seurustelen mutta mies ei

vähän aikaa olet seurustellut ja lapsi jo kuviossa mukana ...

että puutun vaikken asiaan varsinaisesti vastakaan...mutta hörähdin tuota otsikkoa "seurustelen mutta mies ei" ja mietin miten tuo voi olla mahdollista? että joku tilittää siitä kun itse on löytänyt rakastajan, mutta mies on uskollinen tms. panostakaa nyt vähän noihin otsikoihin, pliis :D

Kovin vähän aikaa olet seurustellut ja lapsi jo kuviossa mukana ...

Mulla on aina ollut kyllä ihan alusta asti lapsi mukana, enkä yhtään ymmärrä miksi ei äidin uutta kaveria saisi samantien nähdä. Eihän tätä miestä toki minään varaisänä tai tulevana aviomiehenä esitellä vaan ihan vaan äidin kaverina. Ettei lapset ala odottaa mitään ja pety jos ei pian miestä enää kuvioissa näykään.

Nykyisen avomieheni kanssa kävikin niin että mies muutti ensitreffeistä viikon päästä meille asumaan eli lapsi todella oli mukana. Siinähän sen parhaiten näkee miehen lapsellisen elämän sietokyvynkin, kun mun tapauksessa vielä mies on paljon nuorempi ja lapseton ;)

Mulla on aina ollut kyllä ihan alusta asti lapsi mukana, enkä yhtään ymmärrä miksi ei äidin uutta kaveria saisi samantien nähdä. Eihän tätä miestä toki minään varaisänä tai tulevana aviomiehenä esitellä vaan ihan vaan äidin kaverina. Ettei lapset ala odottaa mitään ja pety jos ei pian miestä enää kuvioissa näykään.

Nykyisen avomieheni kanssa kävikin niin että mies muutti ensitreffeistä viikon päästä meille asumaan eli lapsi todella oli mukana. Siinähän sen parhaiten näkee miehen lapsellisen elämän sietokyvynkin, kun mun tapauksessa vielä mies on paljon nuorempi ja lapseton ;)

ne lapset tajuaa, että onko se kotona äidin kanssa yöpyvä tai äitiä pussaileva ja lämpimiä katseita tähän luova mies kaveri vai ei. Lapset ei ole niin tyhmiä, vaan vaistoaa paljon enemmän kaikkea kuin aikuiset luulevat. Ei ne luule, että teillä asuu joku kaveri, kyllä ne tietää, mitä tapahtuu ja sen vuoksi onkin näitä asiantuntijoitten ohjeita siitä, miten pian uusi kumppani pitäisi lapselle esitellä. Vaihtuvat miehet on lapselle traumaattista.

ettei mies osaa olla lasten kanssa. Ei tiedä miten puhua tai miten päin muutenkaan olla. Minkä ikäinen lapsesi on?



Varteenotettava vaihtoehto tosin tuokin, että mies toivoo, että olisit lapseton. On aina hankalaa hypätä sellaisen ihmisen elämään, jolla on jo toisen kanssa lapsi, tämän tiedän kokemuksesta. Se on kuitenkin miehesi ongelma, ei sinun. Hänen pitää silloin itsekseen miettiä, kykeneekö hyväksymään sen, että sinulla on jo lapsi. Itse olen äitipuoli ja myönnän, että toisinaan toivon, ettei miehelläni olisi lapsia lainkaan. Olen kuitenkin valinnut elää mieheni kanssa, joten pakko minun on hyväksyä ne lapsetkin osaksi elämäämme.

vähän aikaa olet seurustellut ja lapsi jo kuviossa mukana ...

mut esiteltiin mieheni lapsille, kun olimme seurustelleet muistaakseni 2kk. Asuimme tuolloin jo yhdessä. Tällä tiellä ollaan edelleen ja hyvin menee. Ainoa, joka meidän kuvioissa traumatisoi lapsia on heidän äitinsä, joka raahaa kuukausittain eri miehen kotiinsa.

Kuullostaa ihan normilta 30-40 vuotiaan lapsettoman miehen seurustelulta naisen kanssa, jolla on lapsi. Mies sisimmässään valitettavasti toivoo, että olisit lapseton. Lapsi on sellainen "vika" sinussa. Tuollaista se on. Tervetuloa yh: den maailmaan.

nuorempia ollaan mutta taitaa tuo totta olla..



voiko suhde kuitenkin toimia jos mies toivoo että olisin lapseton..

Tuntea olevansa tiellä? Tai onnen este?



Sellaisenko lapsuuden haluat lapsellesi.



Minulla on mies, joka on onnellinen meistä, lapsesta ja minusta. Olen yli 40, kuten mieskin ja lapsi on neljännellä. Mies ei koskaan saanut omia lapsia.



Hän on onnellinen meistä ja ainoa jonka ikinä kelpuuttaisin LAPSENI elämään.



Jokaisen pitää olla toivottu kotonaan ja aikuisille, jotka ovat elämässään. Muu ei käy.

Tietenkin mies haluaa viettää aikaa ensisijaisesti sinun kanssasi ja lapsi on välttämätön paha, joka hänen on hyväksyttävä. Sinun on myös hyväksyttävä, että mies ei ole lapsesi isä eikä välttämättä halua kovin läheistä roolia. Molempien teidän on tehtävä kompromissi, jos suhteenne tuosta vakavoituu. Av-palstalla aina vaaditaan isä- ja äitipuolia joustamaan 100% mutta se on lapsellista kuvitelmaa. Kompromissihalukkuutta vaaditaan molemmilta.

nuorempia ollaan mutta taitaa tuo totta olla..

voiko suhde kuitenkin toimia jos mies toivoo että olisin lapseton..

jos mies ei toivo sitä niin kovin että jatkuvasti vihjailee asiasta. Ei yh:n uuden kumppanin välttämättä tarvitse erityisesti sen yh:n lapsesta pitää, kunhan nyt ei aktiivisesti inhoa ja torjukaan tai eleillään osoita että lapsi on häiriötekijä.