelitkö myös masturbointivideoita, kuten itselleni eräs lähetti? Mahtaa häntäkin nyt nolottaa, vaikkei siitä tunnistettavissa ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vähän out of topic, mutta epätoivoinen teko kuitenkin.. Olin itse noin parikymppinen ja toinen osapuolin noin 8v vanhempi ja pelkän p***un perään.. Minä olin odottanut, että suhteessa olisi jotain muutakin kuin seksi. Kun tyyppi sit ilmoitti, ettei enää ole kiinnostunut, päätin huijata sitä olevani raskaana. Ilmoitin kylmän rauhallisesti, että lapsi on hänen ja pidin muutaman viikon ukkoa jännityksessä kunnes ilmoitin, että tein abortin.. Nolottaa kyllä nyt...
Voi ei. Minä tein 80-luvulla samoin. Samanlainen 8 v vanhempi mies oli. Lähetti minulle jopa rahaa (ulkomailta) "aborttiin". Rahoilla ostin kirjoja ym.
Noloista noloin vielä tänäänkin. Kaiken huippu on että mies oli gy_ne ja itse teki abortteja päivittäin sairaalassa.
Kaiken huipuksi tämä tyyppi löysi minut netistä 26 v myöhemmin ja lähetettiin muutama viesti. Kirjoitti:"It is a relief to know that you are OK. I have felt quilty for all these years because of the harm I caused". Sanoin vaan että se kaikki oli minun syytäni, mutten sanonut enempää. Kertoi myös että on 3 lapsen isä ja oli mennyt naimisiin seuraavana vuonna tapauksesta :"We got married because of early pregnancy.." OMG....
Olisivatkohan just ne lapset syntyneet jos en minä olisi "aborttiani" tehnyt? Ihmettelen vaan.
Kyllä olin tyhmä.
Olen ollut jo viisitoista vuotta ihastunut itseäni reilusti vanhempaan "pikkuserkkuuni" jonka kanssa emme siis ole biologisesti sukua huom!
Olemme hyvin samantyylisiä persoonaltamme ja vuosien mittaan meistä on tullut todella läheiset ystävät. Olemme täysin erilaisia tyyppejä kuin muut suvussamme ja ymmärrämme toisiamme hyvin. Hän ei ole koskaan ollut parisuhteessa vaan on niinsanottu peräkammarinpoika. Itse olen kokeillut olla muutamissa vakavissa suhteissa mutta aina ne ovat päättyneet osaltani siihen, etten vaan saa luotua toiseen aitoa yhteyttä.
Pikkuserkkuni ei tiedä tunteistani muuta, kuin että olen kertonut välittäväni hänestä kovasti. Hän on aina sanonut minun olevan ehdottomasti se lemppariserkku mukavin ihminen maailmassa.
Tiedän ettei mitään voi ikinä tapahtua eikä lähipiiri hyväksyisi tunteitani ikipäivänä.
Olemme kerran suudelleet, suudelma oli molemminpuolinen, mutta se tapahtui minun ollessani vielä alaikäinen. Hän selvästi häpeää tapahtunutta ja olemmekin välttäneet kaikkea fyysistä lähelläolemista jo kymmenen vuotta.
on aivan tuskaa kun toista ei voi edes halata. On myös aika tuskallista että tämä ihastuksen tunteeni mitätöi kaikki potentiaaliset (terveemmät) parisuhteeni, koska vertaan kaikkia miehiä pikkuserkkuuni.
Nolointa kai lienee se etten ole vieläkään päässyt yli hänestä enkä uskalla kertoa hänelle tunteistani. Tai sitten nolointa on se että olemme samassa suvussa. Ihastustaan ei silti voi valita ja elän mielummin yksin hänen ystävänään kuin että ottaisin riskin välien kariutumisesta.
Kasiluokkalaisena soittelin ihastukselleni muutaman kerran lankapuhelimesta ja löin luurin kiinni, kun hän vastasi. Toivottavasti ei arvannut, kuka soitteli...
Huvittaa alapeukut tässä ketjussa. Kun kysymyksenä on "mitä tyhmää" niin onko alapeukuttajat sitä mieltä ettei nuo kommentit olleet tarpeeksi tyhmiä?
Vanha ketju mutta aina ajankohtainen? Keski-iässä vieläkin hävettää suunnattomasti teini-iässä nimettömän rakkauden tunnustuksen lähettäminen postissa!Mitä( kirosana tähän kohtaa ) oikein ajattelin. Mahtoi rakkauden kohdetta ahdistaa tällainen lähestyminen. Vieläpä kaksi kertaa tein tämän. Auttakaa vähän miten näistä häpeän leimahduksista pääsee eroon. Miksi niitä tulee vieläkin
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä ihastuneena kuvitteli aina, että se ihastuksen kohdekin on jotenkin ihastunut takaisin, vaikka hänen kanssaan olisi vain sattunut käymään samalla oppitunnilla. Sitä yritti viikkokausia tulkita kaikkia eleitä ja jos tyyppi katsoi edes sekunnin ajan silmiin, niin se oli varma ihastumisen merkki. Mitä pidemälle homma meni, sen varmempi myös toisen kiinnostuksesta oli, vaikka MITÄÄN oikeasti merkitsevää ei ollut tapahtunut. Kaveriakin aina pyysi tulkitsemaan, että "sen jalkaterät on muhun päin, eikös se oo kiinnostumisen merkki" Huoh, miten nolo sitä on ollut ja olin kuitenkin tuolloin AMK:ssa eli parikymppinen! Sitten todellisuus iski vasten kasvojen, kun meni samalle keikalle (irc-galleriasta tietenkin aikoinaan stalkattu lempibändit) ja kävi muutaman oluen jälkeen tervehtimässä "hei sä oot samalla fysiikan kurssilla" ja toisella ei ollutkaan mitään hajua kuka olen! Tuon jälkeen aina tajusi, ettei niitä ihastumisen merkkejä oikeasti edes ollut, vaan kuvitteli kaiken.
Töissä taas tuli aina käytyä kysymässä neuvoa työpaikkaihastukselta, vaikka tiesin tasan tarkkaan miten joku homma menee. Esitin vaan, etten ollut aikaisemmin tehnyt sellaista juttua. Varmaan ihanasti häiritsin samalla toisen työntekoa. Nykyinen parisuhteeni ei muuten ole alkanut esimerkin kaltaisista tilanteista, ei tarvitse siis hävetä näin jälkikäteen omaa sikanoloa käytöstään!
Eipä taida olla viehättävä nainen kyseessä, jos samalle kurssille osallistunut mies ei ole edes huomannut...
Miten se nyt meni "onneton joka rakkautta turhaan tunnustaa" mutta myös nolo
Nolottaa että teininä juoksi poikien perässä, ei niitä kiinnostanut. 20+ miehet juoksivat perässä mutta ei ollut sopivaa. Otti väärän seuran.
Kuljin yksin metsiä ja etsin hyvät kantarelli- ja suppispaikat, jotta sain viedä naisen hyville paikoille suoraan.
Olin kauheassa ja stressaavassa työpaikassa kolme vuotta, jotta näkisin edes vilauksia ihastuksestani. Siitä ei olisi voinut oikeasti tulla mitään monestakaan syystä. Kun mies siirtyi toisaalle, hain heti muualle töihin.
Vierailija kirjoitti:
Kuljin yksin metsiä ja etsin hyvät kantarelli- ja suppispaikat, jotta sain viedä naisen hyville paikoille suoraan.
Tämä oli enemmän suloista kuin noloa tai epätoivoista
Vanha ketju, mutta hauska, Toivat illalla päivän naurut. Ei vaan voinut siihen aikaa enää kommentoida.