Miehen ja minun pitäisi kuulemma erota...

Menkää kirkon perheterapiaan.Siellä on ammattilainen tunteiden tulkkina.Hän katsoo asiaa ulkopuolisena, neutraalina.Tarvitsette aikaa myös toisillenne, viikoittain, ilman lapsia.Te olette tärkeimmät, sitten tulee lapset ja koko perhe voi hyvin!

Parisuhteessa pysyminen on loistava paikka henkiselle kasvulle. Yhteinen aika on tietenkin tärkeää, hyvistä yhteisistä kokemuksistaa saa voimia pitkälle tulevaisuuteen. Jos tyttäreni olisi tuossa tilanteessa, ehdottaisin pientä lomaa ja ottaisin itse lapset siksi aikaa.

Eihän se ole lasten vika, että vanhemmilla on ongelmia. Väärin syyllistää lapsia asiasta erottamalla heidät vanhemmistaan. Noin tekemällä näyttää lapsille, että ilman heitä vanhemmat saisivat asiansa kuntoon. Vanhemmuus on ihan eri asia kuin pieleen mennyt parisuhde.

Tietenkään se ei ole lasten vika jos minun ja heidän isänsä suhteessa on ongelmia! Meidän välisillämme ongelmilla on kuitenkin varmasti vaikutusta lapsiinkin, ainakin jos päätyisimme eroon!

Kaikkia aikuisten välisiä asioita emme halua, eikä mielestäni pidäkkään, puhua lasten aikana. Eikä toiden ja lasten nukkumaan menon jälkeinen muutama tunti todellakaan ole paras aika parisuhteen hoidolle. Illalla väsyneenä pitkän työpäivän jälkeen asiat tuntuvat helposti isommilta kuin oikeasti ovat ja riidankin saa aikaiseksi paljon pienemmästä asiasta kun pirteänä asioista jutellessaan.

Kun olemme vieneet lapset pariin kertaan mummolaan hoitoon saadaksemme aikaa parisuhteellemme, emme todellakaan ole kuuluttaneet "me tarvitsemme aikaa kahdestaan ilman teitä lapsia". :D Meillä ainakaan kumpaankaan mummolaan hoitoon meno ei koskaan ole lapsille ollut mikään rangaistus, päin vastoin. Tykkäävät kun saavat eläkkeellä olevilta isovanhemmiltaan paljon huomiota, mummot jaksavat leipoa heidän kanssaan, isoisät ottaa mukaan pihahommiin yms. mitä meillä kotona ei ole aikaa tehdä niin paljon.

Ap

Parisuhteessa pysyminen on loistava paikka henkiselle kasvulle. Yhteinen aika on tietenkin tärkeää, hyvistä yhteisistä kokemuksistaa saa voimia pitkälle tulevaisuuteen. Jos tyttäreni olisi tuossa tilanteessa, ehdottaisin pientä lomaa ja ottaisin itse lapset siksi aikaa.

Eihän se ole lasten vika, että vanhemmilla on ongelmia. Väärin syyllistää lapsia asiasta erottamalla heidät vanhemmistaan. Noin tekemällä näyttää lapsille, että ilman heitä vanhemmat saisivat asiansa kuntoon.

Vanhemmuus on ihan eri asia kuin pieleen mennyt parisuhde.

Et taida käydä ihan täysillä???

"Kesällä aijomme lähettää lapset mummon ja vaarin kanssa mökille muutamamksi päiväksi, että saamme kahden keskistä aikaa"



Ap:n aloitus on sopivan epämääräinen, että syynä vuosien saatossa olette unohtaneet pitää huolta parisuhteesta.



Onnea vaan parannusyritykselle. Kuulostaa vaan pelottavalta, että parisuhteen parantamiselle/vaalimiselle on "varattu" aikaa parin kuukauden päähän pari päivää.



Jos mies on se, joka olisi kaivannut enemmän parisuhdetta ja parisuhdeaikaa niin tuohan taas kirpaisee ja syvältä.

Jos erilleen on jo ajauduttu, niin miksei voi vain erota. Kyllähän huono suhde syö ihmistä yllättävän paljon.

Eihän siinä muuten kannata olla. Tuo oli varmaan ihan hyvä herätys teille.

Että äitisi tahtoo sinulle parempaa. Kyllä tuo nyt kertoo miehestä jo muutakin, ettei pysty hillitsemään itseään edes toisten nähden.

Itse olen vieraannuttanut itseni kummilapseni vanhemmista, koska en jaksanut sitä riitelyä muiden kuullen. Aivan paskan haileeta, mitä keskenään tekevät, mutta en yksinkertaisesti enää halunnut niitä kiusallisia tilanteita, joita tuli, kun nämä tunneihmiset eivät peitelleet negatiivisia tunteitaan. Välillä käskin menemään riitelemään muualle, välillä koetin vain ignoorata, mutta sietämätöntä se oli joka tapauksessa.

Loukkaannu ihan rauhassa, mutta äidilläsi on kyllä hyvä pointti. Tuo on todella sietämätöntä muille ihmisille. Likapyykki pestään kotona. Eroatte tai ette, älkää ihan oikeasti oksentako sitä muiden niskaan. Jos minun mieheni olisi vastaavanlainen, hän olisi entinen mies.

Eilen ei äitienpäiväkahvittelut menneet ihan putkeen. Mies veti herneet syvälle nenään vähän ennen vieraiden tuloa (meidän molempien vanhemmat) ja tutujen ihmisten edessä kun ei aina osaa itseään hillitä, ei varmasti jäänyt epäselväksi että meillä riitaa on...

kertoi täällä miehen ostaneen äidilleen kirjan ja korvakorut? Ja sua harmitti, kun sulla ei ollut äidillesi yhtä kalliita lahjoja. Vanhemmat oli tulossa teille ja teillä oli huonot välit.

siellä kotona jos tilanne on noin kulminoitunut että riidellään koko ajan ja lämpö puuttuu.

ihan kamalaa on kuunnella ja tajuta, että oman lapsen elämä on vain riitelyä... ja etenkin, jos tilanne ollut näin jo kauan, eli kertoo myös sen, ettette osaa parantaa tilannettanne.



ps. yhteisjuhlat kannattais jättää kokonaan tuollaisessa elämäntilanteessa pois.

Jos kerran ei ole pettämistä tms, tilanne ei ole toivoton. Meidän liiton pelasti se, että aloin määrätietoisesti järjestää yhteistä aikaa. Jo eka yön yli-reissu toiseen kaupunkiin tuotti tulosta. Kävimme miehen suosikkibändin konsertissa, söimme hyvin, yövyimme ihanassa hotellihuoneessa jne. Mies on siitä lähtien oikein kysellyt, olenko järkännyt jo seuraavan reissun. Ja huom. niitä ei ole usein, ei tarvii, koska se yksi irtiotto kannattelee kauan.



Mikä teillä voisi olla se yhteisen kiinnostuksen kohde? Ehkä kannattaisi miettiä nimenomaan miehen kannalta asiaa, jotta hän innostuisi jatkostakin.



Tämä toimi siis meillä, kun olimme eron partaalla. Löysimme toisemme uudelleen.

mutta kun tiedätte ongelmanne niin ottakaa nyt sitä aikaa sitten yhdessä, kahdestaan. Katsokaa miltä se alkaa tuntumaan ja onko mahdollista enää teidän olla yhdessä. Ja kärsivällisyyttä.. ei se ainakaan mihinkään muutu jos ette tartu ongelmaan, kun sen kerran tiedätte. Tsemppiä!

Ja silloin kun ette riitele onko teillä hyvät, läheiset välit? Vai onko riitelynne jatkuvaa.. Oppikaa molemmat kärsivällisyyttä, että ei ainakaan joka pienen pienestä asiasta tule riita! Se on raskasta

Luultavasti äitisi tietää tilanteestanne enemmän kuin me täällä, joten kannattaa miettiä miksi sanoi noin. Jos ette halua erota, niin olisiko aika lopettaa riitely ja alkaa korjaamaan suhdetta? Siitä ei saa nykyään mitään palkintoa että pysyy naimisissa vaikka on onneton, joten kannattaa miettiä onko siinä mitään järkeä. Yhdessä pysymisen olisi tarkoitus tehdä onnelliseksi ei onnettomaksi.

kertoi täällä miehen ostaneen äidilleen kirjan ja korvakorut? Ja sua harmitti, kun sulla ei ollut äidillesi yhtä kalliita lahjoja. Vanhemmat oli tulossa teille ja teillä oli huonot välit.

Ap

Käytöksenne on ulkopuolisista kuvottavaa! Perheriitoja ei riidellä muiden kuullen tai nähden, koska kyse ei ole kulisseista van muiden huomioonottamisesta. Kukaan ei halua sekaantua tuollaiseen!

Jos joku on rikki, korjaa se, jos vain suinkin pystyt, älä heitä menemään! :) jotain kuitenkin täytyy tehdä, ei ole kenellekkään mukavaa asua riitaisessa kodissa!

en ymmärrä yhtään näitä "ei huonossa suhteessa kannata roikkua, erotkaa" -kommentteja. Huonossa suhteessa ei tosiaan kannata roikkua mutta eroamisen sijaan kehottaisin molempia tekemään töitä sen eteen että suhde saataisiin taas hyväksi.

Parisuhteessa pysyminen on loistava paikka henkiselle kasvulle. Yhteinen aika on tietenkin tärkeää, hyvistä yhteisistä kokemuksistaa saa voimia pitkälle tulevaisuuteen. Jos tyttäreni olisi tuossa tilanteessa, ehdottaisin pientä lomaa ja ottaisin itse lapset siksi aikaa.