Minä en ymmärrä mitä juhlimista yo-tutkinnossa on

Pitää sinnä juhlitun päässä olla muutakin kuin uusi lakki, joka kaupasta ostettu.



Ihmetyttää tosiaan, kun pidetään paljon melua ylppärijuhlista ja tyypillä ei ole mahdollisuuksia enää mihinkään jatkoon.



Taitaa olla vain näiden korpi-asukkien suvussa uusi asia, että suvun vesa on vihdoin saanut päähänsä ihan valkolakin!

Kypsaa!

Jokaisella on oikeus juhlia sita, mita haluaa.



Jos ammattiin valmistunutta ei juhlita, voi katsoa peiliin tai narista omille vanhemmille. Vai mita? Kutsut matkaan Ja taytekakkua ostamaan



Suomi tarvitsee kaikenlaisia valmistuneita. Toisesta tulee taitava automekaanikko, toisesta lukion Ja laakiksen jalkeen sydankirurgi. Molemmat saattavat tarvita toisen ammattitaitoa

Pitää sinnä juhlitun päässä olla muutakin kuin uusi lakki, joka kaupasta ostettu.

Ihmetyttää tosiaan, kun pidetään paljon melua ylppärijuhlista ja tyypillä ei ole mahdollisuuksia enää mihinkään jatkoon.

Taitaa olla vain näiden korpi-asukkien suvussa uusi asia, että suvun vesa on vihdoin saanut päähänsä ihan valkolakin!

Opiskelemaan voi paasta ylioppilaskin pelkastaan paasykoepisteilla.

pelkkä yo-tutkinto oli arvostetumpi ja tutkinto suoritettiin parin viikon aikana. Saa nähdä milloin juhlinnasta luovutuaan. En kyllä usko, että luovutaan, markkinavoimat pitävät huolen siitä, että juhlinnan tarpeet luodaan. Onhan tämä melkoinen business. Ihan hyvä tietysit,e ttä onnoita juhlinnan mahdollisuuksia, mutta sellainen pakkojuhlimisen maku minua tässä hieman häiritsee.

joten sitä voi siinä suhteessa verrata rippijuhliin.

koska se on aikakauden päätös. Siinä muuttuu äidin helmoissa elävästä koululaisesta opiskelijaksi, joka lähtee maailmalle, muuttaa opiskelemaan, ja alkaa elämään omaa elämäänsä. Ainakin minulle se oli sitä, sen lisäksi, että itse olin ainakin tyytyväinen hyvästä suorituksestani, vaikka en koskaa ollut läpipääsyäni edes epäillytkään. Ja joillekin se läpipääsykin on ilon aihe, eikä sitä ulkopuolisten kannata vähätellä.



Opena tiedän myös sen, ettei ne kirjoituskertojen lisäykset oikeasti sitä läpipääsyä hirveästi helpota, jos ei pääse läpi ekalla yrityksellä, niin luuletko oikeasti, että se helpottaa, että on taas puoli vuotta/vuosi kulunut siitä, että ne kurssit on käyty?

Itse valmistuin 2006 ja samaan aikaan ammattikoulusta valmistuneet ovat paljon "pidemmällä elämässä" tällä hetkellä.



Yo-tutkinnolla ei tee yhtään mitään jos ei aio yliopistoon opiskelemaan ja silloinkin sen läpyskän täytyy olla hyvä! Ei tälläisellä keskinkertaisella opiskelijalla olisi ollut mitään tekemistä lukiossa, mutta sinne oli pakko mennä koko suvun painostuksesta.



Ottaa oikein päähän kun ammattiin valmistuneita ei juhlita samanlailla kuin ylioppilaaksi valmistuineita.

ja ei kyllä paljoa ulkona käy kavereiden kanssa, opiskelee illat kun haluaa hyvät paperit sitten kun urakka on ohi.

mitään virstanpylväitä nuoren elämässä, siinähän vaan ylpistyy, kun kekkaloi keskipisteenä. Mä en myöskään oo ymmärtänyt sitä, miksi juhlistaa synttäreitä. Kaikkihan on syntyneet, ei se ole mikään saavutus, so what's the big deal? Kaikki perinteet on typeriä, ne pitäisi unohtaa ja elää koko ajan tiukasti arkea.

helppo suorittaa,

kaikki suorittaa,

ei erottele kunnolla jyviä akanoista.



Sanokaa niille naiiveille ylioppilaille, ettei lääkikseen, oikikseen, kauppakorkeaan, polille ym. "mennä" niin vain ja jos/kun pääsee, ei töitä välttämättä löydä omalta alalta. Kannattaa varautua akateemiseksi siivoojaksi, puhelinmyyjäksi, ravintolatyöntekijäksi, vaatemyyjäksi. Tai alansa ilmaisharjoittelijaksi julkishallintoon, yrityksiin ym.



Koulutus ei kannata. Kannattaa lukea se ammattitutkinto, niin saa oikeista töistä oikeaa palkkaa ja vielä löytää alansa töitäkin.



t. Akateeminen työtön, jolle yhteiskunta joskus uskotteli alan töitä löytyvän

Kaikki elävät nykyään 50-vuotiaiksi, joten voisitte lakata juhlimasta. Ei se ole mikään saavutus niin kuin joskus luolamiesaikaan.

- miksi juhlia ristiäisiä, nimen voi antaa hiljaisuudessakin. Miksi edes ilmoittaa, että vauva on syntynyt? Selviäähän se läheisille myöhemminkin!



- 1 vuotis synttärit, mitä juhlan aihetta? Saman riemun se lapsi saa, kun antaa sille läjän paperia revittäväksi!



- samoin seuraavat vuodet, vuoden päästä tulee juhlia kuitenkin!



- ripari, mitä juhlan aihetta? Tuleehan ne häätkin jossain vaiheessa.



- ylioppilas, ammattikoulupäätös, ei mitään syytä juhlaan, kun voihan se olla, että nuori joutuu kouluttautumaan uudelleen



- Häät, miksi juhlia, kun niin moni liitto päättyy kuitenkin eroon ja häitä tanssitaan uudellleen???



EIKÖ JOKAINEN SAA JUHLIA MITÄ HALUAA JA KUINKA HALUAA, SE SITTEN ON KUTSUTUN ASIA MENEEKÖ VAI EI.

Tämä kuulostaa varmasti raa'alta, mutta ei mahda mitään. Eli ymmärrän kyllä, että ne jotka suorittavat yo-tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja pääsevät yliopistoon tai AMKiin, niin totta kai heille on siitä hyötyä jne. Mieletäni hyvin tehtyä työtä tulee juhlia.



Mutta sitten on näitä neljän A:n kirjoittajia, jotka päätyvät sossun asiakkaiksi, siivoojiksi tai ammattikouluun. Mitä kolmen vuoden opiskelusta oli hyötyä?



Vihat niskaan, mutta olen puhunut.

Tämä kuulostaa varmasti raa'alta, mutta ei mahda mitään. Eli ymmärrän kyllä, että ne jotka suorittavat yo-tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja pääsevät yliopistoon tai AMKiin, niin totta kai heille on siitä hyötyä jne. Mieletäni hyvin tehtyä työtä tulee juhlia.

Mutta sitten on näitä neljän A:n kirjoittajia, jotka päätyvät sossun asiakkaiksi, siivoojiksi tai ammattikouluun. Mitä kolmen vuoden opiskelusta oli hyötyä?

Vihat niskaan, mutta olen puhunut.

kirjoittaisi paskat paperit, et järjestäisi hänelle juhlia?

että se on merkki siitä, että on suorittanut tietyt hommat menestyksekkäästi ja saanut paperin kouraan ja ostanut tapahtumaa symboloivan lakin – onhan se sentään jotain.



Nykyaikaisista ylioppilaskirjoituksista en tiedä. Itse kirjoitin vuonna 1987, mutta sen jälkeen en ole lakkia päähäni laittanut. Ei siinä sen kummempaa juhlimisen aihetta silloin ollut kuin että tulipa tämäkin tehdyksi.

on yo-tutkinnon suorittanut. Siinä on todella joutunut itseään tsemppaamaan, että on jaksanut lukea niinkin paljon ja yleissivistys on parantunut. Se on tavallaan myös aikuisuuteen siirtymisajankohta, kun monet muuttavat muualle opiskelija-asuntoon.



Tosin sikäli on kokenut inflaation, että nykyään ylioppilaaksi pääsee aika helpostikin halutessaan. Ei ole enää pakollista matikkaa, pitkää kieltä, äidinkieltä ja ruotsia. Eli voi valita mieltymystensä mukaan.



Itse luin pitkän kaavan kautta pitkän matikan, pitkän fysiikan ja pitkän kemian. Oli siinä tekemistä saada niistä asialliset arvosanat.

Siinä ei ole saavutettu mitään. Oltu viikko leirillä ryyppäämässä ja sitten valkea kaapu päällä ryypätty kirkossa lisää. Mikä antaa aiheen juhlia?

tosin samana päivänä, jolloin nuori saa ylioppilastodistuksensa. Minusta on saavutus olla sen noin 4% joukossa, joka on päässyt kyseiseen tiedekuntaan.



Toisaalta yo-lakki kertoo siitä, että on kyennyt suorittamaan valtakunnallisen tutkinnon hyväksytysti. Amiksilla ei ole olemassa mitään paperia siitä, mitä tasoa heidän osaamisensa on valtakunnallisesti. Tätä on yritetty saada aikaan (siis samanlaisia päättökokeita kaikkiin keskiasteen kouluihin), mutta amikset ei uskalla mukaan, koska selviäisi, että osa heistä ei osaa edes lukea.

Järjestän siis mielelläni rakkaalle pojalleni yo-juhlat.

Ainoa juhla, mitä mun mielestä kannattaa juhlia on anopin hautajaiset. JIPPIII, VIIMEINKIN SIITÄ RIIVINRAUDASTA PÄÄSTIIN!! Se on nimittäin jo saavutus se.