Ammattikoululaiset katkeria ylioppilaiden julkisuudesta - protestimarssi Helsingissä :DDD

ylioppilaissa enemmän kuin ei-ylioppilaissa.

Väärin meni.

Sitten voi ajatella toisinkin päin. Oliko mahdollinen synnytyslääkärisi ylioppilas? Oliko mahdollinen asianajasi ylioppilas? Oliko mahdollisen talosi taloteknisten prosessien suunnittelija ylioppilas. Tuottaako sähkösi ylioppilaan suunnittelema voimalaitos. Jne jne.

Tunnen aika monta työelämässä menestynyttä ei-ylioppilasta. Serkkuni luki itsenä ensin peruskoulun jälkeen lähihoitajaksi ja on tänä päivänä silmälääkäriksi erikoistuva. Isäni taas on kunnaninsinööri ja ihan tekupohjalla. Plus monia monia muita.

Lukio tuo ehkä paremmat valmiudet jatko-opintoihin yliopistossa, mutta ei todellakaa sulje pois opiskelujen jatkomahdollisuuksia. Jos vain on lukuintoa ja päätä, niin ihan ilman lukiota pystyy kyllä kouluttautumaan ihan miksi ikinä mieli halajaa!

Miettikää tilanne, toinen nuorista hakee suosittuun ammattikouluun, ja valmistuu sieltä kiitettävin arvosanoin. Toinen menee lukioon johon harva hakee, pääsee sisään onnettomalla keskiarvolla, ja saa todistukseen rivin 5:n ja 6:n arvosanoja. kirjoittaa pari A:ta ja pari B:tä, kumpaa pidätte fisumpana? Jatko-opinnoissakin tuo amatsun käynyt on vahvemmilla, sillä panostamalla ammattikouluun oppii paljon enemmän, jos vaan laskettelee "LLL-tyylillä" (Lukio Lukematta Läpi).

eli alle 4 % korkeakouluopiskelijoista on amispohjaisia. Jos he pyrkisivät eteenpäin ja jos heillä olisi älyä, he opiskelisivat lisää ja menestyisivät. Nyt he jäävät nyhjäämään jotain ruoka-annoksia tai ajamaan rekkaa.

Sen sijaan prosenttiyksiköt ovat ihan eri luokkaa, kun katsotaan, mten moni "amislaisista" jatkaa jossain kohtaa amk:ssa. Niitä on paljon!!

Itsellä yliopisto-opinnot unohtuivat sen vuoksi, ettei siellä ollut mitään mielenkiintoista pääainetta. Ammattikorkeassa taas oli monta käytännön ammattia, jotka olivat mieleeni. Niinpä opiskelin alalta ensin perustutkinnon ja jatkoin sitten amk:ssa. Luulen, että monella muullakin on sama koulutushistoria. Ja mistään tyhmyydestä tai älyllisestä lahjattomuudesta ei ole ainakaan minun kohdallani kyse, koska peruskoulun päästötodistuksessa ka oli päälle 9.

Miettikää tilanne, toinen nuorista hakee suosittuun ammattikouluun, ja valmistuu sieltä kiitettävin arvosanoin. Toinen menee lukioon johon harva hakee, pääsee sisään onnettomalla keskiarvolla, ja saa todistukseen rivin 5:n ja 6:n arvosanoja. kirjoittaa pari A:ta ja pari B:tä, kumpaa pidätte fisumpana? Jatko-opinnoissakin tuo amatsun käynyt on vahvemmilla, sillä panostamalla ammattikouluun oppii paljon enemmän, jos vaan laskettelee "LLL-tyylillä" (Lukio Lukematta Läpi).

eli alle 4 % korkeakouluopiskelijoista on amispohjaisia. Jos he pyrkisivät eteenpäin ja jos heillä olisi älyä, he opiskelisivat lisää ja menestyisivät. Nyt he jäävät nyhjäämään jotain ruoka-annoksia tai ajamaan rekkaa.

Sen sijaan prosenttiyksiköt ovat ihan eri luokkaa, kun katsotaan, mten moni "amislaisista" jatkaa jossain kohtaa amk:ssa. Niitä on paljon!! Itsellä yliopisto-opinnot unohtuivat sen vuoksi, ettei siellä ollut mitään mielenkiintoista pääainetta. Ammattikorkeassa taas oli monta käytännön ammattia, jotka olivat mieleeni. Niinpä opiskelin alalta ensin perustutkinnon ja jatkoin sitten amk:ssa. Luulen, että monella muullakin on sama koulutushistoria. Ja mistään tyhmyydestä tai älyllisestä lahjattomuudesta ei ole ainakaan minun kohdallani kyse, koska peruskoulun päästötodistuksessa ka oli päälle 9.

siellä kun on ne ylemmät ja alemmat korkeakouluopinnot, joista osa on akateemisia ja osa ei.

Vaikka todistuksesi keskiarvo oli hyvä, et oppinut koulussa kovin paljoa.

jotka eivät tiedä, että amiksessa on myös yo-pohjaisia linjoja?! Siis voi olla sekä yo että amis.

Eikä lukioon menevistä edes puolet tule ikinä astumaan jalallaan yliopiston ovesta.

Ei lukion käynti ole merkki mistään fiksuudesta. Moni menee sinne siksi, että saa lisäaikaa miettiä mitä tekee, kolme vuotta koulunkäyntiä, niin ei tarvi opiskella ammattiin. Niin minä ajattelen lukiosta.

ammattikoululaisten toive oli, että ammattiinkin valmistuvien nimet löytyisivät lehdistä ja olen heidän kanssa täysin samaa mieltä! Mediakin syrjii ammattilaisia! Miksi vain ylioppilaiden nimet julkaistaan, typerää!

eli jos täällä todellakin mammat kirjoittaa, niin tiedoksi että teistä n. 50% apset tulevat menemään ammattikouluun, miettikää sitä!

Ei ammattikoulun arvoa nosteta dissaamalla ylioppineita. Haloo ihmiset.



Ja vielä: kyllä toki ammattikoulusta VOI lähteä jatkokouluttautumaan korkeakouluun. Vaan harvapa lähtee. Itse tunnen moniakymmeniä amislaisia. Harva osaa edes suomen kielen kirjoitustaitoa ( VÄLIMERKIT, YHDYS___SANAT). Ja tiedän että juurikin esim tämä kirjoitustaito, tai kielitaito on ongelma amiksesta valmistuneille. Ei kukaan voi väittää että lukiosta ja amiksesta valmistuneilla olisi yhtä hyvä yleissivistys.



Monelle ammattikoululaiselle tuntuu olevan älyttömän vaikeaa tajuta, että ei lukion käyneiden perimmäinen tarkoitus ole saada ammattia, ja jättää elämäänsä pelkästään YO-tutkinnon varaan. Se on helpompi väylä päästä jatkokouluttautumaan yliopistoihin tai ammattikorkeaan. Näin se vain on.

mulla ka. 8.1 ja kaverilla 7.5. Kaveri meni lukioon kun ei amikseen päässyt. (kolme eri linjaa eikä kukaan huolinut :D)

Että kyllä se on niin että jossain kaupungeissa amikseen ei pääse millää paskalla keskiarvolla vaikka mitä av-mammat täällä molisee.



Ja musta nykyään amislaisia tulisikin juhlia yhtä näyttävästi kuin ylioppilaita koska se on aina hieno homma että on jaksanut ahertaa saadakseen ammatin :)

eli alle 4 % korkeakouluopiskelijoista on amispohjaisia. Jos he pyrkisivät eteenpäin ja jos heillä olisi älyä, he opiskelisivat lisää ja menestyisivät. Nyt he jäävät nyhjäämään jotain ruoka-annoksia tai ajamaan rekkaa.

Amiksen kautta on jo vuosia voinut mennä korkeakouluun, mutta kun ei mennä. Ei joko kiinnosta tai ei kyetä.

on sitä rekkaakin ajettava? Ei ammatista voi tehdä suoraa johtopäätöstä ihmisen älykkyydestä tai kunnianhimosta. Päinvastoin, jos ihminen valitsee ammattinsa omien vahvuuksiensa/mielenkiintonsa mukaan vaikkei olisikaan silloin esim. arvostettu muiden silmissä, osoittaa se minusta kykyä ajatella itsenäisesti ja laaja-alaisesti. Työn perimmäinen tarkoitus on elättää tekijänsä ja pitää yhteiskunta pystyssä: tämä tarkoittaa sitä, että kaikenlainen työ on tärkeää. Koulutustausta yksin ei siis riitä menestyksen mittariksi.

Toki on duunareita, jotka ovat duunareita koska eivät muuhun kykene. Mutta onpa niitäkin yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat "opiskelleet" toistakymmentä vuotta joitain kymmeniä opintopisteitään tekemättä samaan aikaan jotain kehittävää (nykyään näitä on jo tietysti vähemmän kun opinto-oikeutta on rajattu). Ei se korkeakouluun pääsy kerro vielä mitään, vaan se, miten siellä pärjää!

Kyllä se keväisin ärsyttää, kuinka totaalisesti esim. iltapäivälehdet sekoavat ylioppilaista. Onko liikaa vaadittu, että ne ylioppilasliitteet korvattaisiin kaikkien valmistuneiden liitteellä? Miksei hehkuteta, että sen ja sen julkkiksen lapsi valmistui ammattiin? Mitä reilua siinä on, että puolet ikäluokasta unohdetaan kokonaan?



Lukion käyneiden ylivertaisuutta puolustellaan usein yleissivistävällä koulutuksella. Mitä hyötyä yleissivistävästä koulutuksesta on, jos siitä ei jää mieleen juuri mitään? Jos mennään siitä missä aita on matalin, otetaan kokeista vitosia tai kutosia ja unohdetaan vähäkin opittu heti kokeen jälkeen? Päästään rimaa hipoen ylioppilaaksi ja huomataan muutaman vuoden päästä, ettei niillä papereilla pääse yliopistoon, ei ammattikorkeakouluun eikä edes amikseen.